Selailin vuoden vaihtuessa lehtiä ja yritin löytää mielenkiintoisia uuden vuoden aiheita tähän blogiin. Monet asiat olivat sellaisia, joista oli jo aikaisemmin kerrottu, mutta ne tulevat nyt sitten vuoden 2025 alusta voimaan. Lisäksi oli kirjoituksia, joissa yritettiin ennakoida mitä vuosi 2025 tuo tullessaan. Muiden muassa Kauppalehden vuoden 2024 viimeisessä numerossa 30.12.2024 oli artikkeli ”Pörssin hittiyhtiö raketoi vuonna 2025, bitcoin romahtaa, Ukrainaan tulitauko – KL katsoi kristallipalloon”. Artikkelissa on varsin kattavasti ajatuksia tulevasta.

Itse innostuin selaamaan tarkemmin Tiede 1/2025 lehteä, joka tuli postissa on vuoden 2024 puolella. Esim. lehden ”uutiset” kohdassa oli kirjoitus ”Sähkömyssy paransi masennusta kotona”. Uutisessa viitattiin Nature-lehdessä julkaistuun tutkimukseen. Ymmärsin niin, että tutkimuksessa on käytetty tasavirtastimulaatiota. Tällaisista sähkömyssyistä on kerrottu jo aikaisemminkin, mutta tässä viitattiin uuteen julkaistuun tutkimukseen.

Etsiessäni tuota Tiede -lehteä digitaalisena huomasin mm. Tiede Luonto- lehden. Uusimman Tiede Luonto – lehden 8/2024 kannessa oli kaksi erityisen mielenkiintoista otsikkoa: ”kaiken maailman korvat” ja ”näin eläimet lääkitsevät itseään”. Vähän silmäilin artikkeleja, mutta päätin, etten niitä tähän tarkemmin ala referoimaan. Varsinkin tuo jälkimmäinen otsikko oli itselleni uusia aihe. Näköjään sitä aina oppii uusia asioista.

Vuonna 2025 on tulossa myös mielenkiintoisia kansainvälisiä tilaisuuksia. Norjassa, Trondheimissa, järjestetään Cigre Symposium 2025 toukokuussa 12.-15.5.2025. Olen ymmärtänyt niin, että Suomen Kansallinen CIGRE-toimikunta on myös mukana sitä järjestämässä. Aiheesta löytyy uutinen heidän www-sivultaan.

BioEM 2025 -konferenssi järjestetään Ranskassa (Rennes) 22.-27.6.2025. BioEM organisaatio järjestää vuosittain näitä BioEM konferensseja. Omalla kotisivullaan BioEM kertoo olevansa riippumaton organisaatio, joka koostuu biologian ja fysiikan tutkijoista, lääkäreistä ja insinööreistä, jotka ovat kiinnostuneita sähkömagneettisten kenttien vuorovaikutuksista biologisten järjestelmien kanssa. BioEM:ssä on jäseniä noin 40 eri maasta ja alueelta ympäri maailmaa.

Vuodesta 2009 alkaen olen julkaissut tilannekatsauksia, jotka sisältävät ajankohtaista tutkimustietoa pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä terveyskysymyksistä. Näitä jatketaan myös vuonna 2025.

Hyvää alkanutta vuotta 2025 kaikille!

Lokakuun viimeisenä sunnuntaina avasi radion ja sieltä tuli mateen laulua. Kuuntelin yllättyneenä ohjelmaa ja mietin, että tätä en ole mielestäni kuullut aikaisemmin. Tutkin asiaa tarkemmin myöhemmin ja kyseessä oli Minna Pyykön maailma ohjelma ”Miten kalat kuulevat?”. Ohjelma oli julkaistu alun perin 5.11.2023, joten lähetys oli uusinta.

Kuuntelin myöhemmin koko ohjelman. Ohjemassa käsiteltiin mm. kalojen korvia ja sitä miten hyvä kuulo eri kaloilla on. Ohjelmassa Minna Pyykkö keskusteli aiheesta Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Teppo Vehasen ja äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan kanssa. Ohjelmassa oli tietenkin myös tuo mateen laulu.

Sen verran itse opin yhdellä kuuntelulla, että kalalla on sisäkorva. On hyvä- ja huonokuuloisia kaloja. Ymmärsin niin, että hyvin kuulevia ovat esim. särkikalat. Silakka sekä silli kuulevat kohtuullisen hyvin. Kaloilla on erilaisia tapoja tuottaa ääniä. Tarkemmin voi näitä tapoja kuunnella tuosta ohjelmasta.

