Ajatuksia joutilaisuudesta

Sattumalta katselin Uniikki-lehteä 2/2020 sohvalla istuessa ja huomasin lehden kannesta otsikon ”Joutilaisuus on tärkeä taito”. Ihastuin ajatukseen tutustua joutilaisuuteen ja luin lehdestä Anna Kauhalan artikkelin ”Ei mitään kiirettä”. Artikkeliin on haastateltu psykologian tohtori Satu Kaskia, joka uskoo joutilaisuuteen ja kehottaa opettelemaan laiskottelun taidon.

Hän on kirjoittanut Vesa Nevalaisen kanssa kirjan Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään? Artikkelissa on kerrottu muiden muassa hyvän olon lähteitä ja perusteltu miksi lepoa tarvitaan. Lehden voi lukea vapaasti netistä, jos joutilaisuus alkoi kiinnostaa.

Myös Helsingin Sanomissa on julkaistu 22.6 Riikka Forsströmin tiedeartikkeli ”Työnteko on pitkään ollut ihmisarvon mitta, mutta onko jo joutilaisuuden vuoro?” Artikkelin mukaan Suomessa joutilaisuuteen perehtynyt professori Juha T. Hakala tiivistää joutilaisuuden syvimmän olemuksen seuraavasti: ”Joutilaisuus on täydellistä joutenoloa, toimettomuutta, laiskottelua ja tästä kaikesta seuraavaa kiireettömyyttä”.

Artikkelin mukaan joutilaisuus saattaa taas palautua arvoonsa. Tekstissä on käsitelty joutilaisuutta eri näkökulmista. Esimerkiksi Hakalan mukaan ”vielä joskus 1950- ja 1960 -luvuilla opiskelu katsottiin lähinnä yhdeksi joutilaisuuden muodoksi ja ruumiillisen työn pakoiluksi. Myös lukeminen oli sitä. Tällainen ajatus tuntuu nykykatsannossa hurjalta, mutta niin se oli”.

Joutilaisuus tuntuu ajatuksena mukavalle, mutta muutakin elämässä ihmisellä yleensä on. Nyt kun koronarajoituksia on purettu ja syksy vähitellen tulee, niin monet asiat ovat käynnistymässä. Joutilaisuusartikkelin vastapainoksi mainittakoon Helsingin sanomien kolumni 2.8. ”Ainainen hoppu lapsen harrastuksiin – Entä jos alkava syksy olisikin toisenlainen?” Ehkä joutilaisuutta voi sovittaa mukaan myös harrastusten suunnitteluun.

Koronaan liittyen Yle uutisoi 31.7. ”Etätyösuositus kumotaan viikonloppuna”. Ehkä tätäkin muutosta tehdessä ja töihin paluuta suunnitellessa on hyvä hetki miettiä mahdollisuutta joutilaisuuteen. Satu Kaskin mukaan hyvään elämään kuuluu työn ja levon vaihtelu. Sitä voi yrittää tavoitella.

Mukavaa elokuuta kaikille!

Paljon mielenkiintoista kuunneltavaa tarjolla

Huomasin digitaalisesta Kauppalehdestä (30.6) mainoksen, jonka mukaan Kauppalehden sovellus on uudistunut. Otsikossa todettiin lataa, kuuntele ja seuraa. Kiinnitin itse huomiota siihen, että kuunneltavissa on kaikki Kauppalehden uutiset sekä podcasteja. En ole kovin innokas lataamaan erilaisia sovelluksia, mutta tällä kertaa en malttanut olla testaamatta uutisten kuuntelemista. Ihan helposti sain sovelluksen asennettua ja lehteä pystyi oikeasti kuuntelemaan. En kokeillut kuin muutamaan uutista, mutta ainakin ne mitkä avasin toimivat ihan hyvin.

Tätä blogia kirjoittaessa tarkastin myös Helsingin Sanomien sovelluksen. Senkin kautta pystyy kuuntelemaan päivän lehden. En ollut sitä aikaisemmin huomannutkaan. Muita kuunneltavia lehtien sisältöjä olen aikaisemmin nähnyt. Esimerkiksi Aamulehti julkaisee aina kuukauden äänikirjan, jota voi sitten tietyn kuukauden kuunnella. Helsingin Sanomille on erikseen HS kirjasto, mistä voi lukea useita kirjoja.

