Chattailyä ihmisten ja bottien kanssa

|

Katselin viime viikolla TV:tä samanaikaisesti, kun kirjoittelin tietokoneella. Pysähdyin hetkeksi, kun ohjelmassa kerrottiin miten auto-onnettomuudessa kuollut Roman oli luotu uudelleen keskustelusovellukseen. Hänen kaikki testiviestinsä ja ilmeisesti muitakin viestejä oli viety neuraaliverkkoon. Näin hänestä oli luotu luotettava keskustelukumppani, jonka kanssa ihmiset voivat chattailla.

Selvitin myöhemmin, että asiasta kerrottiin YLE:n TV-ohjelmassa: Ei sosiaaliselle medialle. Ohjelma on esitetty ensimmäisen kerran jo 5.1.2020, joten itse katsoin uusintaa. Ohjelman esittelyssä kerrotaan, että ruotsalaisnäyttelijä Adam Lundgren on aina suhtautunut someen skeptisesti. Hän lähti Kalifornian Silicon Valleyyn selvittämään aihetta. Kyseessä on ruotsalainen dokumentti vuodelta 2019. Ohjelman voi katsoa Yle areenasta edelleen.

Ohjelmassa käytettiin luodusta keskustelukumppanista sanaa botti. Wikipedian mukaan ”Botti on tietokoneohjelma, joka suorittaa tiettyjä tehtäviä määriteltyjen ohjeiden mukaan ainakin osittain itsenäisesti eli ilman ihmisen myötävaikutusta”. Botti sana on alun perin ollut robotti sanan lyhenne, mutta nykyään sitä käytetään yksinomaan tietokoneohjelmista. Botteja ovat esim. hakukoneiden hakurobotit. Lisäksi niitä käytetään muiden muassa pikaviestiohjelmissa ja tietokonepeleissä.

Googletin vähän lisää aiheesta ja huomasin, että chatbotteja voi ostaa useammalta yritykseltä. Niitä mainostetaan mahdollisuudella parantaa asiakaspalvelua. Chatbottien avulla voi saada asiakaspalvelua reaaliaikaisemmin jne. Nuortenmielenterveystalo.fi sivustolta löytyi neuvo-botti, joka on nimeltään Milli-virtuaaliapuri. Milli kertoo ensimmäisessä chat-viestissään olevansa tekoälystä rakennettu tyyppi. Milli toivottaa tervetulleeksi juttelemaan mielenterveydestä. Toinen chat-viesti kertoo, että kyse on koekäytöstä.

Milli-virtuaaliapurista tulee vähän mieleeni YLE:n TV-ohjelmassa kerrottu Romanista tehty botti. Molemmat ovat tavallaan suunnattuja ihmisen mielenterveyden tukemiseen.

Tietokoneohjelmaa on käytetty ihmisen keskustelukumppanina jo ennen internetiä. Muistan tekniikkaan liittyvistä eettisistä kysymyksistä sellaisen vanhan esimerkin, jossa tietokoneohjelmaa käytettiin psykoterapeuttina. Esimerkin mukaan tutkijat pelästyivät siitä, kun he huomasivat, miten ihmiset alkoivat suhtautua tietokoneohjelmaan kuin ihmiseen. Valitettavasti en löydä tätä esimerkkiä enää, mutta se oli aikoinaan Tekniikan akateemisten TEK:n tekniikan etiikka -sivustolla. Sivusto on uusittu, mutta tekniikan etiikkaan liittyvää aineistoa löytyy edelleen TEK:n sivuilta.