Yle on aikaisemminkin kirjoittanut kalojen äänistä. 31.3.2021 julkaistiin kirjoitus ”Veden alla riittää meteliä, kun viljellyt lohet ääntelevät – tutkijat huomasivat että ääni vaihtuu jos kala kokee stressiä”. Kirjoituksen mukaan lohien pitämä ääni oli erilaista, kun joukko koululaisia kävi lohia katsomassa. Norjalainen tutkija ajatteli niin, että äänekäs koululaisryhmä olisi vaikuttanut lohiin.

Tekniikka Maailma -lehdessäkin on kerrottu jo 20.12.2017 kalojen laulusta artikkelissa ”Maailman äänekkäimmän kalan ”konekiväärilaulu” saatiin nauhalle ensi kertaa – Ilmaan nousevasta lentokoneestakin lähtee vähemmän ääntä”. Kirjoituksessa kerrotaan, että tutkijat ovat onnistuneet äänittämään koiraspuolisten Cynoscion othonopterus -lajin kotkakalojen kutulaulua. Aiheesta on kirjoitettu tieteellinen artikkeli.

Myös MTV on julkaissut aiheesta. Löysin 06.05.2017 julkaistun uutisen ”Kukapa olisi kuvitellut, että turska osaa laulaa? Uutta tietoa kalojen älystä”. Uutisessa mm. kerrotaan, että ainakin 200 kalalajin on todettu pitävän ääntä.

Ihan mielenkiintoista miten kalat kuulevat ja laulavat. Talvella on vähemmän lintujen laulua seurattavani, niin voi vaikka alkaa opiskella kalojen lauluja.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

Istuin Pariisissa aamiaisella, kun astioita keräävä robotti tuli kohti. Oikein kauniit silmät ja ihan rauhallisesti eteni. Lopulta meni ohi. Jos ymmärsin oikein henkilökunta keräsi astiat robottiin ja sen jälkeen, kun astioita oli tarpeeksi, robotti lähti todennäköisesti keittiöön. Tälle reitille pöytäni osui. Robotin työ oli hyvin suunniteltu. Asiakas asioi henkilökunnan kanssa ja robotilla oli tällainen auttajan työ.

Hotellin käytävällä oli toinen robotti. Oletan, että kyse oli siivousrobotista. Ulkoisesti siitä tuli mieleeni pölynimuri, mutta kyllä se todennäköisesti robotti oli. Tarkoitus varmaan oli, etten kiinnittäisi siihen mitään huomiota. Hyvä, että robotti liikkui hitaasti, niin se ei pahemmin haitannut omaa liikkumistani.

Seuraavaksi kohtasin neljällä jalalla kävelevän robotin, joka tuli vastaan CIGRE:n Paris Session 2024 tilaisuuden teknisessä näyttelyssä. En katsellut tätä robottia kovin pitkään, kun monet muut olivat siitä kiinnostuneita, mutta ensivaikutelma oli ihan toinen kuin aamiaisella tavatun robotin kanssa. Oletan, että tämä kolmas robotti oli suunniteltu tekemään töitä esimerkiksi sähköasemalla.

Se vuoksi näitä robotteja kohtasin, kun osallistuin tuohon CIGRE:n Paris Session 2024 tapahtumaan. Näköjään Pariisissa käytetään robotteja. Kuuntelin Pariisissa myös pari esitystä siitä, miten oli testattu erilaisia robotteja sähköasemalla. Vuonna 2020 CIGRE:n WG B3.47 on julkaissut myös aiheesta raportin (Technical Brochures: Application of robotics in substations).

Mielenkiintoista, että robotteja tulee vastaan jo näin usein erilaisissa tilanteissa. Muutaman kohtaamiseni perusteella huomasin, että robotin voi kokea aika eri tavalla. Aamiaisella robotista tuli ihan hyvälle tuulelle kauniin olemuksen vuoksi. Muut robotit tuntuivat etäisemmille. Ehkä tärkeintä on kuitenkin se, ettei niitä ainakaan pelästy. Saa nähdä, missä robotti tulee seuraavaksi vastaan.

Mukavaa syyskuuta kaikille!