Magneetit voivat mahdollisesti häiritä sydämentahdistimia

Kesäkuun helteillä on tullut seurattua uutisia ja lehtiä vähän vähemmän mitä yleensä. Kesäkuun loppupuolella huomasin kuitenkin Kauppalehdestä (28.6.) mielenkiintoisen artikkelin ”Apple listasi laitteet, jotka voivat olla ongelma tahdistimen kanssa – Listalla useampi tuttu”.

Artikkelista löytyy linkki Applen englanninkieliselle sivulle ”About potential magnetic interference with medical devices”. Sivulla on listattu laitteita, joiden magneetit voivat häiritä sydämentahdistimia ja muita lääketieteellisiä laitteita. Kauppalehden artikkelin mukaan Apple käyttää magneetteja laitteiden kansien, sähköliittimien ja muiden ominaisuuksien käyttömukavuuden parantamiseen. Kirjoituksessa suositellaan, että lääkärille tai lääketieteellisten laitteiden valmistajalle kannattaa puhua ennen uusien laitteiden ostamista.

Itselleni oli yllätys, että listalla on näinkin paljon laitteita. Hyvä, että niistä näin selvästi tiedotetaan. Aikaisemmin muistan kirjoitetun siitä, ettei matkapuhelinta pidä tahdistinpotilaan pitää rintataskussa. Tästä on kerrottu esim. Sydänliiton www-sivulla vuonna 2015.

Julkaisin juuri myös uuden tilannekatsauksen ja sielläkin puhutaan tällä kertaa sydämentahdistimista. Italialaiset Alberto Modenese ja Fabriziomaria Gobba ovat julkaisseet artikkelin “Exposure to optical radiation and electromagnetic fields at the workplace: criteria for occupational health surveillance according to current European legislation”. Artikkelissa käsitellään työperäistä altistumista optiselle säteilylle ja sähkömagneettisille kentille.

Artikkelissa kirjoittajat toteavat, että sähkömagneettisiin kenttiin liittyen pientaajuisten magneettikenttien osalta erityinen riski kohdistuu työntekijäryhmään, johon kuuluvilla henkilöillä on aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita, kuten sydämentahdistin tai rytmihäiriötahdistin. Hekin on niihin kiinnittäneet siis huomita. Tarkemmin aiheesta voi lukea uudesta tilannekatsauksestani 1/2021.

Mainittakoon vielä, että heinäkuun alkaessa tapahtuu aika iso muutos verkkokaupassa. EU:n ulkopuolelta tulevat paketit on tullattava. Löysin aiheesta hyvin tietoa tullin sivulta uutisesta ”Kaikki tullataan – EU:n ulkopuolelta tulevat paketit on tullattava heinäkuusta 2021 alkaen”.

Mukavaa heinäkuuta kaikille!

Nro. 9 / 2021/1 Työperäinen pientaajuisille magneettikentille altistuminen ja ALS-taudin riski: tuloksia alkuperäisdatan yhteisanalyysin toteutettavuustutkimuksesta

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittävät ALS-taudin ja työperäisen magneettikenttäaltisuksen välisestä yhteyttä. He arvioivat mahdollisuutta tehdä yhteisanalyysiä aikaisempien tutkimuksien alkuperäisdatasta. He lähettivät kyselyn aikaisempien tutkimusten päätutkijoille.

Aiemmissa meta-analyyseissä on saatu viitteitä kohonneesta ALS-taudin riskistä työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen yhteydessä. Tutkimusryhmän mukaan näitä tuloksia tulkittaessa täytyy kuitenkin olla varovainen, sillä tutkimusmenetelmät ovat olleet heterogeenisiä. Tässä tutkimuksessa he arvioivat yhteisanalyysin toteutettavuutta, jotta tutkimusten alkuperäisdataa voitaisiin yhtenäistää ja analysoida uudelleen.

Tutkimusryhmä laati systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja etsi PubMed- ja EMF-Portal-kirjallisuustietokannoista epidemiologisia tutkimuksia, joiden julkaisuajankohta ulottui tietokannan alusta tammikuuhun 2019 saakka. He löysivät 15 vuosina 1997–2019 julkaistua artikkelia ja määrittivät kaikkien tutkimusten ominaispiirteet, mm. altistuksen mittaustavan, altistusluokat ja sekoittavat tekijät. Löydettyjen tutkimusten päätutkijoille lähetettiin kysely heidän halukkuudestaan antaa alkuperäisdatansa tutkimusryhmän käyttöön, ja kahdeksalta saatiin suostumus. Tutkimusryhmä myös arvioi yhteisanalyysin tilastollista voimaa.

