Asiantuntijoiden haastatteluja voimajohtojen sähkö- ja magneettikentistä

|

Fingrid julkaisi viime viikolla (9.1.2020) uuden esitteen voimajohtojen sähkö- ja magneettikentistä. Julkaisuun on haastateltu itseni lisäksi Lauri Purasta Stukista ja Mikko Pauniota STM:stä. Molemmat ovat hyvin kokeneita alan asiantuntijoita.

Aiheesta kiinnostuneita suosittelen tutustumaan esitteeseen. Päätin laittaa linkin esitteeseen kotisivuni Ajassa Nyt -palstalle, niin löydän sen itsekin aina helposti tarvittaessa.

Kiitokset tekijöille hyvästä ja käytännönläheisestä esitteestä. Oli mukava olla asiantuntijana mukana.

Ajatuksia vuodesta 2020 – mukavuus nousussa?

|

Selailin vuoden vaihteessa lehtiä ja katselin, mitä on tulossa vuonna 2020. Suurin osa aiheista oli aika perinteisiä ja tuttuja. Itselleni uutta oli Helsingin sanomien Elina Väntösen artikkelissa ”Mukavuus ennen kaikkea”. Artikkelissa kerrotaan, että vuosi 2020 muistetaan asiantuntijoiden mukaan mukavuuden noususta. Artikkeliin on haastateltu erilaisia asiantuntijoita. Jos ymmärsin artikkelia oikein, niin ihmiset toivovat mukavuutta ympärilleen ja heidän ihannejohtajansa ei ole enää kova ja etäinen vaan yhteistyötaidot korostuvat.

Itse aloin artikkelia lukiessa miettiä, että myös työyhteisöt ovat muuttuneet viime aikoina. Nykyään on paljon yksinyrittäjiä ja heidän osuus näyttää olevan kasvussa. Työ ehkä muuttuu jatkossa entistä enemmän yritysten väliseksi ja se vaikuttaa myös ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Asiakassuhde on erilainen kuin esimiehen ja alaisen välinen suhde.

Löysin netistä Yksinyrittäjäkysely 2019 -julkaisun (pdf). Julkaisussa on tarkemmin tietoa, miten yksinyrittäjyys on kehittynyt. Johdannon sivulta 3 löytyi lause ”Vuosituhannen alussa yksinyrittäjien määrä oli Tilastokeskuksen mukaan 123 000 ja vuonna 2018 jo 182 000”.

Helsingin sanomat oli kerännyt myös tiedeartikkelin (1.1.2020) ”Lihavuuteen on löytymässä lääke ja tietotekniikka valvoo kansaa – Laaja tiedeartikkeli kertoo, mihin suuntaan maailma kehittyy vuonna 2020”. Lihavuuden lisäksi artikkelissa käsiteltiin muiden muassa ekobetonia ja valevideoita. Mikäli aihe kiinnostaa suosittelen lukemaan tarkemmin artikkelista.

Itseäni kiinnostaa myös se, minkälaista uutta tekniikkaa on tulossa. Vuoden alussa on taas perinteinen CES – The Global Stage for Innovation – CES 2020 -tapahtuma Las Vegasissa 7-10.1.2020. Tilaisuudessa on esillä paljon uutta kuluttajateknologiaa. Aikaisempina vuosina on ollut esim. terveysteknologiaa ja robotiikkaa. Tilaisuutta on yleensä voinut seurata internetin välityksellä. Myös Twitterissä on liikkunut sieltä tehtyjä videoita,joita on ollut mielenkiintoista seurata.

Aamulehdessä (1.1.2020) oli myös vuoden alkuun sopiva mielenkiintoinen artikkeli ”Nämä 11 puhelimen ilmaista sovellusta saattavat parantaa terveyttäsi – Testasimme, miten ne onnistuvat neuvomaan laihdutuksessa, treenaamisessa ja nukkumisessa”. En ole näihin sovelluksiin itse perehtynyt, enkä siten osaa niitä suositella. Sen kuitenkin huomasin, että monenlaista sovellusta meille on nykyään tarjolla.

Vuoden vaihtuessa tehdään usein erilaisia suunnitelma tulevaan liittyen. Oman talouden hallinta on myös yksi kesken aihealue, mistä usein keskustellaan. Helsingin sanomista (31.12.2019) löytyy myös siitä kiinnostuneille vinkkejä artikkelissa ”Haluatko vaurastua vuonna 2020? Asiantuntijat neuvovat, millä uudenvuoden lupauksilla se onnistuu”.

Omien suunnitelmieni osaltani voin kertoa, että vuonna 2020 julkaisen edelleen tilannekatsauksia pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä terveyskysymyksistä.

Mukavaa alkanutta vuotta 2020 kaikille!

Nro. 9 / 2019/2 Koiria voidaan kouluttaa löytämään sauvamagneetti

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä testasi koirien kykyä tunnistaa sauvamagneetin magneettikenttä kolmen vaihtoehdon pakkovalintatestissä. Tulokset tukivat olettamusta koirien magneettiaistista. Hyvä muistaa, että kyse ei ole voimajohtojen magneettikentistä.

