Lintujen kuuntelu piristää

Niin kauan kuin muistan, olen ollut kiinnostunut linnuista ja mielelläni kuunnellut niiden laulua. Lintuja on vaan varsin paljon, joten niiden tunnistaminen ei ole ihan helppoa. Useammankin kerran, olen kuunnellut Yle areenasta löytyvän vuonna 2019 julkaistun ohjelman ”Miten opin lintujen ääniä?” Ohjelmassa kerrotaan, miten voi tunnistaa esim. peipon tai pajulinnun. Muistaakseni myös mustarastasta käsitellään. Lintuja kuunnellessa olen välillä miettinyt, että sopiiko kuulemani laulu ohjelmassa kerrottuihin ääniin, mutta varsin haastavalle tunnistaminen on edelleen tuntunut.

Yle Areenasta löytyy myös viikon luontoääniä. Tämän sarjan tarkoituksena on ollut perehdyttää kuuntelijansa suomalaiseen äänimaisemaan. Jos tietää linnun, jonka äänen haluaa kuulla, niin näistä löytää hyvin tietoa siitä, mille kyseisen linnun pitäisi kuulostaa.

Oikeastaan olen ollut aikaisemmin sitä miltä, että aika vaikea on oppia tunnistamaan uusien lintujen laulua, mutta tänä vuonna ihan yllätyin siitä, että ihan arjessa niitä voi hyvinkin oppia. Tänä keväänä kuuntelin yhtenä aamuna radiosta Minna Pyykön ohjelmaa ”Linnunlaulujen aamu Lohjalla”. Siinä kerrottiin muuttolintujen kevätsovelluksesta, jolla voi tunnistaa lintuja. Tästä sovelluksesta on kerrottu jo vuotta aikaisemminkin Ylen uutisessa ”Uusi suomalainen sovellus tunnistaa jopa 150 lintulajia laulun perusteella”, mutta silloin en siitä vielä innostunut.

Minna Pyykön ohjelman jälkeen latasin sovelluksen, mutta en alkanut sitä heti käyttää. En oikein ehtinyt, mutta yhtenä aamuna taas kerran lauloi itselleni tuntematon lintu, niin päätin selvittää mikä lintu se on. Tämä punakylkirastas on laulanut toukokuussa tosi paljon, mutta nyt sen opin tunnistamaan.

Sovelluksen käyttö oli niin helppoa, että innostuin lintujen tunnistamisesta. Oikeastaan olen ihmetellyt, miten paljon laulua keväisin on. Liikenteen melu tietenkin häiritsee kuuntelemista, mutta jos on aikaisin aamulla hereillä niin hyvin voi kuulla lintujen laulua ihan kaupungin keskustassa. Kun tekee viiden minuutin nauhoituksen voi samalla kuunnella itse ja harjoitella tunnistamaan lintuja. Sitten kun sovellus antaa vastauksen mitä lintuja olen nauhoittanut, voin tarkastaa tunnistinko oikein.

Tietenkin on edelleen paljon lintuja, joita en tunne, mutta useita olen viime päivinä oppinut. Todella mukava, että tällainen sovellus on saatu tehtyä. Mainittakoon vielä, että Yle julkaisi 26.5. myös uutisen ”Linnunlaulu tekee meistä onnellisempia – vähentää stressiä ja parantaa mielialaa”. Mielenkiintoinen uutinen sekin.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!

Valtakunnallinen E-kirjasto avautui

Huomasin huhtikuun lopulla Iltasanomissa 29.4. uutisen ”Kuntien e-kirjasto avautuu maanantaina – toimii suurimmassa osassa maata”. E-kirjasto palvelun tuottaa Kansalliskirjasto yhteistyössä yleisten kirjastojen kanssa.

Myös Yle uutisoi aiheesta 29.4. ”Valtakunnallinen e-kirjasto aukesi – suuret kustantamot jäivät ulkopuolelle”. Uutisen mukaan E-kirjasto sisältää tällä hetkellä satoja nimekkeitä. Joukossa on e-kirjoja, äänikirjoja ja aikakauslehtiä. E-kirjastosta on tulossa myös kännykkäsovellukset, mutta tällä hetkellä vain Apple-käyttäjille on sovellus valmiina.

