Perinteisesti olen selaillut erilaisia lehtiä ennen blogin kirjoittamista, mutta tällä kertaa paperisia lehtiä on tullut tavallista vähemmän postissa. Paperinen Tiede 13/2019 lehti tuli kuitenkin perille, niin aloin sitä lukea tavallista tarkemmin. Lehdessä on Jukka Ruukin pitkä kirjoitus ”Suomalaiset tahtovat lisää tiedettä”.

Kirjoituksessa kerrotaan marraskuussa julkaistusta Tiedebarometrista 2019. Suomen Akatemia tiedotti aiheesta 14.11.2019 ”Tiedebarometri 2019: suomalaiset luottavat tieteeseen”. Kyseessä on jo seitsemäs tiedebarometri. Uusin ja aikaisemmat tiedebarometrit löytyvät tieteentiedotus.fi sivuston kautta.

Myös Yle uutisoi 13.11 uudesta tiedebarometrista otsikolla ”Tiedebarometri: Suomalaiset luottavat tutkimukseen – kansanparantajien taitoihin uskoo silti joka kolmas”. Lääketiede näyttää olevan kiinnostavin tieteen alue, mutta myös esim. ympäristön tilaa koskeva tutkimus koetaan kiinnostavaksi.

Tiede 13/2019 – lehdessä on myös muuta kiinnostavaa. Geofysiikan alueelta on artikkeli ”Magneettinapa kiiruhtaa oudosti”. En ole vielä lukenut artikkelia kunnolla, joten en osaa sitä muille selittää, mutta yritän siihen tutustua tarkemmin myöhemmin. Artikkeli on mielestäni siksikin kiinnostaa, koska kävin marraskuussa seminaarissa “International Workshop: Environmental effects of electric, magnetic and electromagnetic fields: Flora and fauna”, jossa kerrottiin esim. lintujen käyttävät maan magneettikenttää suunnistamiseen.

Lääketieteen alueelta Tiede 13/2019 – lehdestä löytyy Mari Heikkilän monisivuinen artikkeli ”Voiko dementiat ehkäistä?” Neurotekniikan alueelta on uutisjuttu ”Sähkömyssy auttaa Alzheimerin tautiin”, joka ymmärtääkseni perustuu Journal of Atzheimer’s Disease lehden artikkeliin ”Alzheimer’s Memory Loss Reversed by New Head Device Using Electromagnetic Waves”. Tämän artikkelin kautta löytyy myös muita aiheeseen liittyviä artikkeleita. Toivottavasti tekevät laajempia tutkimuksia, sillä tässä tutkimuksessa on ollut vain kahdeksan potilasta mukana.

Tiedelehden lisäksi selailin myös Yhteishyvä 6/19 -lehteä. Itse pysähdyin lukemaan tarkemmin Kirsi Hemanuksen kirjoitusta ”Tule, väljempi joulu! ”. Jutussa on kerrottu mitkä joulunviettotavat ovat nousussa, ennallaan tai hiipumassa. Jutun mukaan esim. turha stressaaminen on hiipumassa ja monta tapaa viettää joulua on nousussa. Kuulostaa mukavalle tuo stressaamisen hiipuminen. En tiedä miten tieteellisestä tutkimustuloksesta tuossa on kyse, mutta toivottavasti joulusta stressaaminen on vähenemässä.

Mukavaa joulukuuta kaikille!

Seisoin linja-autopysäkillä ja katselin pientä lintua edessäni. Työpäivän jälkeen oli vähän väsynyt olo. Oli mukava katsella pikkulintua, joka käveli jalkakäytävällä lähellä tietä. Sain otettua jonkinlaisen valokuvan linnusta, sillä en tiennyt, mistä linnusta oli kyse. Näin samalla kertaa myös toisen linnun, talitiaisen, joka oli viereisessä puussa.

Piristyin lintuja katsellessa. Tuntui makavalla, ettei tarvinnut lähteä erikseen lintuja etsimään, vaan niitä oli siinä linja-autopysäkillä. Koitin äsken vähän selvittää, minkä linnun näin. Löysin netistä sivuston, jossa esitellään 100 lintulajia. Siellä voi opiskella eri lintulajeja. Muutama lintu muistutti näkemääni, mutta täysin varma en vielä ole.

Muutakin mielenkiintoista on tullut syyskuussa vastaan. Selailin uusinta kauppalehti Optiota 15/2019 (26. syyskuuta). Lehdessä oli jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosen haastattelu artikkelissa ”Miten Ruotsia vastaan voi pelata vielä paremmin?” Arikkelissa on käsitelty mm. johtamista, palautteen antamista ja sitä, miten syntyy timanttinen tiimihenki. Teksti oli ihan mielenkiintoista luettavaa. Artikkelin ajatuksia voi todennäköisesti soveltaa myös muuhun kuin jääkiekkoon. Otsikossa olevaan kysymykseen vastaus on: pelaa vaan. Tästä on tullut heille lentävä lause.

Saman lehden aikaisemmassa numerossa 14/2019 (12. syyskuuta) on myös käsitelty tiimejä. Lehdestä löytyy artikkeli ”Kuinka tiimin älystä saa kaiken irti?”, kirjoittajana Ville Perttula. Aihepiiristä on julkaistu myös kirja Tiimiäly – Opas muuttuvaan työelämään (Tuuma 2019). Tarkemmin aiheesta voi lukea artikkelista ja tuosta kirjasta.

