Olin kesäkuussa muutaman päivän Ranskassa. Eri paikoissa ruokaillessani aloin kiinnittää huomiota ruoka-astioihin ja annosten kokoon. Omalla tavallaan tuntui erilaiselle, kun esim. muroja söin pienestä kupista. Toisaalta ruokahävikkiä en nähnyt muistaakseni juuri ollenkaan. Tarkasti ottaen ruokahävikki on laaja käsite, josta löytyy tarkemmin tietoa esim. Kuluttajaliiton sivulta.

Aloin miettiä, että ruuan poisheittämisen pienentämiseksi pienet annokset voivat olla hyvä idea. Ainakin Suomessa, kun seuraa esim. hotellien aamiaisella poisheittävää ruokaa, määrät ovat aika isoja. Helposti otetaan enemmän kuin syödään, niin pienet annoskoot tai pienet lautaset voisivat vaikuttaa meilläkin. Kesäkuussa muuten uutisoitiin, että jatkossa osassa Suomen hotelleja peritään aamiaisesta erillinen maksu. Ehkä silläkin voi olla vaikutusta ruokahävikkiin.

Ruokahävikin lisäksi annoskoolla voi olla vaikutusta myös ihmisten painohallintaan. En tiedä onko Ranskassa pienillä annoksilla pystytty vaikuttamaan väestön painoon, mutta ainakin voisi olettaa, että sillä on vaikutusta. Olen itse jo pidempään miettinyt, että sillä miten yhteiskunnassa ruokaa tarjotaan, on merkitystä myös siihen, miten ihmisten paino kehittyy. Ehkä ranskalaisesta kulttuurista voisi ottaa Suomeenkin vinkkejä.

Kesällä matkustaessa säähän kiinnittää yleensä tavallista enemmän huomiota. Itsekin seurasin ennakkoon, miten lämmintä Ranskassa on. Onneksi oli ihan kohtuullisen lämmintä. Muistaakseni noin 29 astetta oli korkein lämpötila missä piti liikkua ulkona. Euroopassa on ollut tänä kesänä selvästi tuota korkeampia lämpötiloja. Esim. Ilta-Sanomat uutisoi 27.6. ”’Tappava lämpökupoli’ etenee Euroopassa – näin käy Suomen” ja 29.6. ”Espanjassa rikottiin hurja lämpöennätys”.

Osallistuin kesäkuussa myös Workplace Health Without Borders (WHWB) organisaation välittämään webinaariin, jossa käsiteltiin työskentelyä kuumassa. Itselleni jäi mieleen, että kun lämpötila on korkea esim. yli 33 astetta työskentelyajat ovat varsin lyhyitä. Työterveyslaitoksen ja Työsuojeluhallinnon verkkopalveluissa on hyvin kerrottu, miten ihminen pystyy työskentelemään kuumassa.

Vapaa-ajan matkoja nämä ohjeet eivät suoraan koske, mutta jos lämpötila on niin korkea, ettei työtä pysty tekemään kuin lyhyitä jaksoja, niin ehkä vapaa-ajalla toiminenkin on silloin haastavaa. Ainakin voi ottaa vinkkejä työelämää koskevista ohjeista. Korkeaan lämpötilaan liittyy usein myös ihon altistuminen suurille määrille ultraviolettisäteilylle (UV-säteily). Tästä aiheesta löytyy STUK:n sivulta hyvin tietoa.

Mukavaa heinäkuuta ja kesänjatkoa kaikille!

Huhtikuussa oli useita mielenkiintoisia tapahtumia ja uutisia, mutta omasta mielestäni yksi yllättävimmistä oli maanantaina 28.4. tapahtunut laaja sähkökatko Espanjassa. Esim. Iltasanomat kertoi siitä artikkelissaan ”Espanja pimeni – näin massiivinen sähkökatko vaikuttaa lomaileviin suomalaisiin”.

Sähkökatkoja on tietenkin ollut usein ennenkin, mutta jotenkin kyseinen katkos oli niin laaja, että se vähän yllätti. Kotimaassa sitä on ainakin vähän varautunut sähkökatkoihin, mutta matkustaessa harvemmin on tullut mieleeni, että todella sähkötkin voivat mennä. Etelä-Euroopassa on välillä niin lämmintäkin, että ilmastointi on tuntunut ihan välittämättömälle. Mietin sitäkin, jos omalla kohdalla juna pysähtyisi ja pitäisi kävellä helteessä. Miten sitä ollenkaan voisi selvitä.

