Lintuja katsellessa

Seisoin linja-autopysäkillä ja katselin pientä lintua edessäni. Työpäivän jälkeen oli vähän väsynyt olo. Oli mukava katsella pikkulintua, joka käveli jalkakäytävällä lähellä tietä. Sain otettua jonkinlaisen valokuvan linnusta, sillä en tiennyt, mistä linnusta oli kyse. Näin samalla kertaa myös toisen linnun, talitiaisen, joka oli viereisessä puussa.

Piristyin lintuja katsellessa. Tuntui makavalla, ettei tarvinnut lähteä erikseen lintuja etsimään, vaan niitä oli siinä linja-autopysäkillä. Koitin äsken vähän selvittää, minkä linnun näin. Löysin netistä sivuston, jossa esitellään 100 lintulajia. Siellä voi opiskella eri lintulajeja. Muutama lintu muistutti näkemääni, mutta täysin varma en vielä ole.

Muutakin mielenkiintoista on tullut syyskuussa vastaan. Selailin uusinta kauppalehti Optiota 15/2019 (26. syyskuuta). Lehdessä oli jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosen haastattelu artikkelissa ”Miten Ruotsia vastaan voi pelata vielä paremmin?” Arikkelissa on käsitelty mm. johtamista, palautteen antamista ja sitä, miten syntyy timanttinen tiimihenki. Teksti oli ihan mielenkiintoista luettavaa. Artikkelin ajatuksia voi todennäköisesti soveltaa myös muuhun kuin jääkiekkoon. Otsikossa olevaan kysymykseen vastaus on: pelaa vaan. Tästä on tullut heille lentävä lause.

Saman lehden aikaisemmassa numerossa 14/2019 (12. syyskuuta) on myös käsitelty tiimejä. Lehdestä löytyy artikkeli ”Kuinka tiimin älystä saa kaiken irti?”, kirjoittajana Ville Perttula. Aihepiiristä on julkaistu myös kirja Tiimiäly – Opas muuttuvaan työelämään (Tuuma 2019). Tarkemmin aiheesta voi lukea artikkelista ja tuosta kirjasta.

Selailin myös Kauppalehden Fakta –lehteä 10/19 (20. syyskuuta). Fakta on johtamisen ja työelämän erikoislehti. Erityisesti huomioni kiinnittyi kolumniin ”Huijarisyndrooman hyvät puolet”. Kolumnin mukaan huijarisyndroomasta kärsivä epäilee omaa osaamistaan ja pelkää jatkuvasti paljastuvansa huijariksi. Hän vähettelee saavutuksia ja työkaverit tuntuvat fiksummalle. Kolumnissa kerrotaan tutkimuksesta, jossa tästä kärsivät lääketieteen opiskelijat olivat empaattisempia ja vähemmän koppavia kuin muut. Tutkimuksessa tehtiin simulaatioita. Diagnoosien teossa he olivat yhtä hyviä kuin muutkin. Tutkimuksesta kerrottiin kolumnissa vain vähän, joten en tiedä tarkasti, miten tutkimus on tehty.

Itse en ole huijarisyndrooma tutkinut, mutta aiheesta näyttää löytyvät aika paljon juttuja netistä. Esim. YLE on 12.2.2017 julkaissut uutisen: Huijarisyndrooma piinaa korkeasti koulutettuja –”On suunnaton häpeä, jos muut tajuavat, miten tyhmä olen”. Uutisessa kerrotaan miten tällainen tilanne voi syntyä ja miten se vaikuttaa ihmiseen. Uutisen viimeinen lause on varsin lohdullinen: ”Ongelma helpottuu usein myös iän ja elämänkokemusten karttuessa”.

Tällaisten erilaisten artikkelien lukemisen välissä on mukava palata ajatukseen lintujen katselemisessa. Sitä osaa kaikki tehdä, eikä siihen yleensä liity paineita. Jos ei jotain lintua tunnista, niin ei se haittaa. Kauniita ovat jokatapauksessa.

Mukavaa lokakuuta kaikille!

Syksyisissä tunnelmissa

Huomasin Twitterissa useamman viestin, jossa syyskuun alkua pidettiin syksyn alkuna. Sinänsä mielenkiintoista, sillä syyskuun ensimmäiset päivät ovat olleet hyvin kesäisiä. Eikä säästä ole voinut huomata, että syksy on tulossa. Kiinnostavaa seurata, milloin syksy alkaa luonnossa näkyä. Ainakin Lapissa voi kaunista ruskaa yleensä nähdä jo syyskuussa.

