Aloin vaihtaa matkapuhelinta, kun pankin ohjeiden mukaan vanhan puhelimeni ohjelmisto oli liian vanha heidän sovellukselleen. Tällä kertaa vanha puhelin on vielä ehjä, niin pystyn siirtämään sisällön suoraan vanhasta uuteen. Kaikki ei ole vielä valmista, joten en vielä tiedä miten hyvin siirto onnistunut, mutta ainakin olen optimistinen. Joskus on käynyt niinkin, että vanha puhelin on ollut jo rikki ennen uuden ostamista ja siirtäminen ei ole kunnolla onnistunut.

Puhelimen kanssa touhutessa aloin miettiä miten tämä ns. digiloikka on viime vuosina edennyt. Paljon kaikkea on kehitetty ja ihan mukavia palvelujakin on saatu, mutta välillä on kyllä ollut haasteitakin. Joskus on ihan ”hassuja” virheitäkin. Esimerkiksi viime vuonna tuli vastaa iso ja laajasti käytetty järjestelmä, jossa ensin piti vastata tarkoituksella kysymykseen väärin, jotta seuraavaan sai vastattua kyllä. Asia oli onneksi ohjeissa tarkkaan kerrottu. Jos hahmotan ohjelman oikein, niin kysymykset olisi kannattanut laittaa toiseen järjestykseen, mutta ehkä kukaan ei ollut sitä huomannut. Kokonaisuuteen olin kyllä tyytyväinen, koska sain aika helposti kaiken tehtyä.

Uutta puhelinta päivittäessä mietin myös sitä, miten pankkien järjestelmät ovat muuttunut. Muistan kuunnelleeni vuosia sitten esitystä siitä, miten kommunikaattorilla voi käyttää pankkipalveluja. Se oli ehkä ensimmäinen mobiililaitteeseen tehty pankkijärjestelmä, joka itselleni tuli vastaan. Tietenkin asiakkailla oli jo silloin tietokoneella käytettäviä palveluja.

Viimeisen vuoden aikana, kun on tullut vastaan uutisia siitä, miten tileille on voinut päästä ulkopuoliset, olen alkanut miettiä, että olikohan sittenkään viisasta tehdä näin pitkälle vapaita järjestelmiä. Tietenkin nykyään on mahdollista käydä, vaikka joka aamu tarkastamassa nettipankista, ettei tilillä ole mitään outoja tapahtumia, mutta oma vaivansa siinäkin on. Joka tapauksessa aika pitkä matka on kuljettu siitä, kun oli vielä pankkikirjat käytössä.

Toinen nykyaikaan liittyvä ilmiö on erilaisten ohjelmistojen päivittäminen. Niin tuo uusi puhelinkin tekee. Ensin siirtyivät tiedostot ja seuraavaksi alkoi päivittäminen. Omalla tavallaan se on tietenkin hyvä, että ohjelmia päivitetään ja haavoittuvuuksia korjataan, mutta on siinä oma vaivansakin. En tiedä olisiko ollut mahdollista luoda sellainen tekniikka, jota ei tarvitse näin usein päivittää, mutta tällaiseen me olemme päätyneet. Työelämässä se onnistuu varsin hyvin, kun ATK-tukihenkilöt asioita hoitavat, mutta sellaisten palvelujen ulkopuolella päivitteleminen voi olla haastavampaa. Ehkä olemme ihan itse luoneet elämästä aikaisempaa vaikeampaa näiden kaikenlaisten nettipalveluiden tai oikeastaan netissä tehtävien itsepalveluja ja päivitystenkin kanssa.

Tiettyyn rajaan asti monet palvelut ovat ihan mukavia, mutta välillä yritän ihan tietoisesti rajoittaa sitä mitä palveluja otan käyttöön. Voi olla, että jossakin kohtaa tulee muutos niin, että ne vaan alkavat vähentyä. Asiakkaat eivät ehkä halua ottaa kaikkia palveluja käyttöön ja tietoturvasta voi tulla myös niin paljon lisää haasteita, ettei haluta kaikkia järjestelmiä toteuttaa. Näköjään seuraavaksi minun pitää alkaa kirjautua uudella puhelimella käyttämiini sovelluksiin, joten eiköhän tuo puhelin tule vähitellen kuntoon ja pääsen aloittamaan toukokuun uuden puhelimen kanssa.

Mukavaa toukokuuta kaikille!

Olen jo pitkään kirjoittanut blogia kuukauden vaihtuessa, mutta ensimmäisen kerran tuntui sille, etten oikein osaa kirjoittaa. Korona-aikana yritin löytää positiivisia asioita, joista voi kirjoittaa, mutta nyt ei oikein löydy sopivia sanoja.

Korona-ajan alussa oli tietenkin hyvin pysäyttäviä hetkiä esim. silloin kun Tampereen rautatieasemalla näkyi poliisiauto, josta viimeistään tiesin, ettei Helsinkiin voi matkustaa kuin välttämättömästä syystä. Tällä hetkellä korona vaikuttaa jo pienelle asialle, kun katsoo tämän päivän uutisia.

Perinteisten radio- ja TV-uutisten lisäksi Ukrainan tilanne on alkanut vahvasti näkyä myös Twitterissä. Itselläni alkoi liikkua aina vaan enemmän aihetta käsitteleviä tviittejä. Twitter on tietenkin jo aikaisemmin ollut merkittävä viestintäkanava, mutta tällä hetkellä se on ehkä entistä enemmän korostunut. Asioita tapahtuu nopeasti. Niin ehkä juuri siksi Twitterin kautta lähtevät viestit ovat helpoin tapa tiedottaa.