Mietin, miten itse tuollaisessa sähkökatkossa selviäisin, samalla kun seurasin uutisointia sähkökatkosta. Tarkemmin tuosta varsinaisesta Espanjan sähkökatkosta voi lukea mm. Ylen uutisesta 29.4. ”Espanjan ja Portugalin sähkökatkojen syistä liikkuu villejä väitteitä – asiantuntija tyrmää selityksen harvinaisesta sääilmiöstä”. Uutisessa on mietitty myös aihetta Suomen näkökulmasta.

Usein kun asiat toimivat hyvin, niitä alkaa pitää itsestäänselvyytenä. Sähkökin osalta tulee lähinnä vaan seurattua sitä, miten paljon se milloinkin maksaa. Sähkökatkoja en juurikaan mieti, vaikka lyhyitä aina joskus omallekin kohdalle on sattunut. Sähkökatkoista on muuten olemassa myös netissä kartta, josta näkee Suomen katkojen tilanteen. Tietenkin internetin käytön kanssa tulee vaikeuksia, jos on tuollainen massiivinen sähkökatko, joka Espanjassa oli.

Sähkökatkojen lisäksi muutakin voi sattua matkustaessa. Kauppalehdessä tuli vastaan mielenkiintoinen artikkeli 30.4.2025 ”Vakuutusyhtiö muistuttaa suomalaisia: Älä lataa puhelintasi tällaisesta paikasta ikinä”. Artikkelissa on varoitettu julkisista usb-latauspisteistä. Kirjoituksessa on muitakin matkustamiseen liittyviä vinkkejä.

Näitä huhtikuun uutisia lukiessa entistä enemmän olen alkanut arvostaa sitä, että Suomessa sähköt toimivat varsin hyvin. Välillä on mukava matkustaakin, mutta kaikenlaiseen sitä on hyvä yrittää varautua.

Mukavaa toukokuuta kaikille!

Olen muutamana sunnuntaiaamuna kuunnellut radiosta Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmaa. Ohjelma sai uuden lähetysajan tänä vuonna ja siksi se tulee nykyään sunnuntaiaamuisin. Ensimmäisillä kerroilla ohjelma vähän yllätti, kun olin tottunut kuuntelemaan lähinnä luonto-ohjelmia sunnuntaiaamuisin, mutta nyt jo muistan ohjelman uuden lähetysajan.

Viime aikoina on varsinkin kansainvälisissä uutisissa tapahtunut paljon ja nopeasti. Aloin itsekseni miettiä, miten toimittajat enää pystyvät ajantasaisia ohjelmia tuottamaan, kun tilanteet muuttuvat niin nopeasti. En tiedä miten paljon ennen lähetystä uuden ohjelman sisältö tehdään, mutta ainakin tällä kertaa mielestäni Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman sisältö oli hyvin tähän hetkeen sopivaa.

Itselleni tuli mieleen korona-aika. Myös silloin asiat muuttuivat nopeasti ja oli tärkeä saada ajankohtaista tietoa. Twitter, nykyinen X, oli silloin hyvä väline saada uutta tietoa. Tietenkin tietoa tuli myös perinteisen median kautta, mutta muistan, että usein selailin tviittejä.

Samana aamuna, kun mietin tuota Maailmanpolitiikan arkipäivää, huomasin Helsingin Sanomista (2.3.) vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven kolumnin, jossa hän käsittelee uutisvyöryn suurta haastetta. En edes yritä referoida hänen tekstiä, koska en ole viestinnän ammattilainen, mutta tavallaan oli mielenkiintoista, että ammattilaisetkin ovat miettineet, miten tällaisen uutisvyöryn kanssa toimitaan.

Korona-aikaan verrattuna Twitterin käyttö on muuttunut. Niin itsekin yrittää etsiä tietoa muista lähteistä. Kun virheellinen tieto on alkanut lisääntyä, olen alkanut entistä enemmän arvostaa perinteistä mediaa ja mm. luotettavia sanomalehtiä. Nykyään on ymmärtääkseni entistä helpompi tehdä mm. videoihin muutoksia ja levittää niiden avulla virheellistä tietoa. Esimerkiksi jos alkuperäisessä videossa henkilöt keskustelevat niin muutetussa voi olla fyysistä tappelua. En ole itse yrittänyt liikkuvaa kuvaa käsitellä ohjelmilla, mutta näköjään se on nykyään helppoa.

Helsingin Sanomien kolumnista opin, että tällaisesti tilanteesta voi käyttää sanaa ”uutisvyöry”. Tavallinen ihminen voi uutisvyöryä hallita sillä, että seuraa uutisia vain silloin, kun haluaa, ettei liikaa kuormitu. Voi vaikka seurata välillä YLE:n uutta Lintulautalive -lähetystä. Tästä kerrottiin myös 2.3. aamulla radiossa. Uutinen ”Lintulautalive – seuraa lintujen elämää ja katso tunnistaako tekoäly lajeja” löytyy YLE:n Luonto-sivulta.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!