Oikeastaan on mielenkiintoista huomata, miten lehdet ovat muuttuneet perinteisestä paperilehdestä ensin digitaaliseksi ja nyt vielä kuunneltavaksi. Koska huomasin itse nämä kuunneltavat päivän lehdet kunnolla vasta nyt, niin en tiedä, miten niiden käyttö itselläni muotoutuu, mutta joissakin tilanteissa voi olla ihan mukava kuunnella päivän lehden uutisia radion tai TV:n uutisten asemesta.

Kesällä on myös paljon muuta kuunneltavaa kuin ihmisten tuottamat sisällöt. Itse olen herännyt useana aamuna siihen, miten linnut laulavat niin äänekkäästi, ettei niitä voi olla huomaamatta. Lintujen tunnistaminen laulun perusteella on välillä itselleni haastavaa, niin aloin Yle Areenasta etsimään ohjelmaa lintujen laulun tunnistamiseen. Muistin sellaisen ohjelman kerran kuunnelleen.

Tällä kertaa löysin Yle Areenasta viikon luontoääniä useilta vuosilta. Niistä pystyin valitsemaan eri lintuja, joita ajattelin aamuisin kuunnelleeni. Tietenkin, jos ei ole ennakkoon aavistusta mahdollisesta linnusta, niin lintua voi olla vaikea löytää pitkästä listasta viikon luontoääniä. Viikon luontoäänissä oli myös mukana selitys siitä, missä kyseistä lintua voi tavata ja miten yleinen se on. Olen kuunnellut useita lintuja aamuisin, mutta esim. pajulintu on hyvin yleinen ja sitä olen uskoakseni kuunnellut.

Tätä blogia varten etsin vielä Yle Areenasta sen aikaisemmin kuunnelleeni ohjelman. Sunnuntaina 5.5.2019 on julkaistu Juha Laaksosen luontoretki, Miten opin lintujen ääniä? Ohjelma on kuunneltavissa toistaiseksi.

Näin kesällä sitä on ehkä paremmin aikaa pysähtyä kuuntelemaan erilaisia ääniä ja tuotettuja sisältöjä. Paljon kaikenlaista näyttää olevan tarjolla.

Mukavaa heinäkuuta kaikille!

Nro. 8 / 2020/1 Altistuminen magneettikentille jännitetyössä: dosimetrinen analyysi

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä on dosimetrisesti analysoinut jännitetyöhön liittyvää magneettikentille altistumista, kun työskennellään voimajohdoilla ja jakelukeskuksissa. Ryhmän mukaan työntekijöiden lisäsuojaustoimenpiteet eivät ole tarpeen.

Tutkimusryhmä esitteli tuloksia dosimetrisestä analyysistään, joka käsitteli altistumista suurjännitteisten voimajohtojen ja jakelukeskusten muodostamille magneettikentille jännitetyössä Italiassa. Heidän mukaansa voimajohtoja ja jakelukeskuksia täytyy työn vaarallisuudesta huolimatta huoltaa jännitteen alaisina, koska sähkövirran katkaisemisen taloudelliset kustannukset olisivat liian korkeat. Huoltotöissä käytetään heidän mukaansa kahta tekniikkaa: eristystyökaluja hyödyntävää ”etäisyystekniikkaa” sekä suojavaatteita ja metallisia käsityökaluja hyödyntävää ”kosketustekniikkaa”.