Jos muistan oikein, Adam Lundgren totesi ohjelmassa, että hänellä oli kaksijakoinen tunne Romanista tehdystä botista. Itse olen ehkä eniten yllättynyt siitä, että tällaistakin maailmassa tehdään. Ehkä osaan jatkossa myös suhteutua erilaisiin chatbot-palveluihin paremmin. Ainakin osaan arvostaa entistä enemmän ihmisten kanssa chattailyä.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Pieniä ja suuria uutistapahtumia tammikuussa

|

Katselin tammikuun viimeisenä päivänä TV1:n ohjelmaa ”Historiallinen hetki: Britannia jättää Euroopan unionin”. Iso muutos tapahtui kuukauden vaihtuessa. Aiheesta on ollut pitkään paljon uutisia ja nyt se on sitten totta. Tulevaisuus näyttää, mitä Brexit käytännössä tarkoittaa. Monet asiat ovat ymmärtääkseni vielä avoinna.

Kauppalehdestä (1.2.) löysin artikkelin ”Brexitistä tuli totta, mutta mitä se tarkoittaa turisteille, työntekijöille ja yrityksille? Kokosimme 7 käytännön pulmaa ja niihin vastaukset”. Artikkelista löytyy hyviä vastauksia Brexitiin liittyviin käytännön asioihin (esim. siihen miten matkustaminen jatkossa tapahtuu).

Brexitin lisäksi viime päivinä on uutisissa käsitelty Wuhanin koronavirusta ja siihen liittyviä sairastumisia. Tilanteet muuttuvat jatkuvasti, joten on turha kirjoittaa blogiin aiheesta tarkasti mitään. Kaikki kiinnostuneet voivat käydä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) www-sivulla ”Ajankohtaista Wuhanin koronaviruksesta”. Sivulta löytyy aina uusimman tieto tilanteesta. THL:n sivulta löytyy myös ”Ajantasainen influenssakatsaus”, johon on koottu tietoa influenssatilanteesta Suomessa.

Näiden kahden ison uutisen varjoon jäävät helposti muut asiat. Yritin löytää jotain muutakin mielenkiintoista lehdistä. Esim. Iltalehdestä (1.2.2020) löytyi kirjoitus ”Sadat tuhannet suomalaiset kaatuvat vaarallisesti joka vuosi – osa tapauksista johtaa suoraan kuolemaan, näin riskiä voi minimoida”. Uutisessa on kerro, että yli 65-vuotiaista joka kolmas kaatuu vakavasti ainakin kerran vuodessa. Sivulta löytyy video oikeasta kaatumistekniikasta ja konsteja kaatumisen ehkäisyyn. Kannattaa tutustua kirjoituksen vinkkeihin.

Muitakin vinkkejä tuli lehdissä vastaan. Iltalehden (1.2.2020) ”Lennä lapsen kanssa mukavasti” artikkelissa on vinkkejä liittyen lasten kanssa matkustamiseen. Toinen lapsiin liittyvä mielenkiintoinen artikkeli käsitteli rannekellopuhelinta. Iltalehden kirjoituksessa (28.1) ”Vaihtoehto koukuttavalle älyluurille – Iltalehti testasi lasten rannekellopuhelimen”, käsitellään lasten ensipuhelimeksi suunniteltua kellopuhelinta. Mielenkiintoista nähdä yleistyykö näiden käyttö vähitellen.

Uuteen teknologiaan liittyen tuli vastaan myös toinen kiinnostava artikkeli. Helsingin sanomista (30.1) löysin Antti Tiaisen artikkelin ”Jopa miljoonat kissat ympäri maailmaa katsovat tietynlaisia videoita Youtubessa – Eläinlääkäri kertoo, miten videon katselu vaikuttaa kissaan”. Mielenkiintoista nähdä mihin tällainen teknologia vielä johtaa.

Brexitiin ja koronavirukseen liittyvien uutisten ohessa oli mukava löytää myös Ylen uutinen (31.1) ”Topias saimaannorppa saa kuin saakin oman altaansa Korkeasaareen – Yleisö pääsee jo katsomaan norppaa, mutta ei lähietäisyydeltä”. Norppaa voi katsoa videolta Ylen uutisesta.