Ennen kuin tutustuin E-kirjastoon, ajattelin että sieltä voisi ehkä lukea kiinnostavia sanomalehtiä, joita en yleensä pysty lukemaan. Edellä kerrotusta Yle:n uutisesta huomasin, että suuret kustantamot jäivät ulkopuolelle. Tämä tietenkin rajoittaa lehtien saatavuutta. Kansalliskirjaston sivulta löysin tiedon, että e- ja äänikirjan voi lainata käyttöönsä kahdeksi viikoksi, jonka jälkeen kirja palautuu automaattisesti. Kirjan voi myös itse aikaisemmin palauttaa. Lehden lukemista voi tehdä 2 tuntia kerrallaan. E-kirjastossa lukuoikeuksia on rajallinen määrä. Aineistoja voi joutua jonottamaan.

Lukematta mitään varsinaisia käyttöohjeita, sain tehtyä itselleni E-kirjastoon tunnuksen. Sen jälkeen tutkin aineistoja lähinnä vain kokeillakseni, mitä löydän. En vielä ehtinyt valitsemaan jotain tiettyä e-kirjaa tai äänikirjaa, jonka olisin varannut kahdeksi viikoksi, mutta kyllä sekin olisi varmaan onnistunut. Mietin, että 2 viikkoa on sen verran lyhyt aika, että täytyy ihan harkitusti valita äänikirja mitä alkaa kuunnella, jotta ehdin sen kuuntelemaan loppuun.

Lehtien selaamisessa päädyin sattumatta vanhoihin lehtiin. Vanhojen tietojen etsinnässä E-kirjasto on varmaankin kätevä paikka etsiä tietoa. Ihan en vielä hahmottanut, mitä lehtiä E-kirjastossa on ja mitä ei, mutta eiköhän se vähitellen selviä.

Yliopistojen kirjastoja käyttäneille sähköiset lehdet ja aineistot ovat varsin tuttuja, mutta kaikilla ei ole pääsyä niihin aineistoihin. niin E-kirjasto antaa lisää mahdollisuuksia etsiä ja löytää tietoa. Kunhan palveluun ehdin tarkemmin tutustua, ajattelin alkaa tätä aktiivisesti käyttää. On mukava, että tällainen palvelu on kehitetty.

Mukavaa toukokuuta kaikille!

Onnellisuustutkimusta ihmetellessä

Kuullessani yhtenä maaliskuun aamuna radiosta uutisen ”Suomi seitsemättä vuotta perättäin maailman onnellisin maa” mietin, että ehkä pitäisi selvittää mihin tämä mahtaa oikein perustua. Todennäköisesti silloin radiosta kuulunut uutinen liittyi Yle:n www-sivulla 20.3. julkaistuun uutiseen ”Suomi seitsemättä vuotta perättäin maailman onnellisin maa – länsimaiden sijoitusta laski nuorten tyytymättömyys”.

Nyt blogia kirjoittaessa aloin tämän uutisen taustoja vähän selvittää. Tieto perustuu Maailman onnellisuusraporttiin, joka löytyy englanniksi internetistä. Englanninkielisen tiedotteen mukaan raportti perustuu Gallup World Poll:n kyselyn tietoihin ja hyvinvointitutkijoiden analyyseihin. Mukana on yli 140 maan ihmisten vastauksia.

Raportissa on ensimmäisen kerran mukana myös erilliset ikäryhmittäiset sijoitukset. Alle 30-vuotiaiden lasten ja nuorten listan kärjessä on Liettua ja maailman onnellisin maa yli 60-vuotiaille on Tanska. Kun on verrattu sukupolvia, niin ennen vuotta 1965 syntyneet ovat keskimäärin onnellisempia kuin vuodesta 1980 syntyneet. Kun raporttia ja netistä löytyviä aineistoja tutkin vähän tarkemmin, niin varsin perusteellisesti tutkimuksesta löytyy tietoa. Myös liitteet ja dataa löytyvät www-sivuilta.