Tutkimusten tuloksissa, tutkimusjoukoissa, altistuksen arviointimenetelmissä ja käytetyissä magneettikenttäaltistuksen mittareissa oli tutkimusryhmän mukaan eroja. Useimmissa tutkimuksissa oli arvioitu altistusta työaltistematriisin perusteella ja pientaajuisia magneettikenttiä puolestaan keskimääräisenä magneettivuon tiheytenä per työpäivä, mutta altistusluokat erosivat paljon toisistaan. Sekoittavien tekijöiden huomiointitapa tutkimuksissa oli heterogeenistä, ja niistä yleisimpiä olivat ikä, sukupuoli ja sosioekonominen asema.

Tutkimusryhmän yhteisanalyysi yhtenäistetyllä datalla antoi ALS-taudin suhteelliseksi riskiksi ≥ 1,14 työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen yhteydessä tilastollisen voiman ollessa yli 80 %. Heidän loppupäätelmänään olikin, että yhteisanalyysi alkuperäisdatasta on suositeltavaa ja voisi auttaa ymmärtämään paremmin pientaajuisten magneettikenttien merkitystä ALS-taudin synnyssä, kun analyysi perustuu laajaan tietokantaan ja heterogeenisyyttä on vähennetty standardisoimalla analyysimenetelmä yhtenäistetyillä altistuksen mittareilla ja luokilla.

Lähde:
Baaken D, Dechent D, Blettner M, Drießen S, Merzenich H. Occupational exposure to extremely low‐frequency magnetic fields and risk of amyotrophic lateral sclerosis: Results of a feasibility study for a pooled analysis of original data. Bioelectromagnetics 2021;42:271–283.

Nro. 8 / 2021/1 Työperäinen altistuminen optiselle säteilylle ja sähkömagneettisille kentille: työterveysvalvonnan kriteerit nykyisen eurooppalaisen lainsäädännön mukaan

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajien tavoitteena on selvittää optiselle säteilylle ja sähkömagneettisille kentille altistuvien työntekijöiden terveysvalvonnan tärkeimpiä kriteereitä. Pientaajuisten magneettikenttien osalta erityinen riski kohdistuu työntekijöihin, joilla on aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita, kuten sydämentahdistimia tai rytmihäiriötahdistimia.

Tutkimusryhmän mukaan erittäin suuri määrä työntekijöitä maailmanlaajuisesti altistuu työssään optiselle säteilylle ja lähes kaikissa työpaikoissa voi nykyään altistua sähkömagneettisille kentille. Tässä artikkelissa he tarkastelivat näille altistuvien työntekijöiden terveysvalvonnan tärkeimpiä kriteereitä.

Optisen säteilyn lähteitä voi tutkimusryhmän mukaan löytyä luonnosta, kuten tärkein eli aurinko. Ne voivat olla myös keinotekoisia, jotka voidaan jakaa puolestaan vielä epäyhteneväisiin ja yhteneväisiin, kuten laser. Altistuminen auringonsäteilylle – erityisesti sen haitallisimmalle ultraviolettiosuudelle – on tutkimusryhmän mukaan merkittävä työperäinen riski ”ulkotyöläisillä”, kuten maanviljelijöillä ja rakennustyöntekijöillä. UV-säteily imeytyy pääasiassa silmiin ja ihoon ja aiheuttaa erilaisia lyhytaikaisia ja kroonisia terveyshaittoja, kuten auringonpolttamia, kaihia ja ihosyöpiä. Tutkimusryhmän mukaan ainakaan Euroopassa auringonsäteilylle altistuvien työntekijöiden osalta työterveysvalvontaan ei ole tällä hetkellä velvoitteita. Sen sijaan työperäisen keinotekoiselle optiselle säteilylle altistumisen osalta Euroopan unionin säännökset (direktiivi 2006/25/EY) edellyttävät työterveysvalvontaa.

Pientaajuisten magneettikenttien osalta EU-direktiivi 2013/35/EU velvoittaa altistuneiden työntekijöiden terveysvalvontaan. Tutkimusryhmän mukaan tavoitteena on ehkäistä mahdollisia lyhytaikaisia vaikutuksia, kuten lihassupistuksia tai kudosten lämpötilan kohoamista, tai epäsuoria vaikutuksia, kuten sokkeja ja häiriöitä. Direktiivissä ei sitä vastoin huomioida pitkäaikaisia vaikutuksia, sillä tietoja kausaalisesta yhteydestä, kuten luotettavasta mekanismista, ei tutkimusryhmän mukaan pidetä vakuuttavina. Suoria lyhytaikaisia ja epäsuoria vaikutuksia voi heidän mukaansa tapahtua ainoastaan voimakkaassa altistuksessa, joka on yleensä satunnaista.