Magneettiaisti, kyky aistia Maan magneettikenttä, on tutkimusryhmän mukaan laajalle levinnyt ilmiö eläinkunnassa. Vuonna 1966 julkaistiin ensimmäinen raportti punarinnan (Erithacus rubecula) magneettiaistista, ja sen jälkeen sellainen on tunnistettu lukuisilta eri eliöryhmiltä.

Eräässä aiemmassa tutkimuksessa osoitettiin, että kesykoirat (Canis lupus familiaris) asettavat mieluiten kehonsa akselin pohjois-etelä-akselin suuntaisesti merkitessään reviiriään vakaissa magneettikenttäolosuhteissa mutta eivät tee sitä Maan magneettikentän ollessa epävakaa. Toisessa aiemmassa tutkimuksessa koirien eteen asetettiin herkkukuppeja vasemmalle ja oikealle puolelle siten, että kupit olivat aina vierekkäisissä ilmansuunnissa. Koirat osoittivat spontaanin mieltymyksen pohjoisen suuntaan. Koska koirilla oletetaan olevan magneettiaisti ja niitä voidaan kouluttaa erilaisiin valinta- ja etsintätesteihin, tutkimusryhmän mielestä ne soveltuivat hyvin testieläimiksi magneettiaistitestiin: opettelemaan magneetin etsintää.

Tässä tutkimuksessa koiria koulutettiin välineellisen ehdollistumisen avulla tunnistamaan sauvamagneetin magneettikenttä kolmen vaihtoehdon pakkovalintatestissä. Koska koirien tiedetään osaavan lukea omistajiensa kasvonilmeitä ja tahattomia signaaleja halutusta toimintamallista, testissä huolehdittiin, ettei koirilla ollut katsekontaktia omistajiinsa tai testaajiin päätöksentekoprosessin aikana. Vertailutestissä tutkittiin etsittävien koiranherkkujen avulla hajuaistin roolia magneetin löytämisessä.

13 koiraa 16:sta havaitsi magneetin merkittävästi yli sattumatason, mutta yksikään koira ei löytänyt herkkua kannellisesta purkista. Kun koe toistettiin tiukasti sokkoutetuissa olosuhteissa, viisi koiraa kuudesta havaitsi magneetin yli sattumatason.

Tutkimusryhmän mukaan nämä kokeet tukevat olettamusta koirien magneettiaistista. Avoimiksi kysymyksiksi jäävät heidän mukaansa vielä, pystyvätkö koirat havaitsemaan yhtä heikkoja magneettikenttiä kuin Maan magneettikenttä, hyödyntävätkö ne magneettiaistia suunnistuksessa ja minkä mekanismin avulla ne aistivat magneettikenttiä.

Lähde:
Martini S, Begall S, Findeklee T, Schmitt M, Malkemper E P, Burda H. Dogs can be trained to find a bar magnet. PeerJ 2018; 6:e6117 DOI 10.7717/peerj.6117.

Nro. 8 / 2019/2 Syöpien esiintyvyys sähkötyöntekijöillä Isossa-Britanniassa vuosina 1973–2015

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajalla oli käytössään kohortti, jolla seurataan isobritannialaisten sähkötyöntekijöiden työperäisiä pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Magneettikenttäaltistus oli mukana tutkimuksessa yhtenä osana. Kirjoittaja tutki näiden työntekijöiden syöpäkuolleisuutta. Hänen mukaan miesten syöpäkuolleisuus kokonaisuudessaan oli kohortissa odotettua alhaisempi kansalliseen tasoon verrattuna ja naisten lähes oletetun mukainen.

Isobritannialaisten sähkötyöntekijöiden (voimalaitoksissa, jakeluasemilla, sähkönsiirrossa ja muissa tehtävissä) työperäisiä pitkäaikaisia terveysvaikutuksia on Sorahanin mukaan seurattu kohorttitutkimuksella jo 1980-luvulta lähtien. Magneettikenttäaltistuksen ja erilaisten terveysvaikutusten väliltä ei ole kuitenkaan löydetty vakuuttavia yhteyksiä. Tässä tutkimuksessa haluttiin arvioida kohortista syöpäriskiä kattavammin ja päivittää syöpätapaustietoja kuudella vuodella eteenpäin.