Mielenkiintoisia asioita on tapahtunut tammikuussa, nähtäväksi jää miten asiat etenevät.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Asiantuntijoiden haastatteluja voimajohtojen sähkö- ja magneettikentistä

|

Fingrid julkaisi viime viikolla (9.1.2020) uuden esitteen voimajohtojen sähkö- ja magneettikentistä. Julkaisuun on haastateltu itseni lisäksi Lauri Purasta Stukista ja Mikko Pauniota STM:stä. Molemmat ovat hyvin kokeneita alan asiantuntijoita.

Aiheesta kiinnostuneita suosittelen tutustumaan esitteeseen. Päätin laittaa linkin esitteeseen kotisivuni Ajassa Nyt -palstalle, niin löydän sen itsekin aina helposti tarvittaessa.

Kiitokset tekijöille hyvästä ja käytännönläheisestä esitteestä. Oli mukava olla asiantuntijana mukana.

Ajatuksia vuodesta 2020 – mukavuus nousussa?

|

Selailin vuoden vaihteessa lehtiä ja katselin, mitä on tulossa vuonna 2020. Suurin osa aiheista oli aika perinteisiä ja tuttuja. Itselleni uutta oli Helsingin sanomien Elina Väntösen artikkelissa ”Mukavuus ennen kaikkea”. Artikkelissa kerrotaan, että vuosi 2020 muistetaan asiantuntijoiden mukaan mukavuuden noususta. Artikkeliin on haastateltu erilaisia asiantuntijoita. Jos ymmärsin artikkelia oikein, niin ihmiset toivovat mukavuutta ympärilleen ja heidän ihannejohtajansa ei ole enää kova ja etäinen vaan yhteistyötaidot korostuvat.

Itse aloin artikkelia lukiessa miettiä, että myös työyhteisöt ovat muuttuneet viime aikoina. Nykyään on paljon yksinyrittäjiä ja heidän osuus näyttää olevan kasvussa. Työ ehkä muuttuu jatkossa entistä enemmän yritysten väliseksi ja se vaikuttaa myös ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Asiakassuhde on erilainen kuin esimiehen ja alaisen välinen suhde.

Löysin netistä Yksinyrittäjäkysely 2019 -julkaisun (pdf). Julkaisussa on tarkemmin tietoa, miten yksinyrittäjyys on kehittynyt. Johdannon sivulta 3 löytyi lause ”Vuosituhannen alussa yksinyrittäjien määrä oli Tilastokeskuksen mukaan 123 000 ja vuonna 2018 jo 182 000”.

Helsingin sanomat oli kerännyt myös tiedeartikkelin (1.1.2020) ”Lihavuuteen on löytymässä lääke ja tietotekniikka valvoo kansaa – Laaja tiedeartikkeli kertoo, mihin suuntaan maailma kehittyy vuonna 2020”. Lihavuuden lisäksi artikkelissa käsiteltiin muiden muassa ekobetonia ja valevideoita. Mikäli aihe kiinnostaa suosittelen lukemaan tarkemmin artikkelista.

Itseäni kiinnostaa myös se, minkälaista uutta tekniikkaa on tulossa. Vuoden alussa on taas perinteinen CES – The Global Stage for Innovation – CES 2020 -tapahtuma Las Vegasissa 7-10.1.2020. Tilaisuudessa on esillä paljon uutta kuluttajateknologiaa. Aikaisempina vuosina on ollut esim. terveysteknologiaa ja robotiikkaa. Tilaisuutta on yleensä voinut seurata internetin välityksellä. Myös Twitterissä on liikkunut sieltä tehtyjä videoita,joita on ollut mielenkiintoista seurata.

Aamulehdessä (1.1.2020) oli myös vuoden alkuun sopiva mielenkiintoinen artikkeli ”Nämä 11 puhelimen ilmaista sovellusta saattavat parantaa terveyttäsi – Testasimme, miten ne onnistuvat neuvomaan laihdutuksessa, treenaamisessa ja nukkumisessa”. En ole näihin sovelluksiin itse perehtynyt, enkä siten osaa niitä suositella. Sen kuitenkin huomasin, että monenlaista sovellusta meille on nykyään tarjolla.

