Kohtaamisia robottien kanssa

|

Istuin Pariisissa aamiaisella, kun astioita keräävä robotti tuli kohti. Oikein kauniit silmät ja ihan rauhallisesti eteni. Lopulta meni ohi. Jos ymmärsin oikein henkilökunta keräsi astiat robottiin ja sen jälkeen, kun astioita oli tarpeeksi, robotti lähti todennäköisesti keittiöön. Tälle reitille pöytäni osui. Robotin työ oli hyvin suunniteltu. Asiakas asioi henkilökunnan kanssa ja robotilla oli tällainen auttajan työ.

Hotellin käytävällä oli toinen robotti. Oletan, että kyse oli siivousrobotista. Ulkoisesti siitä tuli mieleeni pölynimuri, mutta kyllä se todennäköisesti robotti oli. Tarkoitus varmaan oli, etten kiinnittäisi siihen mitään huomiota. Hyvä, että robotti liikkui hitaasti, niin se ei pahemmin haitannut omaa liikkumistani.

Seuraavaksi kohtasin neljällä jalalla kävelevän robotin, joka tuli vastaan CIGRE:n Paris Session 2024 tilaisuuden teknisessä näyttelyssä. En katsellut tätä robottia kovin pitkään, kun monet muut olivat siitä kiinnostuneita, mutta ensivaikutelma oli ihan toinen kuin aamiaisella tavatun robotin kanssa. Oletan, että tämä kolmas robotti oli suunniteltu tekemään töitä esimerkiksi sähköasemalla.

Se vuoksi näitä robotteja kohtasin, kun osallistuin tuohon CIGRE:n Paris Session 2024 tapahtumaan. Näköjään Pariisissa käytetään robotteja. Kuuntelin Pariisissa myös pari esitystä siitä, miten oli testattu erilaisia robotteja sähköasemalla. Vuonna 2020 CIGRE:n WG B3.47 on julkaissut myös aiheesta raportin (Technical Brochures: Application of robotics in substations).

Mielenkiintoista, että robotteja tulee vastaan jo näin usein erilaisissa tilanteissa. Muutaman kohtaamiseni perusteella huomasin, että robotin voi kokea aika eri tavalla. Aamiaisella robotista tuli ihan hyvälle tuulelle kauniin olemuksen vuoksi. Muut robotit tuntuivat etäisemmille. Ehkä tärkeintä on kuitenkin se, ettei niitä ainakaan pelästy. Saa nähdä, missä robotti tulee seuraavaksi vastaan.

Mukavaa syyskuuta kaikille!

Ajatuksia olympialaisia seuratessa

|

Heinäkuun lopussa on ollut mielenkiintoista katsella urheilijoiden suorituksia Pariisin olympialaisissa. TV:stä katsottaessa suorituksista näkyy yleensä hyvin yksityiskohtia. Todennäköisesti kuvakulmat ovat parempia kuin jos olisi itse paikan päällä. Ainakin välillä kisapaikoilla on ollut ymmärtääkseni helteistä, niin olen ollut ihan mielissäni, etten ole helteessä suorituksia seuraamassa.

Helteistä tuli mieleeni Helsingin Sanomissa 17.7. julkaistu Pauliina Grönholmin kolumni ”Ruskettuminen on vaarallinen kauneustrendi”. Kolumnissa Grönholm kertoo, että ihosyövän ilmaantuvuus on Suomessa kasvanut nopeasti nuorten rynnätessä ulos UV-indeksin ollessa korkeimmillaan. Itselleni oli uutta, ettei UV-indeksiä käytetäkään UV-säteilyltä suojautumiseen, vaan ollaan kiinnostuneita ruskettumisesta. Tarkemmin aiheesta voi lukea kolumnista.

