BioEM2021 -konferenssi järjestettiin hybridinä

|

Osallistuin syyskuun lopussa BEMS:n (Bioelectromagnetics Society) ja EBEA:n (European BioElectromagnetics Association) järjestämään vuosittaiseen tapaamiseen BioEM2021 -konferenssiin 26- 30.9. 2021 (Ghent, Belgia). Itse olin etänä, sillä tilaisuus toteutettiin hybridinä. Tilaisuuden ohjelma (pdf) ja lyhyet abstraktit löytyvät konferenssi www-sivulta. Sen voivat kaikki ladata.

Oikeastaan oli mielenkiintoista osallistua hybriditilaisuuteen. Ennakkoon ajattelin, että sitä voi kokea itsensä ulkopuoliseksi, kun kuuntelee esityksiä etänä. Niin ei oikeastaan käynyt, sillä aika moni esitys pidettiin myös etänä. Niiden kuuntelu tuntui ihan luontevalta tietokoneen välityksellä. Onlineosallistujan oli mahdollista myös kuunnella tallennettuja esityksiä. Aina ei pystynyt kuuntelemaan silloin, kun esitys pidettiin. Tämä oli mukava lisäpalveluni etänä osallistuville.

Konferenssissa käsiteltiin myös EBEA:n ja BEMS:n sulautumista yhdeksi yhdistykseksi. Asiaa on käsitelty jo aikaisemmissa tilaisuuksissa. Olisi ollut helpompi seurata asian etenemistä läsnä, kun olisi voinut keskustella helpommin muiden kanssa, mutta varsinaisia kokouksia pystyi kyllä seuraamaan etänä.

Tästä yhdistymisprosessista löytyy hyvin tietoa EBEA:n www-sivulta. Sieltä voi lukea yksityiskohdista. Ymmärtääkseni yhdistyminen on toteutumassa ja siitä tulee varmaan lisää tietoa yhdistysten www-sivuille.

Mielenkiinnosta selvitin vähän itselleni, mistä näissä yhdistyvissä yhdistyksissä on tarkasti ottaen kyse. EBEA:n kotisivun mukaan EBEA on voittoa tavoittelematon tieteellinen yhdistys. Sen perustivat joulukuussa 1989 eri Euroopan maiden tutkijat.

Yhdistyksen tavoitteemme on (vapaasti käännettynä):

  • edistää bioelektromagnetismin kehitystä Euroopassa.
  • edistää bioelektromagnetismiin liittyvien menetelmien ja tulosten vaihtoa sekä helpottaa yhteistyötä eri tieteenaloille erikoistuneiden eurooppalaisten tutkijoiden ja muun maailman tutkijoiden välillä
  • antaa luotettavaa tietoa tämän uuden tieteenalan edistymisestä
  • kertoa mahdollisista terveysriskeistä, jotka aiheutuvat altistumisesta sähkömagneettisille lähteille työ-, koti- tai yleisissä ympäristöissä.

EBEA:n päätoimintana on ollut muiden muassa tieteellisten kongressien järjestäminen ja EBEA:n ja BEMS:n vuosikokouksen järjestäminen.

BEMS:n kotisivun mukaan Bioelectromagnetics Society edistää ajatusten vaihtoa luonnontieteiden ja sähkömagneettisiin kenttiin liittyvien soveltavien tieteiden välillä biologiassa ja lääketieteessä. BEMS perustettiin vuonna 1978 itsenäisenä biologisten ja fyysisten tutkijoiden, lääkäreiden ja insinöörien järjestönä, joka on kiinnostunut sähkömagneettisten kenttien vuorovaikutuksesta biologisten järjestelmien kanssa. BEMS on kansainvälinen yhdistys, johon kuuluu jäseniä noin neljästäkymmenestä eri maasta. Yhdistys on perustettu voittoa tavoittelemattomaksi järjestöksi USA:ssa.

BEMS ja EBEA ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä ja järjestäneet BioEM konferensseja. Yhdistyksillä on ollut myös yhteisjäseniä. Mielenkiintoista nähdä miten tämä suolautumisprosessi etenee. Ehkä jo ensi vuonna BioEM2022 -konferenssissa Japanissa on vain yksi yhdistys.

Mukavaa lokakuuta kaikille!

