Tulivuori Fagradalsfjallin purkausta voi seurata netissä

|

Innostuin tutkimaan erilaisia YouTube-sisältöjä, kun koronan tähden ei ole enää niin paljon perinteisiä tilaisuuksia. Muutama päivä sitten huomasin, että Islannissa olevan tulivuori Fagradalsfjallin purkausta voi seurata suorana lähetyksenä. Tulivuoren purkaus alkoi 19. maaliskuuta ja se jatkuu yhä. Aiheesta YLE uutisoi 20.3. otsikolla ”Katso video: Islannissa tulivuorenpurkaus lähellä Reykjavikia – lentoliikenne maan suurimmalle kentälle keskeytettiin hetkeksi”.

Maaliskuun lopussa 30.3. MTV uutiset sivulla julkaistiin uutinen, että ”Lentopalloilua laavaa syöksevän tulivuoren edessä – harva pääsee pelaamaan näin erikoisessa ympäristössä”. Ilmeisesti monenlaista aktiivisuutta on syntynyt tulivuoren lähelle. Suoraa lähetystä katsoessa olin mielissäni, etten asu lähellä tulivuorta.

Tulivuoren lisäksi huomasin, että suoraa lähetystä voi katsella myös monesta muusta paikasta. Esim. Venetsiasta voi ainakin kahdelta sillalta (Rialto Bridge ja Guglie Bridge) seurata lähetystä ja katsella kanavien lähellä olevaa elämää. Suorien lähetysten lisäksi tarjolla on myös paljon muuta sisältöä. Esimerkiksi katsoin matkailuun liittyvän video, jossa käytiin tutustumassa kirkkoon kävelemällä rauhallisesti ympäriinsä ja kuvaamalla paikka katsojalle.

Kotimaisia nettisisältöjä voi myös seurata varsin helposti. Itse seurasin 31.3., kun professori filosofi Esa Saarinen piti jäähyväisluentonsa ”Ja aurinko nousee” Aalto-yliopistossa. Luento lähetettiin HS.fi:ssä ja sitä voivat kaikki kuunnella. Saarinen on vetänyt vuodesta 2001 lähtien Filosofia ja systeemiajattelu -kurssia. Jäähyväisluennon hän piti Zoomin välityksellä. Kurssin muutkin luennot voi katsoa netistä. Luento oli mielenkiintoinen, mutta en oikein osaa sisältöä tähän blogiin referoida. On parempi, että itse kukin kuuntelee luennon itse, jos aihe kiinnostaa.

Kaikki voivat ymmärtääkseni alkaa tehdä YouTube-sisältöjä. Wikipedian mukaan YouTube on Googlen omistama Internetissä toimiva videopalvelu, jonne käyttäjät voivat lisätä omia videoitaan. Katsojat voivat kommentoida muiden käyttäjien videoita. Wikipedian mukaan YouTuben videoiden formaattina käytetään vapaata VP9-pakkausta, joka tukee Ultra HD -kuvanlaatua 60 kuvan kuvataajuudella. En olen itse tehnyt videoita YouTubeen, joten en osaa arvioida Wikipedian tietojen oikeellisuutta, mutta ilmeisesti videoiden teko on aika helppoa, koska niin monet niitä näyttävät tekevän.

Myös tiedotusvälineet tuottavat varsin paljon suoria lähetyksiä nettiin. Miltei joka päivä on joku koronaan liittyvä tiedotus menossa. Oli mukavaa vaihtelua katsoa välillä tuota tulivuorta. Ensimmäisen kerran, kun lähetyksen huomasin, näin katselijan viestin, ettei hän pysty nukkumaan, kun asuu lähellä tulivuorta. Sillä hetkellä korona tuntui aika pienelle asialle.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!

Lintujen laulua ja kiitoksia

|

Viime viikolla huomasin ensimmäisen kerran tänä vuonna, että linnut lauloivat aamulla. Oli selvästi keväinen aamu verrattuna aikaisempiin kylmiin pakkasaamuihin. Aamut ovat muuttuneet myös valoisemmiksi, joten kevättä kohti olemme menossa. Olen joskus aikaisemmin kirjoittanut blogissa, miten yritän tunnistaa lintuja niiden laulun perusteella. Nyt on sitten taas kerran hyvä ajankohta alkaa tätä tunnistamista tehdä.

