Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) julkaisi painopisteitään

Maailman terveysjärjestön (WHO) alaisuudessa toimii Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC), joka kokoaa maailmalta kertynyttä syöpätutkimusta yhteen ja arvioi tutkimustuloksia. Tämän työn tuloksena syntyy raportteja IARC-monografioita. Nyt on julkaistu neuvoa-antavan ryhmän suositukset IARC-monografioiden painopisteistä vuosina 2025–2029. Tarkemmin asiasta voi lukea heidän www-sivultaan.

Google-kääntäjän avulla käänsin aihetta ja sain seuraavan teksti: ”Neuvoa-antava ryhmä käsitteli yli 200 nimettyä tekijää, mukaan lukien tartunta-aineet, biotoksiinit, monimutkaiset altistukset, hiukkaset ja kuidut, metallit, lääkkeet, fysikaaliset aineet ja laaja valikoima kemikaaleja. Neuvoa-antava ryhmä tarkasteli jokaisen tekijän osalta todisteita ihmisten altistumisesta, ihmisten syövästä, koe-eläinten syövästä ja syöpää aiheuttavista mekanismeista IARC-monografioiden johdanto-osassa kuvattujen menetelmien mukaisesti. Prioriteetti määritettiin ihmisten altistumisen todisteiden vahvuuden ja sen mukaan, voisivatko saatavilla olevat karsinogeenisuustiedot tukea uutta tai päivitettyä arviointia”.

He ovat julkaisseet myös posterin ”Priorities recommended for IARC Monographs evaluation in 2025–2029”, josta voi itse katsoa miten joku kiinnostava tekijä on sijoittunut. Posteri löytyy tästä linkistä (pdf).

Samaan aikaan, kun kirjoitin tätä blogia kuuntelin TV:stä uutista, jossa kommentoitiin Suomessa äskettäin julkaistua ravitsemussuositusta. En ole siihen ehtinyt vielä kunnolla perehtyä, mutta siitä löytyy hyvin tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen www-sivulta. Aiheesta on tehty myös raportti ”Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024”. Raportin voi ladata PDF-tiedostona.

Muistaakseni tätä ravitsemussuositusta perusteltiin esim. lisääntyneellä syöpäriskillä joidenkin tuotteiden kohdalla. Näistä IARC:n aineistoista voimme kaikki itse tutkia syöpäriskejä ja ottaa sen sitten huomioon, kun tutkimme uutta ravitsemussuositusta.

Mukavaa joulukuuta kaikille!

Mateen laulu yllätti

Lokakuun viimeisenä sunnuntaina avasi radion ja sieltä tuli mateen laulua. Kuuntelin yllättyneenä ohjelmaa ja mietin, että tätä en ole mielestäni kuullut aikaisemmin. Tutkin asiaa tarkemmin myöhemmin ja kyseessä oli Minna Pyykön maailma ohjelma ”Miten kalat kuulevat?”. Ohjelma oli julkaistu alun perin 5.11.2023, joten lähetys oli uusinta.

Kuuntelin myöhemmin koko ohjelman. Ohjemassa käsiteltiin mm. kalojen korvia ja sitä miten hyvä kuulo eri kaloilla on. Ohjelmassa Minna Pyykkö keskusteli aiheesta Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Teppo Vehasen ja äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan kanssa. Ohjelmassa oli tietenkin myös tuo mateen laulu.

Sen verran itse opin yhdellä kuuntelulla, että kalalla on sisäkorva. On hyvä- ja huonokuuloisia kaloja. Ymmärsin niin, että hyvin kuulevia ovat esim. särkikalat. Silakka sekä silli kuulevat kohtuullisen hyvin. Kaloilla on erilaisia tapoja tuottaa ääniä. Tarkemmin voi näitä tapoja kuunnella tuosta ohjelmasta.

Yle on aikaisemminkin kirjoittanut kalojen äänistä. 31.3.2021 julkaistiin kirjoitus ”Veden alla riittää meteliä, kun viljellyt lohet ääntelevät – tutkijat huomasivat että ääni vaihtuu jos kala kokee stressiä”. Kirjoituksen mukaan lohien pitämä ääni oli erilaista, kun joukko koululaisia kävi lohia katsomassa. Norjalainen tutkija ajatteli niin, että äänekäs koululaisryhmä olisi vaikuttanut lohiin.

Tekniikka Maailma -lehdessäkin on kerrottu jo 20.12.2017 kalojen laulusta artikkelissa ”Maailman äänekkäimmän kalan ”konekiväärilaulu” saatiin nauhalle ensi kertaa – Ilmaan nousevasta lentokoneestakin lähtee vähemmän ääntä”. Kirjoituksessa kerrotaan, että tutkijat ovat onnistuneet äänittämään koiraspuolisten Cynoscion othonopterus -lajin kotkakalojen kutulaulua. Aiheesta on kirjoitettu tieteellinen artikkeli.