Tutkimusryhmän mukaan pientaajuisten magneettikenttien osalta erityinen riski kohdistuu tiettyyn työntekijäryhmään, johon kuuluvilla henkilöillä on aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita, kuten sydämentahdistin tai rytmihäiriötahdistin. Näillä työntekijöillä voi tutkimusryhmän mukaan ilmaantua terveyshaittoja jo alhaisemmilla tasoilla. Työperäisen magneettikentille altistumisen terveysvalvonnan päätavoitteita pitäisikin heidän mukaansa olla erityisen riskin omaavien työntekijöiden tunnistaminen ja asianmukainen suojaaminen.

Lähde: Modenese A, Gobba F. Exposure to optical radiation and electromagnetic fields at the workplace: criteria for occupational health surveillance according to current European legislation. Advances in Science, Technology and Engineering Systems Journal 2021 Vol. 6, No. 2.

Nro. 7 / 2021/1 Ranskan sähköjakeluverkon (RTE, Réseau de Transport d’Electricité) eläkkeelle jääneiden, työperäisesti 50 Hz:n magneettikentille altistuneiden työntekijöiden kohortti – tutkimusprotokolla ja ensimmäisen vaiheen tuloksia

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat seuraavat Ranskan sähköjakeluverkon (RTE, Réseau de Transport d’Electricité) eläkkeelle jääneiden, työssään magneettikentille altistuneiden työntekijöiden kohorttia. Seurattaviksi sairauksiksi he ovat valinneet syövät, iskemiset sydänsairaudet ja hermostoa rappeuttavat sairaudet. Tutkittavien keskimääräinen eläköitymisikä on ollut 55 vuotta, joten tutkijoiden mielestä kohortti on vielä nuori ja on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä magneettikentille altistumisen ja sairauksien kehittymisen väliltä.

Tässä pilottitutkimuksessa oli tarkoituksena seurata Ranskan sähköjakeluverkon (RTE, Réseau de Transport d’Electricité) eläkkeelle jääneiden, työssään 50 Hz:n magneettikentille altistuneiden työntekijöiden terveydentilaa kuolleisuuden ja sellaisen 30 pitkäaikaisen sairauden (ALD30) osalta, jonka hoidon Ranskan kansallinen sairausvakuutuskassa (CNAMTS) korvaa kokonaisuudessaan.

Tutkimusryhmä valitsi tutkimuskohteet tehtävänimikkeiden perusteella voimakkaimmin altistuneista, joita olivat suurjännitteisten voimajohtojen huoltotiimit, suurjännitteisten jakelukeskusten huolto- ja sähkövalvontatiimit ja jakelukeskusten käyttötiimit (ATEX). Seurattaviksi sairauksiksi valittiin syövät, iskemiset sydänsairaudet ja hermostoa rappeuttavat sairaudet. Tutkimukseen otettiin mukaan 1 479 vuosina 1995–2015 eläkkeelle jäänyttä miestä, joiden koko työhistoria oli tiedossa (naiset rajattiin pois vähäisen määrän vuoksi). Kohortin miesten ikä oli vuonna 2016 keskimäärin 62,5 vuotta ja altistuksen kesto keskimäärin 22,5 vuotta.

Sydänsairauksia esiintyi tutkimusryhmän mukaan kohortissa alle 70-vuotiailla vähemmän kuin Ranskan koko väestössä samassa ikäryhmässä. Syöpien esiintyvyys 70–74-vuotiailla oli yleisempää kuin koko väestössä, joskin tähän ikäryhmään kuului vähän tutkimustapauksia. Tutkimusjoukosta oli ennen vuotta 2016 kuollut 78 työntekijää, joista 53:n kuolinsyy oli vahvistettu, useimmilla syöpä (39,6 %). Sydän- ja verisuonitauteihin kuolleita oli raportoitu vähän (5,7 %), ja ALS-tauti oli kuolinsyynä vain yhdellä. Eloonjäämiskäyrä oli kaikissa ikäryhmissä parempi kuin Ranskan koko väestöllä.