Edelleen pidetään myös tiedotustilaisuuksia, mutta esim. nettilähetyksiä on välillä vaikea seurata huonojen internetyhteyksien vuoksi. Joskus olen itsekseni ihmetellyt, milloin viestintää tekevät tahot oivaltavat, että pelkkää ääntäkin voi lähettää, silloin kun tiedotetaan. No ehkä sitä ei huomaa ennen kuin itse esimerkiksi istuu sellaisessa junassa, jossa on huono nettiyhteys.

Tietenkin kaikkea ei tarvitse tietää reaaliajassa, mutta välillä tuntuu siltä, että Twitterin kautta tietää Ukrainan johtajan viestit nopeammin kuin oman maan viestit. Ehkä nyt voisi olla hyvä hetki miettiä sitäkin, miten voidaan tehokkaasti tiedottaa ihmisille kuormittuneen internetin tilanteessa.

Twitterissä on ollut myös viestejä, joilla on tuotu seuraajille piristystä. Yhdessä tviitissä ihasteltiin karitsojen ihanuutta. Yhdessä toisessa todettiin, että nyt tarvitaan koirakuvia. Siihen oli sitten liitetty ketjuksi useiden koirien kuvia. Myös rauhoittavia maisemia on aika paljon tviitattu.

Itse huomasin, että WWF:n luontolive – Talvilintu -lähetykset ovat taas alkaneet. Viime vuonna seurasin liveä ja näin mukavan paljon lintuja. Tänä vuonna kamera on viety Oulangan kansallispuiston kupeeseen Kuusamoon. WWW-sivun mukaan ruokintapaikassa viihtyvät talitiaisten ja närhien lisäksi hömötiaiset sekä kuukkelit ja eri tikkalajit. Ehkä onnistun näitä vielä näkemään. Ulkona liikkuessa on myös mukava seurata lintujen laulua. Ovat alkaneet jo laulaa. Kevättä kohti ollaan jo menossa.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Kuuntelin vuoden vaihteessa mielenkiintoista radiokeskustelua lumikiteistä ja niiden tutkimisesta. Valitettavasti en löytänyt sitä uusintana tullutta radio-ohjelmaa Yle Areenasta, mutta aihe vaikutti mielenkiintoiselle. Oli mukava, että ohjelma tuli uusintana.
En ollut edes ajatellut miten hienoja ja monimutkaisia lumikiteet ovat. Kunhan tulee taas lumisadetta, niin taidan yrittää kiteitä itsekin katsella. Suomen ympäristökeskuksen www-sivulta löysin tiedotteen (2.2.2021) väitöksestä: ”Lumisateen mikrofysiikka maan pinnalla ja tutkalla tehdyissä havainnoissa (Snowfall microphysics in surface-based and radar observations)”, jos aihetta haluaa tarkemmin tutkia.

Vuoden 2021 lopussa (Yle 31.12) uutisoitiin myös siitä, että eurokäteinen täyttää 20 vuotta. Tarkasti ottaen euron käteisraha täytti 1.1. lauantaina 20 vuotta. Silloin setelit ja kolikot otettiin käyttöön kahdessatoista talous- ja rahaliiton jäsenmaassa vuoden 2002 alusta. Varsin nopeasti eurojen kanssa aika on kulunut, eikä markkoja tulee enää edes muisteltua. Euroopassa matkustaessa on ollut kätevää, kun niin monessa paikassa voi käyttää samaa valuuttaa.

Korona-aikana on jotenkin tullut tavallista enemmän seurattua erilaisia uusintoja ja historiallisia asioita. Tietenkin kun on vaikea järjestää uusia tilaisuuksia rajoitusten vuoksi, niin esim. vanhoja konsertteja helposti näytetään TV:ssä uudestaan. Erilaisten uusintojen kuuntelun ohessa, kuulin myös mielenkiintoisen uutta tekniikkaa koskevan Yle:n uutisen (2.1.2022) ”Taivaalla tuikkiva tähtönen on yhä useammin ihmisten tekemä – satelliittien määrä on kasvamassa tuhansista yli sataantuhanteen”. Uutisen mukaan kanadalainen Reginan yliopiston astronomian apulaisprofessori Samantha Lawler kollegoineen on julkaissut artikkelin ”Visibility Predictions for Near-Future Satellite Megaconstellations: Latitudes near 50◦ will Experience the Worst Light Pollution” (pdf), johon uutinen ymmärtääkseni perustui. Uutisen mukaan tällä hetkellä Maata kiertää noin 7 600 satelliittia ja uusia tekokuita lennätetään lähiavaruuteen ennätysvauhtia täyttämään internet-yhteyksien tarpeita.

En ole perehtynyt satelliitteihin, mutta ajatus siitä, että suuri osa yötaivaalla näkyvistä valoista on jo lähitulevaisuudessa lähtöisin Maasta, on mielenkiintoinen. Seuraavan kerran kun yritän katsella tähtiä, niin täytyy pitää mielessä, että ehkä voinkin nähdä satelliitteja. Mikäli asia kiinnostaa enemmän, niin Euroopan avaruusjärjestö Esa on julkaissut www-sivullaan (22.12.2021) tiedon, planeettamme ympäristössä olevista satelliiteista jne. Lumikiteiden lisäksi myös satelliitteja voi ehkä jatkossa yrittää katsella.

Mukavaa alkanutta vuotta kaikille!