Koronan tuomiin muutoksiin alkaa tottua

|

Osallistuin eilen taas kerran kansainväliseen kokoukseen GoToMeeting-ohjelmalla. Kyseinen ryhmä on järjestänyt korona-aikana jo useita etäkokouksia. Nyt kun kokouksia on pidetty jo muistaakseni lähes vuosi etänä, niin näistä etäkokouksista on alkanut tulla rutiinia. Kun osallistujia on ympäri maapalloa, niin kellonajaksi on vakiintunut Suomen aikaan klo 15-17. Kokous alkaa aina sillä, että puheenjohtaja toteaa hyvää huomenta, hyvää päivää ja hyvää iltaa. Edelleen esityslistalla oli kommentti siitä, missä ja milloin mahdollisesti pidetään perinteinen kokous, mutta perinteisen kokouksen mahdollisuus alkaa jäädä aika vähälle huomiolle.

Kokouksen jälkeen aloin miettiä vähän laajemminkin, miten korona-aika on omaa toimintaani muuttanut, kun on yli vuosi sen kanssa eletty. Olen aika paljon osallistunut erilaisiin etätilaisuuksiin. Sellaiset muutaman tunnin tilaisuudet ovat etänä olleet ihan mukavia. Voin seurata juuri ne esitykset mistä erityisesti olen kiinnostunut ja puuhata samalla kaikkea muutakin. Nykyään ihan mielelläni valitsen etäosallistumisen, jos kyse on muutaman tunnin tilaisuudesta. Ainakin muutamaan useamman tunnin workshopiin tai koulutukseen olen myös osallistunut. Mikäli tilaisuus kestää koko päivän, niin silloin on vähän vaikea pysyä kiinnostuneena kokoajan. Sama ilmiö on kyllä pitkissä perinteisissä konferensseissakin. Ei niissäkään aina jaksa koko ajan kuunnella luentoja. Koronan myötä etäpalvelut ovat lisääntyneet ja olen siitä mielissäni.

Ennen koronaa olin jo alkanut suunnitella, miten matkustan kansainväliseen työterveyden kongressiin (33rd International Congress on Occupational Health) Australiaan. Muistaakseni ensin siirrettiin tilaisuuden ajankohtaa ja sitten tuli tieto, että tämä ICOH2022-kongressi pidetään digitaalisena kongressina. Oikeastaan on mukava, ettei tarvitse matkustaa Australiaan. Toisaalta näin korona-aikana olen alkanut muistella, minkälaista aikaisemmilla vastaavilla matkoilla on ollut. Tunnen itseni onnekkaaksi, kun olen aikaisemmin pystynyt osallistumaan ja matkustamaan paikan päälle. On mukava muistella.

Matkustaminen on myös muuttunut. Muutaman kerran olen kotimaassa lentänyt korona-aikana. Lennot ovat ollut aika samanlaisia mitä ennenkin, mutta lentokenttä on tuntunut tyhjälle ja aika autiolle. Junissa liikkuminen on jo palannut aika ennalleen. Maskia on tullut pidettyä niin paljon, että siihen on jo hyvin tottunut.

Itse olen käynyt korona-aikana perinteisessä teatterissa ja myös osallistunut virtuaalisesti teatteriin. Pidin molemmista tilaisuuksista. Netissä katsoin Tampereen Teatterin Saiturin Joulu -esityksen. Se oli ihan hyvin toteutettu. Tauollakin oli ohjelmaa. Perinteiseen näytökseen en olisi todennäköisesti ehtinyt, mutta netissä innostuin kokeilemaan. Ehkä näin korona-aikana sitä arvostaa tällaista mahdollisuutta enemmän kuin aikaisemmin. Enää se ei ole itsestään selvää, että teatteria on tarjolla.

Korona-aika on muuttanut eri ihmisten elämää eri tavalla. Esim. työelämän muutokset ovat olleet suuria. Osalta on loppunut työ, osa on siirtynyt etätyöhön ja osa on lähityössä joutunut tottumaan erilaisiin rajoituksiin. Myös erilaisia hybridimalleja kehitellään. Mielenkiintoista on nähdä minkälaisia tulevaisuuden työtehtävät ovat ja miten paljon asiat muuttuvat. Yllättävän paljon korona on asioita muuttanut ja syksyllä sen kanssa edelleen eletään.

Mukavaa syyskuuta kaikille!

Työjärjestelyistä keskustellaan – valitaanko hybridi-, etä- vai läsnätyö?

|

Perinteisesti lomakauden ajatellaan päättyvän elokuun alussa. Käytännössä monet lomailevat vielä elokuussa, mutta tiedotusvälineet alkavat puhua ohjelmissaan töihin paluusta elokuun alussa. Näin näyttää tapahtuvan tänäkin vuonna. Yle:n TV-uutisissa (1.8. klo 20.30) kerrottiin, että aihetta käsitellään seuraavana päivänä aamuTV:ssä.