Onnellisuuden käsitteestä löytyy tietoa mm. Tuuli Lahden ja Kaisla Joutsenniemen kirjoittamasta artikkelista ”Avaimet onneen – onnellisuuden taitoa voi harjoitella ja oppia” Duodecim 2013. Heidän artikkelin mukaan ”arkikielessä onnellisuudella tarkoitetaan yleensä tasapainoista elämää, jossa ihminen pitää arkeaan mielekkäänä, näkee tulevaisuuden valoisana ja kokee voivansa rikastuttaa myös muiden elämää.” Artikkelissa kerrotaan, että onnellisuuden eri ulottuvuuksia esim. positiivisuutta, kiitollisuutta ja optimismia voidaan tutkia eri menetelmillä. Jos aihe kiinnostaa, suosittelen tutustumaan alkuperäiseen artikkeliin.

Lahden ja Joutsenniemen artikkelissa on myös kerrottu siitä, miten onnellisuutta voi harjoitella. Esim. voi tehdä hyvien tekojen harjoituksia sekä kiitollisuus- ja voimaantumisharjoituksia. Onnellisuusharjoituksia näyttää löytyvän myös Yle Areenasta. Aiheeseen liittyviä jaksoja on yhdeksän. Esimerkiksi niissä käsitellään optimismin viljelyä, vatvomisen välttämistä ja liikunnasta hyvinvointia. En itse testannut näitä, mutta ehkä joskus innostun tutustumaan tarkemmin.

Duodecimin terveyskirjastostakin näyttää löytyvän mm. ”Onnellisuusharjoitus: tavoitteiden täsmentäminen”. Vaihtoehtoja tuntuu riittävän, jos haluaa aihetta harjoitella. Onnellisuus saattaa kyllä lisääntyä ihan itsestään, kun mennään kevättä ja kesää kohti. Se yleensä piristää ja tuo iloa, mutta ehkä joskus toisten voi harjoittelua tarvita.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!

Värikkäiden vaatteiden käyttäminen – ”dopamiinipukeutuminen”

Huomasin Marja-Liisa Mankan tviitin X:ssä, jossa hän totesi, että nyt sillä on sitten nimikin, värikkäitä vaatteita käyttävälle: Dopamiinipukeutuja. Hän oli huomannut aiheeseen liittyvän Aamulehden artikkelin 19.2.2024: ”Joko tiedät, mistä on kyse mielihyvähormonia erittävässä pukeutumistyylissä? Tämä helppo valinta tuo iloa niin itselle kuin vastaantulijoille”.

Artikkelissa kerrotaan, että keväällä aletaan käyttää värikkäämpiä vaatteita. Värikkäitä ja hauskoja vaatteita käyttäviä henkilöitä on alettu kutsua dopamiinipukeutujiksi. Tämä pukeutumisen nimi viittaa mielihyvähormoniin. Dopamiinituotantoa voi artikkelin mukaan lisätä myös tekemällä mielekkäitä asioita ja asettamalla tavoitteita itselleen. Artikkelissa on myös kerrottu, missä väriä voi käyttää, esim. pipo, sukat tai kaulahuivi. Useita muitakin on listattu. Tarkemmin aiheeseen voi tutustua lukemalla tämän Kirsikka Otsamon artikkelin Aamulehdestä.

Googletin vähän tätä aihetta tarkemmin. Myös MTV:n Huomenta Suomessa on käsitelty dopamiinipukeutumista. Ohjelmassa haastateltiin mm. työelämäprofessori Sami Sykköä, jonka mukaan ”Kyse on siis erittäin värikkäistä ja iloisista vaatteista, joita ihmiset kaipaavat tällaisina vaikeina aikoina”. Tämä haastattelu on katsottavissa MTV:n www-sivulta.

Myös Iltalehdessä aihetta on käsitelty jo vuonna 2020 artikkelissa ”Dopamiinityyli” on nyt kaikkialla – tästä siinä on kyse. Vuonna 2023 Iltalehdessä aihetta käsiteltiin artikkelissa ”Mikä ihmeen dopamiinipukeutuminen Tästä on kyse”. Artikkelin lopussa on esitetty vinkkejä miten tällaista pukeutumista voi toteuttaa. Esim. ensin kokeilee kotona ja lähipiirissä ja vasta sitten käyttää asua laajemmin.