Säteilyturvakeskuksen www-sivulta löytyy tietoa UV-säteilystä. Esimerkiksi siellä on sivu ”UV-säteily aiheuttaa ihosyöpää”. UV-säteilyn haitoista on tiedetty jo pitkään. Vaikutukset on tieteellisesti pystytty osoittamaan, mutta jotenkin näyttää olevan vaikeaa ottaa tätä riskiä huomioon.

MTV:n uutisissa oli myös 31.7. aiheesta mielenkiintoinen juttu ”Asiantuntijat varoittavat nuorten parissa leviävästä sometrendistä: ”Rusketus on täysin katoavaista, mutta riskit ikuisia”.

Kesällä usein innostun etsimään kirjoja. Tänä vuonna etsin ihan painettua kirjaa. Itselleni oli uutta, että netissä on varsin hyvin vanhojen kirjojen myyntiä. En laita tähän mitään valmista linkkiä, koska en itse testannut niitä, mutta ihan asialliselta palvelut näyttivät. Olen aina arvostanut kirjoja, niin mielestäni on mukava, että myös vanhoille kirjoille on syntynyt kehittyneitä nettipalveluja.

Heinäkuun lopussa on käyty myös vilkasta keskustelua siitä, jos kouluissa oppitunneilla ei enää saisi käyttää kännyköitä. Erilaisia kokeiluja on jo olemassa ja kokemukset vaikuttavat hyville. Mielenkiintoista nähdä mihin vielä päädytään. Ehkä palaamme vähän taaksepäin tai järkeistämme uusien teknisten palvelujen käyttöämme. Painettuja kirjoja aletaan taas uudestaan arvostamaan aikaisempaa enemmän ja ihmisten välinen viestintä siirtyy ehkä enemmän kasvokkain tapahtuvaksi kommunikaatioksi.

TV:stä alkoi taas mielenkiintoinen lähetys olympialaisista, joten jatkan suoritusten tarkempaa seuraamista.

Mukavaa elokuuta kaikille!

Mukava hyödyntää matkustaessa erilaisia palveluja kännykällä

|

Luin kesäkuun viimeisenä päivänä Helsingin Sanomien pääkirjoitusta ”Tekoäly pakottaa ihmiset jälleen muuttumaan”. Kirjoitus alkaa tarinalla siitä, miten vuonna 1812 Englannissa vastustettiin kutomakoneita. Itse en muista lukeneeni tällaisesta 1800-luvun vastustuksesta aikaisemmin, niin pysähdyin asiaa ihan ajattelemaan. Koko kirjoitus, joka käsittelee tekoälyä, on ihan mielenkiintoinen. Sen voi siis lukea 30.6. julkaistusta Helsingin Sanomista.

Kun kutomakoneita ajattelee tämän päivän näkökulmasta, ymmärtää, miten paljon maailma olisi erilainen, jos koneita ei olisi otettu käyttöön. Monet tekniikan uudistukset ovat kyllä edenneet ihan rauhallisesti.

Itse huomasin tämän kesän konferenssimatkalla, että ulkomaanlentojen aikana kännykällä toimivat palvelut ovat menneet eteenpäin. Internetiä on voinut käyttää jo useamman vuoden ajan lennoilla, mutta aikaisemmin en itse ole seurannut lentoreittiä ja lennon aikataulua kännykällä. Yleensä olen tehnyt niin, että laitan puhelimen lentotilaan ja sitten vielä suljen sen. Jatkossa taidan laittaa kännykän vain lentotilaan, jotta voin seurata lentoa, lukea lehtiä tai esim. kuunnella lentoyhtiön tarjoamia äänikirjoja. Tavallaan pieniä muutoksia, mutta jos miettii, miten lentojen reittejä seurattiin kymmenen vuotta sitten, niin aika paljon ovat asiat muuttuneet.