Tänä vuonna töihin paluu on koronan vuoksi mielenkiintoisempi aihe kuin aikaisemmin. Monet ovat tehneet pitkään etätyötä. Nyt ajatuksena on palata takaisin työpaikoille tai sopia esimerkiksi hybridimallista, jonka mukaan voidaan tehdä töitä kotona ja työpaikalla.

Työterveyslaitos on julkaissut artikkelin ”Paluu tulevaisuuteen työelämässä onnistuu, kun henkilöstö otetaan mukaan suunnitteluun” jo toukokuussa 19.5.2021. Kirjoittajien mukaan yhtä oikeaa mallia ei ole, vaan toimintamalli kannattaa tehdä henkilöstöä ja asiakkaita kuunnellen.

WWW-sivulta löytyy työpaikkojen hyödynnettäväksi Paluu tulevaisuuteen -mallikysely (pdf), jota voi käyttää pohjana henkilöstökyselyn toteuttamiseen. Sivulta löytyy myös Työterveyslaitoksen oman henkilöstön ajatuksia työhönpaluusta. Ymmärtääkseni kyselyä voi kaikki halukkaat käyttää.

Itse olen miettinyt, että läsnätyötä ei ehkä tulevaisuudessa tehdä kuten ennen. Omia työhuoneita tai omia työpisteitä on ehkä aikaisempaa vähemmän. Käytettävät tilat mahdollisesti pienenevät. Mitä enemmän tehdään jatkossa etätyötä niin sitä pienempiin tiloihin läsnätyön voi ajatella siirtyvän.

Etätyöhön siirryttiin varsin nopeasti koronaepidemian alkaessa. Siinä yhteydessä ei todennäköisesti ehditty miettiä, miten toimivia koteihin tehdyt etätyöpisteet ovat. Miten hyvä tietoturva taataan jne.? Aina ei ole ehkä mahdollista järjestää riittävän rauhallista tilaa, josta ulkopuoliset eivät muiden muassa kuule työhön liittyviä puheluja tai vahingossa näe heille kuulumattomia aineistoja. Monia mielenkiintoisia näkökulmia liittyy siihen, jos lähityöstä luovutaan ja siirrytään hybridi- tai etätyöhön pysyvästi.

Kaikki työntekijät eivät voi tehdä etätöitä, joten heidän osalta tällaisia muutoksia ei ole tulossa. Ehkä lähityötä tekevän osalta koronaepidemian kokonaistilanne voi olla kiinnostavin asia. Monet lähityötä tekevät ovat päivittäin kontakteissa useisiin ihmisiin esim. kaupan kassalla tai hoitotyössä. Mikäli epidemia edelleen pahenee niin erilaisia rajoituksia ja suojauksia tarvitaan edelleen.

Kesä ei vielä lopu heinäkuuhun, vaikka töihin paluusta jo tiedotusvälineissä puhutaankin. Elokuussa on edelleen mahdollista nauttia kesästä tekee sitten hybridi-, etä- tai läsnätyötä.

Mukavaa elokuuta kaikille!

Magneetit voivat mahdollisesti häiritä sydämentahdistimia

|

Kesäkuun helteillä on tullut seurattua uutisia ja lehtiä vähän vähemmän mitä yleensä. Kesäkuun loppupuolella huomasin kuitenkin Kauppalehdestä (28.6.) mielenkiintoisen artikkelin ”Apple listasi laitteet, jotka voivat olla ongelma tahdistimen kanssa – Listalla useampi tuttu”.

Artikkelista löytyy linkki Applen englanninkieliselle sivulle ”About potential magnetic interference with medical devices”. Sivulla on listattu laitteita, joiden magneetit voivat häiritä sydämentahdistimia ja muita lääketieteellisiä laitteita. Kauppalehden artikkelin mukaan Apple käyttää magneetteja laitteiden kansien, sähköliittimien ja muiden ominaisuuksien käyttömukavuuden parantamiseen. Kirjoituksessa suositellaan, että lääkärille tai lääketieteellisten laitteiden valmistajalle kannattaa puhua ennen uusien laitteiden ostamista.

Itselleni oli yllätys, että listalla on näinkin paljon laitteita. Hyvä, että niistä näin selvästi tiedotetaan. Aikaisemmin muistan kirjoitetun siitä, ettei matkapuhelinta pidä tahdistinpotilaan pitää rintataskussa. Tästä on kerrottu esim. Sydänliiton www-sivulla vuonna 2015.

Julkaisin juuri myös uuden tilannekatsauksen ja sielläkin puhutaan tällä kertaa sydämentahdistimista. Italialaiset Alberto Modenese ja Fabriziomaria Gobba ovat julkaisseet artikkelin “Exposure to optical radiation and electromagnetic fields at the workplace: criteria for occupational health surveillance according to current European legislation”. Artikkelissa käsitellään työperäistä altistumista optiselle säteilylle ja sähkömagneettisille kentille.