Yksi syyskuun alkuun liittyvä puheenaihe näyttää olevan raha ja sen käyttöön liittyvät muutokset. Nettipankissa laskujen maksaminen muuttuu ja luottojen ottamiseen tuli korkokatto. Tarkemmin korkokattoon liittyvästä muutoksesta voi lukea oikeusministeriön www-sivulta.

Raha näyttää olevan myös muista näkökulmista puheenaiheena. Sitä toivotaan lisää erilaisille organisaatioille ja hankkeille. Myös palkoista on keskustelua. Helposti voi huomata, ettei enää olla lomalla, vaan monet ovat palanneet työhön ja käyvät erilaisia neuvotteluja.

Näitä keskusteluja ja viestejä lukiessa, olen välillä alkanut miettiä, miten rahasta puhutaan niin paljon. On tietenkin ymmärrettävää, että se on tarpeellista ja sitä on tärkeä olla, mutta ehkä jotain muitakin aiheita on olemassa. On paljon erilaisia tarpeita, joita pitäisi saada toteutettua ja tuntuu sille, että ainut ratkaisu on raha. Sen tähden ehkä keskustelu kääntyy helposti vain rahakeskusteluksi. En tiedä pystyykö asialle mitään tekemään, mutta aika paljon aihe on ollut viime aikoina esillä. Suomen pankin www-sivulta löytyy muuten tarkka selitys ”Mitä raha on?” Opi taloudesta -sivustolta voi tarkemmin tutustua aiheeseen.

Elokuun lopussa uutisoitiin, että ”Punajalkahaukat vaelsivat Suomeen”. Uutinen tuli mieleeni esimerkkinä aiheesta, jossa ei puhuttu rahasta. Luontoon liittyvät uutiset ovat mukavaa vastapainoa rahauutisille.

Huomasin myös Tiede-lehtiä selatessa, että linnut voivat tarvita harjoitusta, jotta niiden laulu sujuu paremmin. En löytänyt kyseistä artikkelia enää uudestaan, mutta vastaani tuli Yle:n mielenkiintoinen luontoartikkeli ”Tältä kuulostaa linnunlaulujen TOP10 – listahitiksi pääsee kehnommallakin lauluäänellä” (16.12.2018). Wikipediassa on myös selitetty linnunlaulua, miten linnut sitä oppivat ja käyttävät.

Mukavaa syyskuuta kaikille!

Kesäretkellä Luostarinmäen käsityöläismuseossa

Heinäkuun lopulla kävin Luostarinmäen käsityöläismuseossa Turussa. Olin käynyt siellä aikaisemminkin, mutta siitä oli jo useita vuosia. Ajattelin, että on mielenkiintoista nähdä, miten ihmiset aikaisemmin elivät ja verrata sitä tämän päivän elämään. Ehkä vanhoista ajoista voisi jotain oppia.

Museon esittelysivujen mukaan Luostarinmäki on ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 Turun palosta. Museoalueella sijaitsevat yli 200 vuotta vanhat rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan. Rakennuksia on sisustettu käsityöläisten asunnoiksi sekä eri alan verstaiksi esittelemään esiteollisen ajan kaupunkikäsityön historiaa.

Kesäaikaan verstaissa työskentelee käsityöläisiä, joita oli muutama paikalla myös oman vierailuni aikana. Kellosepän verstaasta jäi mieleeni se, miten paljon kellomme ovat tuosta ajasta menneet eteenpäin. Nykyään on jo varsin paljon käytössä erilaisia älykelloja. Kelloa katsotaan myös usein puhelimesta eikä perinteistä rannekelloa enää välttämättä edes käytetä.

Museossa kiertäessä tapasin käsityöläisen, joka kutoi työnäytöksenä kangaspuissa kangasta. Hän kertoi, että kangasta tullaan käyttämään työntekijöiden asuihin. Kangaspuita käytetään vielä nykyäänkin, mutta harvemmin vaatteiden valmistus aloitetaan siitä, että ensin valmistetaan kangas ja siitä sitten valmistetaan vaatteet. Nykyaikainen valmiiden vaatteiden ostaminen on selvästi helpompaa, mutta toisaalta ehkä tulee kulutettua vaatteita selvästi enemmän, kun niitä ei tarvitse alusta asti tehdä.