Keväästä tuli mieleeni, ettei enää mene kauan, kun todennäköisesti voi alkaa katsoa Norppaliveä. WWF:n luontolive sivulta huomasin, että tällä hetkellä voi seurata talvilintuja. Myös aikaisempien livelähetysten parhaita hetkiä voi käydä WWF:n sivulta katsomassa. Yle Areenassa on voinut seurata myös majavaliveä, mutta se päättyi helmikuun lopussa.

Koronatilanteen pahenemisen keskellä tuntui hyvältä huomata tällaisia pieniä mukavia asioita kuten lintujen laulu ja erilaiset luontolivelähetykset. Viime päivinä koronakeskustelu on ollut tiedotusvälineissä varsin vilkasta ja välillä vaikeasti seurattavaa. Keskusteluja kuunnellessa olen alkanut miettiä, että ehkä olisi pitänyt aikaisemmin opiskella tarkemmin minkälaisia päätöksiä pystytään missäkin organisaatiossa tekemään ja miten nämä prosessit Suomessa etenevät. Ehkä koronaepidemian jälkeen osaamme hahmottaa vastaavia tilanteita paremmin. Todennäköisesti on helppo kommentoida ja heittää ideoita siitä, mitä pitää tehdä, mutta toteuttaminen onkin sitten toinen juttu.

Luin sunnuntain Helsingin sanomista (28.2.) Jussi Pullisen kolumnin ”Kiitos”. Hän totesi, että on pienten kiitosten aika. Kolumnissa hän kiitti esim. hoitajia, lääkäreitä, laitoshuoltajia, pleksien takana pärskeitä väistelleitä kaupan kassatyöntekijöitä, bussikuskeja, opettajia, pappeja, poliitikkoja, tutkijoita, asiantuntijoita, yrityksiä, kulttuurintekijöitä ja vastuullisia kansalaisia. Kolumnin lopuksi hän kiitti vielä kaikkia. Kolumnin ajatuksena oli, että on välikiitosten aika, sillä edessä on uusi raskas poikkeusjakso.

Kolumnia lukiessa aloin miettiä, että ehkä on oikeasti hyvä nyt yrittää osoittaa muille kiitollisuutta. Suomessa on hyvin jaksettu elää koronatilanteen kanssa ja moni on joutunut venymään tai löytämään uusia tapoja selvitä arjesta. Kiitokset tuntuvat aina mukavalle, joten mielelläni yhdyn Pullisen kolumnin kiitoksiin.

Lehdistä löytyy myös kirjoituksia siitä, miten tällainen koronatilanne vaikuttaa ihmiseen. Esimerkiksi Aamulehdestä (28.2) huomasin Katri Kallionpään kirjoituksen ”Poikkeusaika vaikuttaa ihmisen identiteettiin”. Ymmärsin niin, että ihmiset voivat kokea varsin eri tavallaan tällaisen koronatilanteen.

Koronasta huolimatta, on mukava, että olemme menossa kohti kevättä ja voimme alkaa seurata, miten kevät vaikuttaa ympäröivään luontoon.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Matkapuhelimien käyttö ja sydämentahdistimet

|

Tammikuun loppupuolella Helsingin Sanomat (28.1.2021) kertoi uudesta tutkimuksesta ”Uusi Iphone voi estää sydämentahdistimen toimintaa”. Samasta aiheesta kertoi myös Mediuutiset 26.1.2021 ja Tekniikka & Talous 26.1.2021. Artikkelit perustuvat Heart Rhythm lehdessä 4.1.2021 julkaistuun artikkeliin ”Life Saving Therapy Inhibition by Phones Containing Magnets”. Helsingin Sanomien uutisen mukaan valmistaja suosittelee, ettei Iphone 12 -sarjan puhelimia ja Magsafe-lisälaitteita sijoiteta 15 cm lähemmäksi sydämentahdistimia ja jos laitteen lataus on käynnissä, etäisyydeksi suositellaan vähintään 30 cm.

Tätä uutista lukiessa muistin joskus aikaisemmin lukeneeni sydämentahdistimien potilasohjeesta, ettei matkapuhelinta ole syytä pitää tahdistimen päällä olevassa povitaskussa. Etsin tietoa uudestaan ja löysin Biotronikin potilasesitteen ”tärkeää tietoa sydämentahdistimestasi” (pdf). Esitteessä todetaan matkapuhelimiin liittyen: ”Voit varauksetta käyttää tavallisia puhelimia. Neuvottele matkapuhelimen (kännykän) käytöstä lääkärisi kanssa. Mahdollisten häiriöiden välttämiseksi tulee matkapuhelinta käyttää ja säilyttää sydämentahdistimen vastakkaisella puolella.”