Myös MTV on julkaissut aiheesta. Löysin 06.05.2017 julkaistun uutisen ”Kukapa olisi kuvitellut, että turska osaa laulaa? Uutta tietoa kalojen älystä”. Uutisessa mm. kerrotaan, että ainakin 200 kalalajin on todettu pitävän ääntä.

Ihan mielenkiintoista miten kalat kuulevat ja laulavat. Talvella on vähemmän lintujen laulua seurattavani, niin voi vaikka alkaa opiskella kalojen lauluja.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

Ajatuksia etätyöstä

Istuin syyskuun lopulla junassa ja kuuntelin Helsingin Sanomien artikkeleja. Huomasin 26.9. julkaistun artikkelin ”Loppu etätöille”. En ole juurikaan viime aikoina miettinyt etätyötä, mutta artikkelista jotenkin innostuin asiaa miettimään. Itseäni alkaa kiinnostaa ehkä se, miksi etätyö nyt halutaan lopettaa.

Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotaan, että Tilastokeskuksen mukaan 35 % palkansaajista teki etätöitä viime vuonna. Vuonna 2018 etätyötä tekevien osuus oli 28 %.

Aiheesta on julkaistu jo aikaisemmin syyskuussa artikkeleja. Esimerkiksi 18.9. Helsingin Sanomissa oli kirjoitus: Amazon lopettaa etätyöt – ”Hyödyt ovat merkittävät”. Tähän artikkeliin on viitattu myös 26.9. julkaistussa kirjoituksessa. Amazonin toimitusjohtajan mukaan yhteistyö, ideointi ja opettaminen on helpompaa, kun ollaan samassa tilassa. Tarkemmin hänen mielipiteitään voi lukea kyseisestä artikkelista.

Näköjään elokuussakin Helsingin Sanomat on kirjoittanut aiheesta. Lehti on julkaissut 27.8. kirjoituksen ”Toimistolle viihtymään”. Innostuin katsomaan kirjoituksen valokuvia. Niistä näkee, että tilat ovat kauniit ja monenlaista voi työpaikalla tehdä.

Näitä artikkeleja tutkiessa aloin miettiä, että ihmisten työtä ovat erilaisia. Kaikki eivät voineet korona-aikanakaan siirtyä lainkaan etätöihin. Työterveyslaitoksen sivulta löysin hyvän yhteenvedon ”Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ”. Sivulta löytyy tietoa erilaisista töistä ja siitä mitä etuja ja riskejä etätöihin liittyy. Esimerkiksi etätyön riskejä ja haasteita työntekijälle ovat työajan venyminen, vaikeudet irrottautua työstä, sopimattomat tilat ja kalusteet, yksinäisyyden ja eristyneisyyden kokemukset, riittämätön tuki ja huoli urakehityksestä. Tarkemmin nämä voi lukea Työterveyslaitoksen sivulta.

Junassa istuessa oli kaunis aurinkoinen syyspäivä. Katselin kaunista ruskaa. Kauniilla säällä on mukava liikkua ja mennä vaikka töihin, mutta syksyn edetessä valon määrä vähenee, niin pimeinä aamuina etätyö voi tuntua houkuttelevalle. Toisaalta kun vaan lähtee liikkeelle, niin tulee ihan luonnostaa liikuttua ja päivään tulee rytmiä. Liikkuminen usein myös virkistää. Toivottavasti jokainen löytää itselleen sopivimman tavan tehdä töitään.

Hyvää lokakuuta kaikille!

Kohtaamisia robottien kanssa

Istuin Pariisissa aamiaisella, kun astioita keräävä robotti tuli kohti. Oikein kauniit silmät ja ihan rauhallisesti eteni. Lopulta meni ohi. Jos ymmärsin oikein henkilökunta keräsi astiat robottiin ja sen jälkeen, kun astioita oli tarpeeksi, robotti lähti todennäköisesti keittiöön. Tälle reitille pöytäni osui. Robotin työ oli hyvin suunniteltu. Asiakas asioi henkilökunnan kanssa ja robotilla oli tällainen auttajan työ.

Hotellin käytävällä oli toinen robotti. Oletan, että kyse oli siivousrobotista. Ulkoisesti siitä tuli mieleeni pölynimuri, mutta kyllä se todennäköisesti robotti oli. Tarkoitus varmaan oli, etten kiinnittäisi siihen mitään huomiota. Hyvä, että robotti liikkui hitaasti, niin se ei pahemmin haitannut omaa liikkumistani.