Yksi haaste näiden uusien palvelujen kanssa on se, etteivät ihmiset välittämättä innostu niitä käyttämään tai eivät tiedä niistä. Muistan itsekin, miten hankalaa oli ensimmäisen kerran saada käytettyä lennon aikana internettiä ja lähettää sähköpostia. Päätin kuitenkin kokeilla ja sain se sitten lopulta onnistumaan. Tällä kertaa se oli mielestäni selvästi helpompaa. Lisäksi kun olin aikaisemmin kokeillut, niin ei ollut niin paljon haastetta aloittaa.

Junissa matkustaessa aina joskus mietin sitä, miten paljon muita matkustajia auttaisi, jos he tietäisivät erilaisista sähköisistä palveluista. Esimerkiksi junien lähdöt voi tarkastaa helposti nettisivulta junalahdot.fi, mutta ei siitä juuri näy missään mainoksissa tietoa. Paljon matkustaville VR:n oma sovellus on aika kätevä, mutta jos junat ovat myöhässä ja tulee haasteita niin molemmat palvelut auttavat asioiden selvittämisessä.

Mukava, että tekniikka ja sen luomat palvelut ovat menneet eteenpäin. Mielenkiinnolla seuraan, mitä seuraavaksi on tulossa.

Mukavaa heinäkuuta ja kesää kaikille!

Nro. 9 2024/1 Sähkömagneettisille kentille altistuvien puettavien lääkinnällisten laitteiden työntekijöille aiheuttamien riskien arviointi

|

Päätoimittajan kommentti: kirjoittajat selvittävät, miten sähkömagneettisille kentille alistuminen vaikuttaa puettaviin lääkinnällisiin laitteisiin ja miten työntekijöiden riskiarvio olisi hyvä tehdä.

Puettavat lääkinnälliset laitteet, kuten glukoosisensorit ja kuulolaitteet, ovat levinneet räjähdysmäisesti viime vuosina kaikissa ikäluokissa, myös työikäisillä. Tutkijoiden mukaan työperäisten sähkömagneettisten kenttien katsotaan väestöaltistusta korkeampien raja-arvojen vuoksi muodostavan erityisen riskin puettavia lääkinnällisiä laitteita käyttäville työntekijöille. EU-direktiivi 2013/35/EU edellyttää tällaisen riskin yksilöllistä arviointia, ja työpaikoilla arviointi on aina työnantajan vastuulla. Tutkimusryhmä totesi kuitenkin, että tällä hetkellä ei ole olemassa kansainvälisiä standardeja näiden riskiarviointien suorittamiseen.

Tässä artikkelissa tutkijat paneutuivat siihen, miten sähkömagneettiset kentät vaikuttavat puettaviin lääkinnällisiin laitteisiin, ja jättivät huomiotta suorat vaikutukset ihmiskehon kudoksiin. Tutkijat keskittyivät EU-maihin, ja heidän tarkoituksenaan oli tarjota työnantajille ja/tai sairaalafyysikoille käytännön suosituksia puettavia lääkinnällisiä laitteita käyttävien työntekijöiden riskiarviointiin.

Riskiarviointi voidaan tutkimusryhmän mukaan suorittaa helpommin ja edullisemmin vertailemalla työpaikalla mitattuja kenttäarvoja sähkökäyttöisten lääkintälaitteiden sähkömagneettista yhteensopivuutta (EMC) koskevassa standardissa EN 60601-1-2 määritettyihin häiriönsietotasoihin. Riskin voidaan heidän mukaansa katsoa olevan hyväksyttävällä tasolla, jos vertailua varten mitatut arvot alittavat standardissa annetut häiriönsietotasot ja puettavan lääkinnällisen laitteen etäisyys sähkömagneettisen säteilyn lähteestä ylittää 30 cm. Tätä etäisyyttä valmistajat tyypillisesti käyttävät testatessaan sähkömagneettista yhteensopivuutta, mikäli laitteen käyttöohjeessa ei muuta mainita. Jos mitatut arvot kuitenkin ylittävät häiriönsietotasot tai etäisyyskriteerit, tutkijoiden mielestä vaaditaan tapauskohtaiseen analyysiin perustuvaa erityistä ja yksityiskohtaisempaa arviointia eri menetelmillä.