Yhdessä rakennuksessa oli kirjapaino. Kirjapainotekniikka on kehittynyt todella paljon tuosta ajasta. Lehden tai kirjan tekeminen oli iso työ ja valmista kirjaa pidettiin arvokkaana tuotteena. Tietokoneiden ja tulostustekniikan myötä kirjojen tekeminen on tullut niin helpoksi, että miltei kuka vaan voi nykyään tehdä kirjan. Nettikirjan tekeminen on vielä helpompaa kuin painetun kirjan. Ehkä myös kirjan arvostus on vähentynyt sen myötä, kun niiden tekeminen on tullut helpommaksi. Joka tapauksessa museokierroksella oli mukava huomata, miten paljon tässäkin asiassa olemme kehittyneet.

Viime kesänä vierailin myös Amurin työläismuseokorttelissa Tampereella. Siellä voi tutustua tamperelaisen työväestön koteihin ja niiden kuvitteellisten asukkaiden elämäntarinoihin. Museon www-sivujen mukaan asuntojen sisustukset ajoittuvat vuosien 1882 ja 1973 välille. Siellä liikkuessa voi myös huomata, miten paljon kodit ovat muuttuneet ja tekniikka mennyt eteenpäin.

Vanhoja aikoja miettiessä voi hyvin huomata, että monet asiat ovat paljon kehittyneet. Ehkä itsekin osaan nyt paremmin arvostaa erilaisia asioita, sillä aina ei ole ihmisillä ollut näitä kaikkia mukavuuksia, joita meillä nykyään on.

Mukavaa elokuuta kaikille!

Nro. 9 / 2019/1 Sähköiskuille ja pientaajuisille magneettikentille altistumisen yhteys ALS-taudin riskiin: Euro-MOTOR-projekti

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä teki yhteistutkimuksen kolmen eri maan tutkimusaineistoista, joissa tarkasteltiin työperäisen magneettikentille ja sähköiskuille altistumisen yhteyttä ALS-taudin riskiin.

Koska useissa aiemmissa tutkimuksissa sähkötyöntekijöiltä on löytynyt johdonmukaisesti yhteys kohonneeseen ALS-taudin riskiin, tutkimusryhmä halusi tehdä yhteistutkimuksen (Euro-MOTOR) kolmen eri maan tutkimusaineistoista, joissa oli tutkittu työperäisen pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille altistumisen yhteyttä ALS-taudin riskiin. Tähän populaatiopohjaiseen tapaus-verrokkitutkimukseen rekrytoitiin ALS-potilaita ja heille kaltaistettuja verrokkeja Irlannista, Italiasta ja Alankomaista vuosina 2010–2015.

Täydelliset tiedot osallistujien koko työhistoriasta, elintavoista ja mahdollisista muista vääristävistä tekijöistä kerättiin kyselylomakkeilla 1 323:lta kliinisesti diagnosoidulta ALS-tapaukselta ja 2 704 verrokilta. Pientaajuisille magneettikentille altistumisen tasojen ja sähköiskujen mahdollisuuden määrittämisessä käytettiin kahta aiemmin kehitettyä työaltistematriisia. Joko pientaajuisille magneettikentille tai sähköiskuille altistumisen todennäköisyys ja 95 prosentin luottamusväli arvioitiin logistisella regressioanalyysillä, jossa otettiin huomioon ikä, sukupuoli, tutkimuskeskus, koulutus, tupakointi, alkoholin kulutus ja myös näistä toiselle lähteelle altistuminen.

Sillä että tutkimuskohde oli altistunut joskus taustasäteilyn tason ylittäneille pientaajuisille magneettikentille tai mahdollisesti joskus taustasäteilyn tason ylittäneille sähköiskuille, havaittiin tässä tutkimuksessa olevan toisistaan riippumaton yhteys ALS-taudin riskiin. Kun myös näistä toinen altistuslähde huomioitiin, tulokseksi saatiin vastaavat riskiarviot.