Selailin myös Kauppalehden Fakta –lehteä 10/19 (20. syyskuuta). Fakta on johtamisen ja työelämän erikoislehti. Erityisesti huomioni kiinnittyi kolumniin ”Huijarisyndrooman hyvät puolet”. Kolumnin mukaan huijarisyndroomasta kärsivä epäilee omaa osaamistaan ja pelkää jatkuvasti paljastuvansa huijariksi. Hän vähettelee saavutuksia ja työkaverit tuntuvat fiksummalle. Kolumnissa kerrotaan tutkimuksesta, jossa tästä kärsivät lääketieteen opiskelijat olivat empaattisempia ja vähemmän koppavia kuin muut. Tutkimuksessa tehtiin simulaatioita. Diagnoosien teossa he olivat yhtä hyviä kuin muutkin. Tutkimuksesta kerrottiin kolumnissa vain vähän, joten en tiedä tarkasti, miten tutkimus on tehty.

Itse en ole huijarisyndrooma tutkinut, mutta aiheesta näyttää löytyvät aika paljon juttuja netistä. Esim. YLE on 12.2.2017 julkaissut uutisen: Huijarisyndrooma piinaa korkeasti koulutettuja –”On suunnaton häpeä, jos muut tajuavat, miten tyhmä olen”. Uutisessa kerrotaan miten tällainen tilanne voi syntyä ja miten se vaikuttaa ihmiseen. Uutisen viimeinen lause on varsin lohdullinen: ”Ongelma helpottuu usein myös iän ja elämänkokemusten karttuessa”.

Tällaisten erilaisten artikkelien lukemisen välissä on mukava palata ajatukseen lintujen katselemisessa. Sitä osaa kaikki tehdä, eikä siihen yleensä liity paineita. Jos ei jotain lintua tunnista, niin ei se haittaa. Kauniita ovat jokatapauksessa.

Mukavaa lokakuuta kaikille!

Heinäkuun lopulla kävin Luostarinmäen käsityöläismuseossa Turussa. Olin käynyt siellä aikaisemminkin, mutta siitä oli jo useita vuosia. Ajattelin, että on mielenkiintoista nähdä, miten ihmiset aikaisemmin elivät ja verrata sitä tämän päivän elämään. Ehkä vanhoista ajoista voisi jotain oppia.

Museon esittelysivujen mukaan Luostarinmäki on ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 Turun palosta. Museoalueella sijaitsevat yli 200 vuotta vanhat rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan. Rakennuksia on sisustettu käsityöläisten asunnoiksi sekä eri alan verstaiksi esittelemään esiteollisen ajan kaupunkikäsityön historiaa.

Kesäaikaan verstaissa työskentelee käsityöläisiä, joita oli muutama paikalla myös oman vierailuni aikana. Kellosepän verstaasta jäi mieleeni se, miten paljon kellomme ovat tuosta ajasta menneet eteenpäin. Nykyään on jo varsin paljon käytössä erilaisia älykelloja. Kelloa katsotaan myös usein puhelimesta eikä perinteistä rannekelloa enää välttämättä edes käytetä.

Museossa kiertäessä tapasin käsityöläisen, joka kutoi työnäytöksenä kangaspuissa kangasta. Hän kertoi, että kangasta tullaan käyttämään työntekijöiden asuihin. Kangaspuita käytetään vielä nykyäänkin, mutta harvemmin vaatteiden valmistus aloitetaan siitä, että ensin valmistetaan kangas ja siitä sitten valmistetaan vaatteet. Nykyaikainen valmiiden vaatteiden ostaminen on selvästi helpompaa, mutta toisaalta ehkä tulee kulutettua vaatteita selvästi enemmän, kun niitä ei tarvitse alusta asti tehdä.

Yhdessä rakennuksessa oli kirjapaino. Kirjapainotekniikka on kehittynyt todella paljon tuosta ajasta. Lehden tai kirjan tekeminen oli iso työ ja valmista kirjaa pidettiin arvokkaana tuotteena. Tietokoneiden ja tulostustekniikan myötä kirjojen tekeminen on tullut niin helpoksi, että miltei kuka vaan voi nykyään tehdä kirjan. Nettikirjan tekeminen on vielä helpompaa kuin painetun kirjan. Ehkä myös kirjan arvostus on vähentynyt sen myötä, kun niiden tekeminen on tullut helpommaksi. Joka tapauksessa museokierroksella oli mukava huomata, miten paljon tässäkin asiassa olemme kehittyneet.

Viime kesänä vierailin myös Amurin työläismuseokorttelissa Tampereella. Siellä voi tutustua tamperelaisen työväestön koteihin ja niiden kuvitteellisten asukkaiden elämäntarinoihin. Museon www-sivujen mukaan asuntojen sisustukset ajoittuvat vuosien 1882 ja 1973 välille. Siellä liikkuessa voi myös huomata, miten paljon kodit ovat muuttuneet ja tekniikka mennyt eteenpäin.

Vanhoja aikoja miettiessä voi hyvin huomata, että monet asiat ovat paljon kehittyneet. Ehkä itsekin osaan nyt paremmin arvostaa erilaisia asioita, sillä aina ei ole ihmisillä ollut näitä kaikkia mukavuuksia, joita meillä nykyään on.

Mukavaa elokuuta kaikille!