Biotronikin sydämentahdistimiin liittyvässä potilasesitteessä myös todetaan ”Neuvottele lääkärisi kanssa seuraavien laitteiden/laitteistojen käytöstä tai niiden vaikutusalueelle menemisestä:
→ koneet, jotka aiheuttavat voimakasta tärinää (esim. porakoneet)
→ tuliaseet
→ voimakkaita sähkökenttiä muodostavat sähkölaitteet, suurjännitejohdot, radio-,televisio- ja
tutkalähettimet, sähköiset suojaamattomat sytytysjärjestelmät
→ sähköhitsauslaitteet
→ induktioliedet
→ rasvaprosentin mittaukseen tarkoitetut vaa’at.”

Säteilyturvakeskuksen www-sivuilta löysin myös tietoa aiheesta. Heidän julkaisussa: Matkapuhelimien ja tukiasemien säteilyturvallisuus; STUK-A141, kesäkuu 1997, on jo johdannossa todettu: ” Matkapuhelin voi myös häiritä sydäntahdistinta.” Mahdollisista häriöistä on siis tiedetty jo pitkään.

Verrattuna vuoden 1997 puhelimiin tekniikka on mennyt eteenpäin. Netistä löytämieni tietojen perusteella Iphone 12 -sarjan puhelimissa käytetään langatonta latausta Magsafen kautta. Tietääkseni tällaista tekniikka ei vielä 1997 käytetty.

Uutta tekniikkaa kehitettäessä sähkömagneettisiin kenttiin liittyvät mahdolliset häiriöt on hyvä muistaa ottaa huomioon. Nykyään kehitetään varsin paljon erilaista langatonta tekniikkaa, jossa käytetään hyväksi sähkömagnettisiä kenttiä. Samanaikaisesti ihmisen sisälle laitettavaa terveyteen liittyvää tekniikkaa kehitetään myös varsin paljon. On mielenkiintoista seurata miten nämä tekniikat kehittyvät. Esimerkiksi standardoinnin avulla voidaan edistää sitä, ettei häiriöitä synny. Sähköalan stardardoinnista kiinnostuneet voivat löytää aiheesta lisää tietoa Seskon www-sivuilta.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Ajatuksia vuoden vaihtuessa

|

Katsoin vuoden alussa 2.1 TV1:n ohjelmaa ”Prisma: Notre-Damen jälleenrakentaminen”. Pariisin Notre-Damen katedraalissahan oli vuonna 2019 tulipalo, josta löytyy tietoa Wikipediasta. En ehtinyt katsoa ohjelmaan kokonaan. Siitä mitä katsoin ymmärsin, että kyseisen katedraalin rakentamisessa on todella iso työ.

Oli mielenkiintoista nähdä, miten tarkkaa työtä rakentamisessa tehdään. Uudella tekniikalla oli aikaisemmin taltioitu katedraalin tarkka rakenne. Toisaalta vanhalla tekniikalla tehdään uudestaan katon puurakenteita. Ohjelmasta hyvin ymmärsi, miten työlästä rakentaminen on aikaisemmin ollut.

Kyseinen TV-ohjelma tuli mieleeni, kun muistin seuranneeni usein vuoden alussa sitä, minkälaista uutta tekniikkaa CES -teknologiamessuilla on esillä. Kyseinen tilaisuus järjestetään perinteisesti Las Vegasissa. Tuote-esittelyjä löytyy hyvin Twitteristä ja tilaisuuden www-sivuilta. Tänä vuonna tilaisuus on täysin digitaalinen ja järjestetään 11.-14.1.2021. Kun vertaan CES -teknologiamessuja tuohon TV1:n ohjelmaa, voi hyvin huomata, miten paljon tekniikassa on menty eteenpäin.

Koronan vuoksi on vähän vaikea arvioida, mitä vuonna 2021 tapahtuu. Ainakin erilaisia tilaisuuksia on sen vuoksi jouduttu muuttamaan. Esimerkiksi uusimmassa tilannekatsauksessa kerroin, että BioEM2021-konferenssia ei järjestetä aikaisemman suunnitelman mukaan kesäkuussa 2021 Havaijilla, vaan Covid19-viruksen vuoksi se järjestetään verkossa ja mahdollisesti myös uudessa sijaintipaikassa Euroopassa 13.-18.6.2021. Muidenkin tilaisuuksien osalta on hyvä varautua muutoksiin.