Seuraavaksi kohtasin neljällä jalalla kävelevän robotin, joka tuli vastaan CIGRE:n Paris Session 2024 tilaisuuden teknisessä näyttelyssä. En katsellut tätä robottia kovin pitkään, kun monet muut olivat siitä kiinnostuneita, mutta ensivaikutelma oli ihan toinen kuin aamiaisella tavatun robotin kanssa. Oletan, että tämä kolmas robotti oli suunniteltu tekemään töitä esimerkiksi sähköasemalla.

Se vuoksi näitä robotteja kohtasin, kun osallistuin tuohon CIGRE:n Paris Session 2024 tapahtumaan. Näköjään Pariisissa käytetään robotteja. Kuuntelin Pariisissa myös pari esitystä siitä, miten oli testattu erilaisia robotteja sähköasemalla. Vuonna 2020 CIGRE:n WG B3.47 on julkaissut myös aiheesta raportin (Technical Brochures: Application of robotics in substations).

Mielenkiintoista, että robotteja tulee vastaan jo näin usein erilaisissa tilanteissa. Muutaman kohtaamiseni perusteella huomasin, että robotin voi kokea aika eri tavalla. Aamiaisella robotista tuli ihan hyvälle tuulelle kauniin olemuksen vuoksi. Muut robotit tuntuivat etäisemmille. Ehkä tärkeintä on kuitenkin se, ettei niitä ainakaan pelästy. Saa nähdä, missä robotti tulee seuraavaksi vastaan.

Mukavaa syyskuuta kaikille!

Ajatuksia olympialaisia seuratessa

Heinäkuun lopussa on ollut mielenkiintoista katsella urheilijoiden suorituksia Pariisin olympialaisissa. TV:stä katsottaessa suorituksista näkyy yleensä hyvin yksityiskohtia. Todennäköisesti kuvakulmat ovat parempia kuin jos olisi itse paikan päällä. Ainakin välillä kisapaikoilla on ollut ymmärtääkseni helteistä, niin olen ollut ihan mielissäni, etten ole helteessä suorituksia seuraamassa.

Helteistä tuli mieleeni Helsingin Sanomissa 17.7. julkaistu Pauliina Grönholmin kolumni ”Ruskettuminen on vaarallinen kauneustrendi”. Kolumnissa Grönholm kertoo, että ihosyövän ilmaantuvuus on Suomessa kasvanut nopeasti nuorten rynnätessä ulos UV-indeksin ollessa korkeimmillaan. Itselleni oli uutta, ettei UV-indeksiä käytetäkään UV-säteilyltä suojautumiseen, vaan ollaan kiinnostuneita ruskettumisesta. Tarkemmin aiheesta voi lukea kolumnista.

Säteilyturvakeskuksen www-sivulta löytyy tietoa UV-säteilystä. Esimerkiksi siellä on sivu ”UV-säteily aiheuttaa ihosyöpää”. UV-säteilyn haitoista on tiedetty jo pitkään. Vaikutukset on tieteellisesti pystytty osoittamaan, mutta jotenkin näyttää olevan vaikeaa ottaa tätä riskiä huomioon.

MTV:n uutisissa oli myös 31.7. aiheesta mielenkiintoinen juttu ”Asiantuntijat varoittavat nuorten parissa leviävästä sometrendistä: ”Rusketus on täysin katoavaista, mutta riskit ikuisia”.

Kesällä usein innostun etsimään kirjoja. Tänä vuonna etsin ihan painettua kirjaa. Itselleni oli uutta, että netissä on varsin hyvin vanhojen kirjojen myyntiä. En laita tähän mitään valmista linkkiä, koska en itse testannut niitä, mutta ihan asialliselta palvelut näyttivät. Olen aina arvostanut kirjoja, niin mielestäni on mukava, että myös vanhoille kirjoille on syntynyt kehittyneitä nettipalveluja.

Heinäkuun lopussa on käyty myös vilkasta keskustelua siitä, jos kouluissa oppitunneilla ei enää saisi käyttää kännyköitä. Erilaisia kokeiluja on jo olemassa ja kokemukset vaikuttavat hyville. Mielenkiintoista nähdä mihin vielä päädytään. Ehkä palaamme vähän taaksepäin tai järkeistämme uusien teknisten palvelujen käyttöämme. Painettuja kirjoja aletaan taas uudestaan arvostamaan aikaisempaa enemmän ja ihmisten välinen viestintä siirtyy ehkä enemmän kasvokkain tapahtuvaksi kommunikaatioksi.

TV:stä alkoi taas mielenkiintoinen lähetys olympialaisista, joten jatkan suoritusten tarkempaa seuraamista.

Mukavaa elokuuta kaikille!