Artikkelissa kirjoittajat toteavat, että sähkömagneettisiin kenttiin liittyen pientaajuisten magneettikenttien osalta erityinen riski kohdistuu työntekijäryhmään, johon kuuluvilla henkilöillä on aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita, kuten sydämentahdistin tai rytmihäiriötahdistin. Hekin on niihin kiinnittäneet siis huomita. Tarkemmin aiheesta voi lukea uudesta tilannekatsauksestani 1/2021.

Mainittakoon vielä, että heinäkuun alkaessa tapahtuu aika iso muutos verkkokaupassa. EU:n ulkopuolelta tulevat paketit on tullattava. Löysin aiheesta hyvin tietoa tullin sivulta uutisesta ”Kaikki tullataan – EU:n ulkopuolelta tulevat paketit on tullattava heinäkuusta 2021 alkaen”.

Mukavaa heinäkuuta kaikille!

Nro. 9 / 2021/1 Työperäinen pientaajuisille magneettikentille altistuminen ja ALS-taudin riski: tuloksia alkuperäisdatan yhteisanalyysin toteutettavuustutkimuksesta

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittävät ALS-taudin ja työperäisen magneettikenttäaltisuksen välisestä yhteyttä. He arvioivat mahdollisuutta tehdä yhteisanalyysiä aikaisempien tutkimuksien alkuperäisdatasta. He lähettivät kyselyn aikaisempien tutkimusten päätutkijoille.

Aiemmissa meta-analyyseissä on saatu viitteitä kohonneesta ALS-taudin riskistä työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen yhteydessä. Tutkimusryhmän mukaan näitä tuloksia tulkittaessa täytyy kuitenkin olla varovainen, sillä tutkimusmenetelmät ovat olleet heterogeenisiä. Tässä tutkimuksessa he arvioivat yhteisanalyysin toteutettavuutta, jotta tutkimusten alkuperäisdataa voitaisiin yhtenäistää ja analysoida uudelleen.

Tutkimusryhmä laati systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja etsi PubMed- ja EMF-Portal-kirjallisuustietokannoista epidemiologisia tutkimuksia, joiden julkaisuajankohta ulottui tietokannan alusta tammikuuhun 2019 saakka. He löysivät 15 vuosina 1997–2019 julkaistua artikkelia ja määrittivät kaikkien tutkimusten ominaispiirteet, mm. altistuksen mittaustavan, altistusluokat ja sekoittavat tekijät. Löydettyjen tutkimusten päätutkijoille lähetettiin kysely heidän halukkuudestaan antaa alkuperäisdatansa tutkimusryhmän käyttöön, ja kahdeksalta saatiin suostumus. Tutkimusryhmä myös arvioi yhteisanalyysin tilastollista voimaa.

Tutkimusten tuloksissa, tutkimusjoukoissa, altistuksen arviointimenetelmissä ja käytetyissä magneettikenttäaltistuksen mittareissa oli tutkimusryhmän mukaan eroja. Useimmissa tutkimuksissa oli arvioitu altistusta työaltistematriisin perusteella ja pientaajuisia magneettikenttiä puolestaan keskimääräisenä magneettivuon tiheytenä per työpäivä, mutta altistusluokat erosivat paljon toisistaan. Sekoittavien tekijöiden huomiointitapa tutkimuksissa oli heterogeenistä, ja niistä yleisimpiä olivat ikä, sukupuoli ja sosioekonominen asema.

Tutkimusryhmän yhteisanalyysi yhtenäistetyllä datalla antoi ALS-taudin suhteelliseksi riskiksi ≥ 1,14 työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen yhteydessä tilastollisen voiman ollessa yli 80 %. Heidän loppupäätelmänään olikin, että yhteisanalyysi alkuperäisdatasta on suositeltavaa ja voisi auttaa ymmärtämään paremmin pientaajuisten magneettikenttien merkitystä ALS-taudin synnyssä, kun analyysi perustuu laajaan tietokantaan ja heterogeenisyyttä on vähennetty standardisoimalla analyysimenetelmä yhtenäistetyillä altistuksen mittareilla ja luokilla.

Lähde:
Baaken D, Dechent D, Blettner M, Drießen S, Merzenich H. Occupational exposure to extremely low‐frequency magnetic fields and risk of amyotrophic lateral sclerosis: Results of a feasibility study for a pooled analysis of original data. Bioelectromagnetics 2021;42:271–283.