Idea tähän blogiin syntyi tuosta dopamiinipukeutumisesta, mutta on muitakin asioita, jotka tuottavat ihmisille mielihyvää. Vaatetus on vain yksi vaihtoehto. Esimerkiksi Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim on julkaissut vuonna 2016 Jetro J. Tuularin ja Hasse Karlssonin artikkelin ”Mielihyvä, mielipaha ja ihmisen aivot”. Artikkelista voi lukea tarkemmin ihmisen mielihyvästä.

En ole itse vielä kiinnittänyt huomiota dopamiinipukeutumiseen, mutta ehkä jatkossa, kun näen värikkäitä vaatteita, voi aihe tulla mieleeni. Itse odotan kevään tuovan mukanaan piristystä ihan muutenkin. Jo nyt olen kuulunut aamuisin lintujen laulua. Se on selvä kevään merkki, jota on mukava odotella.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Keskittymiskykyä voi harjoitella

Selailin Taloustaito 1/2024 lehteä ja huomasin mielenkiintoisen pienen tekstin ”Miten voi parantaa keskittymiskykyään?”. Tekstin kysymyksiin oli vastannut professori Satu Palva. Esimerkiksi jutussa käsiteltiin, miten väsymystila vaikuttaa keskittymiskykyyn. Itse olin juuri huomannut käytännössä, että univaje vaikutti omaan keskittymiskykyyn, niin innostui tätä aihetta vähän enemmän miettimään.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS:n) www-sivulta löysin myös tietoa keskittymisestä. Sivun mukaan keskittyminen edellyttää kykyä kohdistaa tarkkaavuus tiettyyn kohteeseen. Keskittyminen vaikeutuu, jos huomio karkailee havaintoihin ympäristöstä tai omiin ajatuksiin. Tämä vaikeuttaa opiskelemista tai työskentelyä.

Useammalla www-sivulla on kerrottu, miten keskittymiskykyä voi parantaa. Esimerkiksi Yle on julkaissut www-sivun ”Löydä kadonnut keskittymiskykysi näillä viidellä harjoituksella”. Sivulla on psykologian tohtori ja aivoasiantuntija Mona Moisalan kanssa kehitettyjä harjoituksia, jotka auttavat takaisin kadonneen keskittymiskyvyn äärelle. Käyttäjät ovat antaneet harjoituksista myös palautetta. Harjoitus ”Aistikävely” näyttää olevan suosituin.

Me Naiset on julkaissut www-sivullaan 21.1.2023 Noora Valkosen artikkelin ”Etkö pysty enää keskittymään Asiantuntija kertoo 8 tapaa, miten kyvyn saa takaisin”. Artikkelissa on käsitelty Johann Harin kirjoittamaa kirjaa ”Kadonnut keskittymiskyky”. Keskittymistä kohentavat tavat ovat varsin perinteisiä. Ne liittyvät mm. syömiseen, liikkumiseen, nukkumiseen ja koukuttavan teknologian käyttöön. Yksi tavoista on ”vältä keskeyttämistä”. Sillä on merkitystä, millainen esim. työpaikan viestittelykulttuuri on. Ehkä tuota on hyvä joskus työyhteisössäkin miettiä. Tarkemmin näihin tapoihin voi tutustua artikkelista.

Myös YTHS:ltä löytyy sivu ”Keinoja parantaa keskittymiskykyä”. Täältä löytyy varsin samanlaisia asioita kuin muultakin. Itselleni uusi aihe oli Pomodoro-tekniikka, joka auttaa pilkkomaan isolta tuntuvan tehtävän tekemisen pienempiin osiin. Jos ymmärsin oikein niin työskentely tehdään pienissä jaksoissa ja välissä pidetään aina tauko.

Mielenkiintoisia vinkkejä keskittymiskyvyn parantamiseksi, näyttää löytyvän eri lähteistä. Ehkä helpointa on aloittaa siitä, että yrittää nukkua riittävästi.

Mukavaa helmikuuta kaikille!