Tutkimuskohteiden keskimääräinen eläköitymisikä oli 55 vuotta, joten tutkimusryhmän mielestä kohortti on vielä nuori ja on liian varhaista tehdä johtopäätöksiä 50 Hz:n magneettikentille altistumisen ja sairauksien kehittymisen väliltä. Tutkimuksessa on tarkoitus seurata voimakkaita mutta harvinaisia altistuksia, joten pitkäaikainen seuranta on tutkimusryhmän mukaan perusteltua.

Lähde:
Souques M, Duburcq A, Bureau I, Courouve L, Babin C, Magne I, Cabanes P-A. Cohort of retirees from the French Electricity Transmission Network (RTE: Réseau de Transport d’Electricité) occupationally exposed to 50 Hz magnetic fields. A protocol and results of the first wave of inclusion. Environnement, Risques & Santé 2021 20(1):22–34.

Nro. 6 / 2021/1 Ihmisten havaintoihin tasa- ja vaihtovirtaisista sähkökentistä vaikuttavien ympäristö- ja koetekijöiden tunnistaminen

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli tunnistaa, mitkä ympäristö- ja koetekijät vaikuttavat ihmisten havaintoihin tasa- ja vaihtovirtaisista sähkökentistä ja niiden yhteisaltistuksesta (hybridisähkökenttä) kokovartaloaltistuksessa. Tutkimus tehtiin altistuslaboratoriossa, ja siihen osallistui 11 henkilöä. Tutkijat havaitsivat useita ympäristö- ja koetekijöitä, jotka vaikuttivat koehenkilöiden havaintoihin sähkökentistä. Tulokset antavat tietoa jatkotutkimusten tekemiseen.

Osana energiajärjestelmän muutosta Saksassa suunnitellaan tutkimusryhmän mukaan suurjännitteisiä tasavirtajohtoja, jotka tuottavat tasavirtaisia sähkökenttiä. Koska ihmisten havaintoja tasavirtaisista sähkökentistä on tutkittu harvoin aiemmin, tässä tutkimuksessa oli tavoitteena tunnistaa, mitkä ympäristö- ja koetekijät vaikuttavat ihmisten havaintoihin tasa- ja vaihtovirtaisista sähkökentistä ja niiden yhteisaltistuksesta (hybridisähkökenttä) kokovartaloaltistuksessa. Tutkimusryhmä myös teki ensimmäisiä arvioita havaitsemisen kynnysarvoista ja ihmisten eroista sen suhteen, minkä tyyppinen aistimus oli havaittu ja missä kohtaa vartaloa.

Tutkimusta varten rakennettiin altistuslaboratorio, jossa osallistujia voitiin altistaa sähkökentille eri voimakkuuksilla. Osallistujia myös pyydettiin arvioimaan, havaitsivatko he tilassa sähkökentän. 11 osallistujan henkilökohtainen havaintokynnys määritettiin soveltamalla signaalien havaintoteoriaa ja tutkimusharhatonta, säädettävää, kyllä-ei-tehtäviin perustuvaa SIAM-testausmenetelmää (single‐interval‐adjustment matrix).

Kokeessa tunnistettiin suhteellinen kosteus ympäristötekijäksi, joka vaikutti vaihto- ja tasavirtaisten sähkökenttien havaitsemiseen eri tavoin. Havaintoihin eivät sen sijaan vaikuttaneet merkittävästi altistuksen kesto, ilman ionit, kentän napaisuus tai käyrän jyrkkyys (ramp slope), jolla sähkökenttä nostettiin täyteen arvoonsa. Havaintokynnykset olivat alhaisempia hybridialtistuksessa kuin pelkässä tasa- tai vaihtovirtaisessa sähkökenttäaltistuksessa. Sähkökenttien aikaansaamat ihoaistimukset olivat erilaisia eri osallistujilla, ja ne tuntuivat eri kohdissa kehoa.

Tässä tutkimuksessa tunnistettiin useita ympäristö- ja koetekijöitä, jotka vaikuttivat koehenkilöiden havaintoihin sähkökentistä. Tutkimusryhmä mukaan ne tarjoavat tärkeän perustan laajamittaisille jatkotutkimuksille, joissa he suosittelisivat nostamaan sähkövirran jyrkemmin täyteen voimakkuuteensa ja lyhentämään koealtistuksen kestoa.

Lähde:
Jankowiak K, Driessen S, Kaifie A, Kimpeler S, Krampert T, Kraus T, Stunder D, Kursawe M. Identification of environmental and experimental factors influencing human perception of DC and AC electric fields. Bioelectromagnetics 2021.