Tämä analyysi on tutkimusryhmän mukaan jatkoa Dawsonin ryhmän vuonna 2002 samasta aiheesta julkaisemalle työlle. Tässä on hyödynnetty nykyään saatavissa olevia kehittyneempiä anatomisia malleja, verrattu altistusarvoja direktiivissä 2013/35/EU määritettyihin uusiin altistuksen raja-arvoihin ja käytetty uutta metodologiaa, joka perustuu kahden vaihtoehtoisen ratkaisijan vertailuun tulosten johdonmukaisuutta arvioitaessa ja tietojen suodatuksen hyödyntämiseen. Lisäksi tutkimusryhmä huomioi muitakin työntekijöiden altistuksen tutkimusasetelmia, joita löytyi alan aiemmista tutkimuksista.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että jännitetyössä suurjännitteisellä voimajohdolla käsityökaluja käytettäessä (”kosketusmenetelmä”) direktiivin määrittämät altistuksen raja-arvot eivät ylittyneet missään asennossa keskushermoston kudosten tai muiden kudosten kohdalla, vaikkakin joissain tapauksissa toimenpidetasot ylittyivät. Jakelukeskuksissa lähellä 220 kV:n ja 380 kV:n linjaloukun keloja työskentelevien altistuminen noudatti myös säädettyjä raja-arvoja, kunhan linjaloukun läpi kulkeva virta ei ylittänyt 1 000 A:n arvoa. Jakelukeskuksissa kaapeliliitäntöjen lähellä työntekijöiden vartaloihin kohdistuvien sähkökenttien arvot olivat aina säädettyjä raja-arvoja alhaisempia vaihevirran arvon ollessa 1 600 A (RMS). Työntekijöiden lisäsuojaustoimenpiteet eivät tutkimusryhmän mukaan siksi olleet tarpeen.

Lähde:
Bottauscio O, Arduino A, Bavastro D, Capra D, Guarneri A, Parizia A A, Zilberti L. Exposure of live-line workers to magnetic fields: a dosimetric analysis. International Journal of Environmental Research and Public Health Health 2020, 17, 2429.

Nro. 7 / 2020/1 Analyysi DC-pikalatausasemien tuottamista pientaajuisista magneettikentistä

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat ovat selvittäneet sähköautoihin liittyvien DC-pikalatausasemien tuottamia pientaajuisia magneettikenttiä. Heidän mukaan Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen alainen Interoperability Center on aloittanut mittauskampanjan, jossa selvitetään pikalatausasemien lataus- ja valmiustilassa tuottamia pientaajuisia magneettikenttiä ja verrataan arvoja EU-direktiivin määrittämiin raja-arvoihin. Kirjoittajat kehittivät pikalatauksen aikaisten magneettikenttien mittaukseen toistettavan mittausmenetelmän.

Koska sähköautojen odotetaan yleistyvän kuljetuskäytössä, tutkimusryhmän mielestä olisi tärkeää kiinnittää huomioita vaikutuksiin, joita voi ilmetä ihmisten altistumisesta sähköautojen sisällä ja latauksen aikana muodostuville magneettikentille. Heidän mukaansa tällä hetkellä kehityssuuntana on kasvattaa autojen sisällä olevien akkujen kapasiteettia toimintamatkan pidentämiseksi ja lisätä latausasemien tehoa täyteen lataamiseen tarvittavan ajan lyhentämiseksi. Tämä johtaa heidän mukaansa suurempiin sähkövirtoihin ja mahdollisesti voimakkaampiin magneettikenttiin.

Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen alainen Interoperability Center on aloittanut mittauskampanjan, jossa mitattiin markkinoilla olevan viiden pikalatausaseman lataus- ja valmiustilassa tuottamia pientaajuisia magneettikenttiä ja verrattiin niitä EU-direktiivin määrittämiin altistuksen raja-arvoihin. Tutkimusryhmä halusi tässä tutkimuksessa edistää vakiomittausmenetelmän kehittämistä DC-latausasemien tuottamien magneettikenttien arviointia varten.

Magneettikentän spektri ja värähdystaajuus sekä EU:n määrittämän väestöaltistuksen ja työperäisen altistuksen mukaiset altistustasot mitattiin magneettikentän analysointilaitteen avulla. Tutkimusryhmä myös määritti suorien fyysisten ja epäsuorien vaikutusten kannalta pahimmat altistustilanteet. Taajuusalueella 25 Hz–2 kHz suoritetuissa mittauksissa kolmella latausasemalla viidestä ilmeni paikallisesti magneettivuon tiheyden yli 100 μT:n huippulukemia 50 Hz:n taajuudella latausaseman välittömässä läheisyydessä. Kauempana latausasemasta mitatut altistustasot olivat kuitenkin alle 50 % viitearvoista.