Lähde:
Vivarelli C, Censi F, Calcagnini G, Falsaperla R, Mattei E. Risk Assessment for workers with wearable medical devices exposed to electromagnetic fields. Health Physics 2024, 00(00):00–00.

Nro. 8 2024/1 Etäluettavien mittareiden vaikutus ihmisten terveyteen

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat kokosivat aikaisemmista tutkimuksista tietoa siitä, onko etäluettavilla mittareilla vaikutusta ihmisten terveyteen. Kirjoittajat toteavat, että etäluettavien mittareiden lähellä suurtaajuisten sähkömagneettikenttien aiheuttamat altistustasot ovat 5–6 kertaa alhaisempia kuin väestöaltistuksen raja-arvot, joita kansainvälinen säteilysuojelutoimikunta ICNIRP suosittelee. Heidän mukaansa näin alhaiset altistustasot eivät pysty aiheuttamaan mitattavia vaikutuksia ihmiskehoon tai terveysoireita tai fysiologisia vaikutuksia ihmiselle. Kirjoittavat pitävätkin etäluettavien mittareiden käyttöä turvallisena.

Viime vuosikymmeninä sähköyhtiöt useissa maissa ovat ottaneet käyttöön asuntokohtaisia etäluettavia mittareita, jotka lähettävät verkon ylläpitoon vaadittavia tietoja. Nämä mittarit hyödyntävät suurtaajuusalueella toimivaa langatonta tiedonsiirtoa tai sähköverkkotiedonsiirtoa (PLC), joka toimii välitaajuusalueella 30–100 kHz. Tutkimusryhmä kokosi tähän raporttiin aiempiin tutkimuksiin perustuvaa tietoa, joka liittyi tällaisten etäluettavien mittareiden käyttöön asuinympäristössä.

Suurtaajuisia sähkömagneettisia kenttiä muodostavat pääasiallisesti radio, televisio ja tukiasemat, joiden lähettäminen on pitkäkestoista. Etäluettavien mittareiden lähetys kestää kuitenkin keskimäärin vain muutamia minuutteja päivässä. Tehtyjen laboratorio- ja kotimittausten perusteella tutkimusryhmä totesikin, että ne eivät lisää merkittävästi asukkaiden altistumista suurtaajuisille sähkömagneettikentille.

Suurtaajuisten sähkömagneettikenttien mahdollisia lyhyt- ja pitkäaikaisia terveysvaikutuksia on tutkittu viimeisten vuosikymmenten aikana laajasti. Suurtaajuisissa etäluettavissa mittareissa käytettyjen taajuuksien ainoa tunnistettu vaikutus on erilaisten tutkimusten mukaan ollut kudoksen lämpeneminen. PLC-tiedonsiirtoa käyttävissä etäluettavissa mittareissa vaikutuksena on tutkimusryhmän mukaan ollut sähköärsytys.

Raportissaan tutkijat totesivat, että suurtaajuisten sähkömagneettikenttien aiheuttamat altistustasot etäluettavien mittareiden lähellä ovat 5–6 kertaa alhaisempia kuin kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan ICNIRP:n suosittelemat väestöaltistuksen raja-arvot. Tutkimusryhmän mukaan näin alhaiset altistustasot ovat liian heikkoja, jotta ne aiheuttaisivat mitattavia vaikutuksia ihmiskehoon tai minkäänlaisia terveysoireita tai fysiologisia vaikutuksia ihmiselle. Näin ollen tutkijat pitivät etäluettavien mittareiden käyttöä turvallisena.

Lähde:
Plante M, Barbieri M B, Bulcao J A, Cabanes P A, Deschamps F, Jackson S, Korpinen L, Magne I, Nakasono S, Ostiguy G, Stunder D, Tripp H. Smart meters and human health. CSE N°32, helmikuu 2024.