Tutkija kartoitti Englannin ja Walesin entisen valtiollisen sähköntuotantoelimen (Central Electricity Generating Board of England and Wales) 81 616 työntekijän syöpäkuolleisuutta vuosina 1973–2015. He kaikki olivat työskennelleet siellä vähintään puoli vuotta jossain tehtävässä vuosina 1973–1982. Sairauksien vakioitujen tiheyksien suhteet (SRR) laskettiin Englannin ja Walesin kansallisten esiintyvyystiheyssuhteiden perusteella.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että miesten syöpäkuolleisuus kokonaisuudessaan oli kohortissa odotettua alhaisempi kansalliseen tasoon verrattuna ja naisten lähes oletetun mukainen. Miespuolisilla työntekijöillä esiintyi merkittävästi enemmän mesotelioomaa, ihosyöpää (muita kuin melanoomaa) ja eturauhassyöpää ja naispuolisilla työntekijöillä ohutsuolisyöpää, nenäsyöpää ja rintasyöpää. Sorahan teki näistä tarkempia analyysejä huomioiden mm. työsuhteen aloitusvuoden, keston, lopetusvuoden ja työtehtävätyypin sekä testasi kehityssuuntia ja heterogeenisyyttä. Hän havaitsikin tuloksissa tällöin merkittäviä eroja.

Sorahanin mukaan työperäisen mesoteliooman selkeästi suurempi esiintyvyystiheys saattaisi johtua työntekijöiden aiemmasta asbestialtistuksesta, sillä asbestialtistukseen liitetyn keuhkosyövän esiintyvyystiheys ei ollut kohortissa vastaavalla tasolla. Kohortin naisilla havaitun nenäontelon ja ohutsuolen syöpien suuremman esiintyvyystiheyden ei voida tutkijan mukaan tulkita luotettavasti johtuvan työperäisestä altistuksesta, koska miehiltä ei tehty samaa löydöstä. Sähkönsiirrossa työskentelevillä havaittu suurempi ihosyöpien esiintyvyystiheys saattaa tutkijan mukaan liittyä ulkotyöskentelyyn.

Lähde:
Sorahan T M. Cancer incidence in UK electricity generation and transmission workers, 1973–2015. Occupational Medicine 2019; 69: 342–351.

Nro. 7 / 2019/2 Sähkökenttäaltistuksen mittaustapoja ja uusi suojakeino lähellä suurjännitteisiä johtoja sijaitseviin rakennuksiin

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat tutkivat sähkökenttäaltistuksen mittaustapoja ja mahdollisuutta vähentää sähkökenttäaltistusta esimerkiksi suoja-aidan avulla. Parhaimmillaan sähkökenttäarvot alenivat 79 % ja huonoimmillaan 18 %. He suosittelivatkin voimajohtojen lähelle metallista suoja-aitaa vähentämään sähkökentän aikasidonnaista vaikutusta lähellä asuviin.

Tässä artikkelissa tutkijat kävivät läpi uusia menetelmiä sähkökenttäarvojen mittauksiin suurjännitteisillä alueilla. Lisäksi he tutkivat, minkä verran sähkökenttäarvoja voitaisiin alentaa voimajohtojen lähellä suoja-aidan avulla.

Sähkö- ja magneettikenttien arvoja voidaan tutkijoiden mukaan laskea kahdella tavalla. Ensimmäisessä tavassa kenttä mitataan kerran ja yhdeltä puolelta, jolloin saadaan luotettava kentän maksimiarvo sijainnin ollessa hyvä. Toisessa tavassa mittauksia tehdään kolmesta suunnasta, ja kenttäarvo lasketaan niiden perusteella. Tutkijat myös suorittivat sähkö- ja magneettikenttämittauksia muutamien kodinkoneiden lähellä sekä kolmen voimajohdon tai sähköaseman lähellä Iranissa.

Tutkijat mittasivat myös lähellä suurjännitteisiä voimajohtoja olevissa asunnoissa sähkökentän vaikutusta kahteen eri kohtaan sijoitettuun fantomiin eri tutkimusasetelmilla: suoja-aidan kanssa ja ilman suoja-aitaa sekä rakennusten ja aitojen eri korkeuksilla.

Tutkimusryhmä määritti mittaustulosten perusteella parhaan etäisyyden raudasta valmistetulle suoja-aidalle: lähellä rakennusta sijaitseva aita näytti suojaavaan jopa 28,8 % paremmin kuin voimajohtojen alle asennettu aita. Myös korkeampi aita osoittautui paremmaksi: parhaimmillaan sähkökenttäarvoa alentava vaikutus oli 79,07 % ja huonoimmillaan 17,9 % vaarallisista annostustasoista.

Tutkijat suosittelivatkin voimajohtojen lähellä asuvien suojaksi metallista suoja-aitaa vähentämään sähkökentän aikasidonnaista vaikutusta. Joissain tapauksissa arvot paranivat heidän mukaansa jopa 65 %. Muiksi hyviksi suojakeinoksi he mainitsivat YK:n suositukset sähkölaitteiden eristämisestä tai etäisyyden lisäämisestä sähkölaitteeseen esimerkiksi matkapuhelinten handsfree-laitteiden avulla.

Lähde:
Shemshadi A, Maleki A K. Electric Field Exposure Assessments and a Novel Control Method for Buildings Installed nearby High-Voltage Lines. Indian Journal of Occupational and Environmental Medicine 2019; 23(2): 63–67.