Vuoden vaihtuessa tehdään usein erilaisia suunnitelma tulevaan liittyen. Oman talouden hallinta on myös yksi kesken aihealue, mistä usein keskustellaan. Helsingin sanomista (31.12.2019) löytyy myös siitä kiinnostuneille vinkkejä artikkelissa ”Haluatko vaurastua vuonna 2020? Asiantuntijat neuvovat, millä uudenvuoden lupauksilla se onnistuu”.

Omien suunnitelmieni osaltani voin kertoa, että vuonna 2020 julkaisen edelleen tilannekatsauksia pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä terveyskysymyksistä.

Mukavaa alkanutta vuotta 2020 kaikille!

Nro. 9 / 2019/2 Koiria voidaan kouluttaa löytämään sauvamagneetti

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä testasi koirien kykyä tunnistaa sauvamagneetin magneettikenttä kolmen vaihtoehdon pakkovalintatestissä. Tulokset tukivat olettamusta koirien magneettiaistista. Hyvä muistaa, että kyse ei ole voimajohtojen magneettikentistä.

Magneettiaisti, kyky aistia Maan magneettikenttä, on tutkimusryhmän mukaan laajalle levinnyt ilmiö eläinkunnassa. Vuonna 1966 julkaistiin ensimmäinen raportti punarinnan (Erithacus rubecula) magneettiaistista, ja sen jälkeen sellainen on tunnistettu lukuisilta eri eliöryhmiltä.

Eräässä aiemmassa tutkimuksessa osoitettiin, että kesykoirat (Canis lupus familiaris) asettavat mieluiten kehonsa akselin pohjois-etelä-akselin suuntaisesti merkitessään reviiriään vakaissa magneettikenttäolosuhteissa mutta eivät tee sitä Maan magneettikentän ollessa epävakaa. Toisessa aiemmassa tutkimuksessa koirien eteen asetettiin herkkukuppeja vasemmalle ja oikealle puolelle siten, että kupit olivat aina vierekkäisissä ilmansuunnissa. Koirat osoittivat spontaanin mieltymyksen pohjoisen suuntaan. Koska koirilla oletetaan olevan magneettiaisti ja niitä voidaan kouluttaa erilaisiin valinta- ja etsintätesteihin, tutkimusryhmän mielestä ne soveltuivat hyvin testieläimiksi magneettiaistitestiin: opettelemaan magneetin etsintää.

Tässä tutkimuksessa koiria koulutettiin välineellisen ehdollistumisen avulla tunnistamaan sauvamagneetin magneettikenttä kolmen vaihtoehdon pakkovalintatestissä. Koska koirien tiedetään osaavan lukea omistajiensa kasvonilmeitä ja tahattomia signaaleja halutusta toimintamallista, testissä huolehdittiin, ettei koirilla ollut katsekontaktia omistajiinsa tai testaajiin päätöksentekoprosessin aikana. Vertailutestissä tutkittiin etsittävien koiranherkkujen avulla hajuaistin roolia magneetin löytämisessä.

13 koiraa 16:sta havaitsi magneetin merkittävästi yli sattumatason, mutta yksikään koira ei löytänyt herkkua kannellisesta purkista. Kun koe toistettiin tiukasti sokkoutetuissa olosuhteissa, viisi koiraa kuudesta havaitsi magneetin yli sattumatason.

Tutkimusryhmän mukaan nämä kokeet tukevat olettamusta koirien magneettiaistista. Avoimiksi kysymyksiksi jäävät heidän mukaansa vielä, pystyvätkö koirat havaitsemaan yhtä heikkoja magneettikenttiä kuin Maan magneettikenttä, hyödyntävätkö ne magneettiaistia suunnistuksessa ja minkä mekanismin avulla ne aistivat magneettikenttiä.

Lähde:
Martini S, Begall S, Findeklee T, Schmitt M, Malkemper E P, Burda H. Dogs can be trained to find a bar magnet. PeerJ 2018; 6:e6117 DOI 10.7717/peerj.6117.