Perinteisiä sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä tilannekatsauksia on tarkoitus jatkaa edelleen vuonna 2021. Lisäksi olen edelleen parissa CIGRE:n (Conseil International des Grands Réseaux Electriques) työryhmässä mukana. Ryhmien kokouksia on jo hyvin totuttu pitämään etänä. CIGRE:n erilaisista tilaisuuksista löytyy tietoa CIGRE:n www-sivulta.

Koronaepidemian tulevaisuudesta on vaikea sanoa mitään. Siihen liittyviä uutisia voi seurata THL:n sivuilta. Kaikki varmaan toivovat, että tilanne on pian ohi. Aikakin itse toivon, että rokotukset saadaan pikaisesti hoidettua maailmanlaajuisesti. Kun korona on ohi, on mielenkiintoista nähdä miten toimintamme ovat muuttunut.

Hyvää alkanutta vuotta 2021 kaikille!

Nro. 9 / 2020/2 Työperäinen altistuminen sähköiskuille ja pientaajuisille magneettikentille ja motoneuronitaudit

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat ovat tutkineet työperäisen sähköiskuille ja pientaajuisille magneettikentille altistumisen yhteyttä motoneuronitauteihin. Tulokset tukevat aiempien tutkimusten tuloksia työperäisen sähköiskuille altistumisen ja motoneuronitautien välisestä yhteydestä.

Tässä tapaus-verrokkitutkimuksessa tutkittiin Uuden-Seelannin väestöstä työperäisen sähköiskuille ja pientaajuisille magneettikentille altistumisen yhteyttä motoneuronitauteihin. Osallistujat rekrytoitiin mukaan tutkimukseen vuosina 2013–2016.

Osallistujista määritettiin työaltistematriisin avulla, oliko heillä ollut joskus tai ei koskaan työ, jossa altistutaan taustasäteilyntason ylittävälle sähköiskujen tai pientaajuisten magneettikenttien tasolle. Myös altistuksen kesto vuosina ja kumulatiivinen altistus yksikkövuosina laskettiin. Näiden muuttujien yhteyttä motoneuronitauteihin tutkittiin logistisella regressioanalyysillä huomioiden vääristävinä tekijöinä ikä, sukupuoli, etninen tausta, sosioekonominen asema, koulutus, tupakointi, alkoholin käyttö, liikunta, pää- tai selkärankavamma, liuottimet ja muut altistukset. Kaikki analyysit toistettiin sukupuolen mukaan jaoteltuina.

Tutkimuksessa havaittiin kohonnut motoneuronitaudin riski henkilöillä, jotka olivat joskus tehneet työtä, jossa oli sähköiskujen mahdollisuus (riskisuhde 1,35). Yhteys oli voimakkain, jos sähköiskujen mahdollisuus työssä oli ollut suuri (riskisuhde 2,01). Sähköiskuille altistumisen keston mukaan analysoitaessa yhteys motoneuronitaudin riskiin oli epälineaarinen: riski oli suurempi sekä lyhytaikaisessa altistuksessa (alle 3 vuotta, riskisuhde 4,69) että pitkäkestoisessa altistuksessa (yli 24 vuotta, riskisuhde 1,88), jos työssä oli suuri sähköiskuille altistumisen riski. Altistuksen keston ollessa näiden väliltä yhteydet olivat heikompia. Pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja motoneuronitautien väliltä ei puolestaan löytynyt yhteyttä.

Tutkimusryhmän mukaan heidän löydöksensä tukevat aiempien tutkimusten tuloksia työperäisen sähköiskuille altistumisen ja motoneuronitautien välisestä yhteydestä niin miehillä kuin naisilla ja erityisesti, jos sähköiskuille altistumisen mahdollisuus työssä on suuri.

Lähde:
Chen G X, ’t Mannetje A, Douwes J, van den Berg L H, Pearce N, Kromhout H, Glass B, Brewer N, McLean D J. Occupational Exposure to Electric Shocks and Extremely Low-Frequency Magnetic Fields and Motor Neurone Disease. American Journal of Epidemiology 2020.