Vaikka kaikki tutkimuskeskukset noudattivat samaa tutkimusprotokollaa, tuloksissa oli tutkimusryhmän mukaan merkittävää heterogeenisyyttä molempien altistuslähteiden kohdalla. He pitivät suurimpana tutkimuskeskusten välisenä erona verrokkien koulutustasoa, joka vaikutti altistuksen voimakkuuteen. Tutkimusryhmän mukaan heidän löydöksensä kuitenkin antavat tukea olettamukselle työperäisen pientaajuisille magneettikentille tai sähköiskuille altistumisen (toisistaan riippumatta) ja kohonneen ALS-taudin riskin välisestä yhteydestä.

Lähde:
Peters S, Visser A E, D’Ovidio F, Beghi E, Chiò A, Logroscino G, Hardiman O, Kromhout H, Huss A, Veldink J, Vermeulen R, van den Berg L H. Associations of Electric Shock and Extremely Low-Frequency Magnetic Field Exposure With the Risk of Amyotrophic Lateral Sclerosis. American Journal of Epidemiology 2019;188(4):796–805.

Nro. 8 / 2019/1 Kroonisen pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen vaikutus unenlaatuun, stressiin, masennukseen ja ahdistukseen

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat selvittivät kroonisen pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen vaikutusta voimalaitostyöntekijöiden unenlaatuun, stressiin, masennukseen ja ahdistukseen. Tutkimukseen osallistui 132 altistuneiden työntekijöiden ryhmässä ja 143 altistumattomien työntekijöiden ryhmässä. Pientaajuisten magneettikenttien voimakkuus työasemilla mitattiin ja laskettiin aikapainotetut keskiarvot. Kirjoittajien mukaan tulokset viittaavat siihen, että pitkäaikainen työperäinen altistuminen pientaajuisille sähkömagneettisille kentille saattaa heikentää unenlaatua sekä aiheuttaa masennusta, stressiä ja ahdistusta.

Joillain teollisuuden aloilla, esimerkiksi voimalaitoksissa, pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistuminen on vääjäämätöntä, mutta tutkimusryhmän mukaan altistuksen mahdolliset terveysvaikutukset kuitenkin aiheuttavat huolta. Tässä tutkimuksessa he halusivat selvittää kroonisen pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen vaikutusta voimalaitostyöntekijöiden unenlaatuun, stressiin, masennukseen ja ahdistukseen.

Tähän poikittaistutkimukseen osallistui altistuneena ryhmänä 132 ja altistumattomana 143 työntekijää eri puolella Irania sijaitsevista voimalaitoksista. Pientaajuisten magneettikenttien voimakkuus työasemilla mitattiin IEEE-standardin C95.3.1 mukaan, ja laskettiin aikapainotetut keskiarvot. Unenlaatua mitattiin PSQI-lomakkeella (Pittsburgh Sleep Quality Index) ja stressiä, masennusta ja ahdistusta DASS-oiremittarin (Depression, Anxiety and Stress Scale) lyhennetyllä versiolla (21 kysymystä).

Magneettikenttämittausten perusteella tässä tutkimuksessa teknikot osoittautuivat voimakkaimmin altistuneeksi ammattiryhmäksi ja toimistotyöntekijät vähiten altistuneeksi ryhmäksi. Tulokset osoittivat, että altistuneen ryhmän työntekijöiden unenlaatu oli huono. Kaikkein voimakkaimmin altistuneilla teknikoilla oli korkeammat PSQI-pisteet eli heidän unenlaatunsa oli merkittävästi heikompaa kuin muilla ammattiryhmillä. Myös masennus oli huomattavasti yleisempää altistuneessa ryhmässä kuin altistumattomassa. Toimistotyöntekijöillä stressiä ja masennusta esiintyi vähemmän.

Tämän tutkimuksen löydösten mukaan voimakkaammalla altistumisella pientaajuisille sähkömagneettisille kentille oli suora, lineaarisesti kasvava yhteys lisääntyneeseen stressiin, masennukseen ja ahdistukseen. Tutkimusryhmän mukaan heidän tutkimuksensa antaa viitteitä siitä, että pitkäaikainen työperäinen altistuminen pientaajuisille sähkömagneettisille kentille saattaa aiheuttaa masennusta, stressiä ja ahdistusta sekä heikentää unenlaatua.

Lähde:
Bagheri Hosseinabadi M, Khanjani N, Hossein Ebrahimi M, Haji B, Abdolahfard M. The effect of chronic exposure to extremely low-frequency electromagnetic fields on sleep quality, stress, depression and anxiety. Electromagnetic Biology and Medicine 2019, 38:1, 96–101.