Tutkimusryhmä sai kehitettyä pikalatauksen aikaisten magneettikenttien mittaukseen toistettavan mittausmenetelmän, jossa on huomioitu hetkelliset fyysiset suorat ja epäsuorat vaikutukset pahimmassa tilanteessa erityisesti herkkien käyttäjien (esim. sähköisten lääkinnällisten laitteiden kantajien) kannalta.

Lähde:
Trentadue G, Pinto R, Salvetti M, Zanni M, Pliakostathis K, Scholz H, Martini G. Assessment of low-frequency magnetic fields emitted by DC fast charging columns. Bioelectromagnetics. 2020; 41: 308–317.

Nro. 6 / 2020/1 Ympäristötekijöihin liitetyt oireet (SAEF) – ajatusmallin muutos koskien ympäristöherkkyyttä ja siihen liittyviä ilmiöitä

Päätoimittajan kommentti: Artikkeli käsittelee erilaisia ympäristötekijöitä, joihin on liitetty oireita. Kirjoittajat etsivät kyseiselle ilmiölle hyvää termiä/käsitettä. Artikkelin mukaan terveysoireita on yhdistetty kemiallisiin, fysikaalisiin tai biologisiin ympäristötekijöihin. Näihin terveysoireisiin ei ole liitetty konkreettisia patofysiologisia mekanismeja. Kirjoittajat päätyvät ehdottamaan termiä ympäristötekijöihin liitetyt oireet (englanniksi symptoms associated with environmental factors, SAEF).

Kemiallisiin, fysikaalisiin tai biologisiin ympäristötekijöihin yhdistetyistä terveysoireista, joihin ei ole liitetty konkreettisia patofysiologisia mekanismeja, käytetään tutkimusryhmän mukaan usein termiä ympäristöherkkyys (englanniksi idiopathic environmental intolerances). Niistä käytetään myös tarkempia altistukseen liittyviä termejä, kuten monikemikaaliherkkyys, sähköherkkyys ja hiiva-allergia.

Tutkimusryhmän mukaan tällaisia oireita esiintyy määrittelytavasta (diagnosoitu tai itse arvioitu) ja maasta riippuen vain muutamalla tai jopa yli 50 prosentilla väestöstä. Koska tietämys aiheesta on lisääntynyt, tutkimusryhmä pitäisi tarpeellisena muuttaa ajatusmallia. Heidän mielestään altistukseen ja intoleranssiin tai (yli)herkkyyteen keskittyvien termien sijaan tulisi siirtyä käyttämään termiä, joka olisi paremmin linjassa näiden ilmiöiden takana olevien kokemustekijöiden kanssa. Termin ei tulisi heidän mielestään käsittää vakiintuneiden patofysiologisten mekanismien aiheuttamia oireita, kuten allergiatiloja tai toksikologisia tiloja, laktoosi-intoleranssia tai tulehduksia.

Tutkimusryhmä pohti eri vaihtoehtoja uudeksi termiksi/käsitteeksi ja päätyi ehdottamaan avointa ja kuvaavaa, määritelmän sisältävää termiä: ympäristötekijöihin liitetyt oireet (englanniksi symptoms associated with environmental factors, SAEF). Tämä termi olisi heidän mukaansa linjassa tämänhetkisen tietämyksen kanssa ja tunnustaisi myös oireista kärsivien henkilöiden omat kokemukset. Näin se voisi heidän mielestään helpottaa hoitoa sekä terveydenhoitoalan ammattilaisten ja oireista kärsivien henkilöiden välistä viestintää. Heidän mukaansa se myös antaisi perustan näiden ilmiöiden paremmalle ymmärrykselle terveydenhoidossa, yhteiskunnassa ja tieteessä.

Lähde:
Haanes J V, Nordin S, Hillert L, Witthöft M, van Kamp I, van Thriel C, Van den Bergh O. “Symptoms associated with environmental factors” (SAEF) – Towards a paradigm shift regarding “idiopathic environmental intolerance” and related phenomena. Journal of Psychosomatic Research 131 (2020) 109955.