Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä analysoi lapsuusiän leukemiaa käsitteleviä epidemiologisia tutkimuksia maista, joissa oli tutkittu altistumista erityyppisille säteilylähteille, esimerkiksi pientaajuisia magneettikenttiä ja/tai asuinpaikan etäisyyttä suurjännitteisistä voimajohdoista, radonsäteilyä asuinpaikassa ja gammasäteilyä ja/tai asuinpaikan etäisyyttä ydinvoimaloista. Heidän mukaansa asuinpaikan tiheällä vaihtuvuudella oli monitahoinen vaikutus, joka saattoi ilmetä valintaharhana, vääristävänä tekijänä tai suurena mittausvirheenä. Vaihtuvuus itsessään saattoi olla myös mahdollinen riskitekijä. Heidän mielestä pelkkä etäisyys voimajohdoista tai ydinvoimaloista ei yksinään riitä riskiarvoihin.
Tässä tutkimuksessa vertailtiin lapsuusiän leukemiaa käsitteleviä epidemiologisia tutkimuksia maista, joissa oli tutkittu samantyyppisestä tutkimusjoukosta vähintään kahta seuraavista: pientaajuiset magneettikentät ja/tai asuinpaikan etäisyys suurjännitteisistä voimajohdoista, radonsäteily asuinpaikassa ja gammasäteily ja/tai asuinpaikan etäisyys ydinvoimaloista. Tutkimusryhmän mielestä monet metodologiset haasteet, kuten harhat ja vääristävät tekijät, olivat samoja niin ionisoimatonta (pientaajuisia magneettikenttiä) kuin ionisoivaa säteilyä koskeneissa tutkimuksissa.
He kävivät systemaattisesti läpi tutkimuksia kymmenestä eri maasta, joissa oli selvitetty useampaa kuin yhdenlaista altistusta. He ottivat mukaan vertailuunsa 33 varsinaista ja 35 lisätutkimusta ja vertailivat rekisteripohjaisia (altistustasot laskennallisia) ja osallistumista edellyttäneitä (altistustasot mitattuja) tutkimuksia. Vertailemalla tutkimusten välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja DAG-graafien (suunnattujen syklittömien verkkojen) avulla he analysoivat, missä määrin harhat ja vääristävät tekijät tai muut metodologiset ongelmat saattoivat vaikuttaa tutkimuksiin.
Tutkimusryhmä havaitsi viitteitä tutkimusharhoista, vaikkakaan tulokset eivät olleet selkeitä. He löysivät hyvin vähän todisteita vääristävien tekijöiden merkittävästä vaikutuksesta tuloksiin. Asuinpaikan tiheällä vaihtuvuudella oli heidän mukaansa tutkimuksiin ja niiden tulkintoihin monitahoinen vaikutus, joka saattoi ilmetä valintaharhana, vääristävänä tekijänä tai suurena mittausvirheenä, tai vaihtuvuus itsessään saattoi olla myös mahdollinen riskitekijä.
Tutkimusryhmän mielestä pelkkä etäisyys voimajohdoista tai ydinvoimaloista ei yksinään riitä riskiarvoihin, vaan pitäisi tutkia muitakin liittyviä tekijöitä. He myös toivoivat tulevilta tutkimuksilta täydellisempää ja yhdenmukaisempaa tulosten raportointia, jotta eri tutkimusten välisistä vertailuista saataisiin enemmän tietoa ja tulokset voitaisiin yhdistää paremmin.
Lähde:
Kheifets L, Swanson J, Yuan Y, Kusters C, Vergara X. Comparative analyses of studies of childhood leukemia and magnetic fields, radon and gamma radiation. Journal of Radiological Protection 37 (2017) 459–491. https://doi.org/10.1088/1361-6498/aa5fc7.
Sorry, comments are closed for this post.