Selailin vuoden vaihteessa lehtiä ja katselin, mitä on tulossa vuonna 2020. Suurin osa aiheista oli aika perinteisiä ja tuttuja. Itselleni uutta oli Helsingin sanomien Elina Väntösen artikkelissa ”Mukavuus ennen kaikkea”. Artikkelissa kerrotaan, että vuosi 2020 muistetaan asiantuntijoiden mukaan mukavuuden noususta. Artikkeliin on haastateltu erilaisia asiantuntijoita. Jos ymmärsin artikkelia oikein, niin ihmiset toivovat mukavuutta ympärilleen ja heidän ihannejohtajansa ei ole enää kova ja etäinen vaan yhteistyötaidot korostuvat.

Itse aloin artikkelia lukiessa miettiä, että myös työyhteisöt ovat muuttuneet viime aikoina. Nykyään on paljon yksinyrittäjiä ja heidän osuus näyttää olevan kasvussa. Työ ehkä muuttuu jatkossa entistä enemmän yritysten väliseksi ja se vaikuttaa myös ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Asiakassuhde on erilainen kuin esimiehen ja alaisen välinen suhde.

Löysin netistä Yksinyrittäjäkysely 2019 -julkaisun (pdf). Julkaisussa on tarkemmin tietoa, miten yksinyrittäjyys on kehittynyt. Johdannon sivulta 3 löytyi lause ”Vuosituhannen alussa yksinyrittäjien määrä oli Tilastokeskuksen mukaan 123 000 ja vuonna 2018 jo 182 000”.

Helsingin sanomat oli kerännyt myös tiedeartikkelin (1.1.2020) ”Lihavuuteen on löytymässä lääke ja tietotekniikka valvoo kansaa – Laaja tiedeartikkeli kertoo, mihin suuntaan maailma kehittyy vuonna 2020”. Lihavuuden lisäksi artikkelissa käsiteltiin muiden muassa ekobetonia ja valevideoita. Mikäli aihe kiinnostaa suosittelen lukemaan tarkemmin artikkelista.

Itseäni kiinnostaa myös se, minkälaista uutta tekniikkaa on tulossa. Vuoden alussa on taas perinteinen CES – The Global Stage for Innovation – CES 2020 -tapahtuma Las Vegasissa 7-10.1.2020. Tilaisuudessa on esillä paljon uutta kuluttajateknologiaa. Aikaisempina vuosina on ollut esim. terveysteknologiaa ja robotiikkaa. Tilaisuutta on yleensä voinut seurata internetin välityksellä. Myös Twitterissä on liikkunut sieltä tehtyjä videoita,joita on ollut mielenkiintoista seurata.

Aamulehdessä (1.1.2020) oli myös vuoden alkuun sopiva mielenkiintoinen artikkeli ”Nämä 11 puhelimen ilmaista sovellusta saattavat parantaa terveyttäsi – Testasimme, miten ne onnistuvat neuvomaan laihdutuksessa, treenaamisessa ja nukkumisessa”. En ole näihin sovelluksiin itse perehtynyt, enkä siten osaa niitä suositella. Sen kuitenkin huomasin, että monenlaista sovellusta meille on nykyään tarjolla.

Vuoden vaihtuessa tehdään usein erilaisia suunnitelma tulevaan liittyen. Oman talouden hallinta on myös yksi kesken aihealue, mistä usein keskustellaan. Helsingin sanomista (31.12.2019) löytyy myös siitä kiinnostuneille vinkkejä artikkelissa ”Haluatko vaurastua vuonna 2020? Asiantuntijat neuvovat, millä uudenvuoden lupauksilla se onnistuu”.

Omien suunnitelmieni osaltani voin kertoa, että vuonna 2020 julkaisen edelleen tilannekatsauksia pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä terveyskysymyksistä.

Mukavaa alkanutta vuotta 2020 kaikille!

Lokakuussa ei oikein voinut olla huomaamatta aikuisten liikkumiseen liittyviä uutisia. UKK-instituutti nimittäin julkaisi uuden aikuisten liikkumisen suosituksen 21.10.2019. Suositus koskee 18–64-vuotiaita. Yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositus uudistuu myöhemmin. Yle areenassa näyttää olevan vieläkin katsottavissa aiheesta uutinen ”Uusi liikuntasuositus painottaa kevyen liikunnan merkitystä”.

Suositus sisältää seuraavat osa-alueet:

1. lihaskuntoa ja liikehallintaa,
2. rasittavaa liikkumista tai reipasta liikkumista,
3. kevyttä liikuskelua,
4. taukoja paikallaanoloon ja
5. palauttavaa unta.

Enää ei vaadita vähintään 10 minuutin kestoisia liikkumishetkiä, vaan nyt riittävät myös muutaman minuutin kestävät liikuntahetket. Tarkemmin liikuntasuositukseen voi tutustua UKK-instituutin www-sivulla.

Mukava, että suositus kannustaa myös pieniin liikuntahetkiin. Niitä on kaikkien helppo sisällyttää omaan arkeensa. Unen liittyvistä asioista on käyty usein mediassa keskustelua. Esimerkiksi 1.11. julkaistiin Yle:n uutinen ”Melatoniinista tuli suomalaisten ykköslääke uniongelmiin – markettimyynti räjäytti kysynnän, eikä huippua ole vielä saavutettu”. Uutisen mukaan jopa 30 prosenttia aikuisista kärsii unettomuudesta vähintään kolmena yönä viikossa. On hyvä, että palauttava uni on mukana uudessa liikuntasuosituksessa.

Liikunnan ja unen lisäksi riippuvuudet ovat olleet myös aika paljon mediassa esillä. Eniten on ehkä puhuttu peliriippuvuudesta. Aihe on puhuttanut varsin paljon ihmisiä, mutta itselläni ei ole oikein ollut uutta tietoa, mitä tilastot kertovat suomalaisten peliriippuvuudesta. Huomasin, että Anne Salonen & Susanna Raisamo ovat julkaisseet raportin: Suomalaisten rahapelaaminen 2015 – Rahapelaaminen, rahapeliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet 15–74-vuotiailla. Raportti on julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raporttisarjassa.

Raportin kuviossa 4 on esitetty eri rahapelityyppien pelaaminen 12 viime kuukauden aikana, prosenttiosuudet 15–74-vuotiaista vastaajista sukupuolen mukaan (vuonna 2015). Kuvion mukaan 65% naisista ja 73% miehistä pelasi lottopeliä. Rahapeliautomaatteja pelasi naisista 18% ja miehistä 41%. Arpoja pelasi 41% miehistä ja 45% naisista. Varsin monet rahapelejä näyttävät pelaavan. Pienelle osalle näyttää kehittyvän peliongelmia. Näistä löytyy raportista tarkemmin tietoa. Raportti on vapaasti netistä luettavissa.

Huomasin myös toisenlaisen riippuvuuteen liittyvä uutisen lokakuussa. Iltalehden Digiuutiset uutisoi (23.10.2019) ”Puhelinriippuvuus yleistyy – korealaislapsille tarjotaan jo ilmaisia vieroitusleirejä”. Ilmeisesti tämä ei ole täysin uusi aihe, sillä A-klinikkasäätiö on jo aikaisemmin julkaissut artikkelin ”Nettiriippuvuus otetaan Koreassa vakavasti”. Mielenkiintoista luettavaa olivat nämäkin.

Mukava marraskuuta kaikille uuden liikkumisen suosituksen parissa!

Huomasin Twitterissa useamman viestin, jossa syyskuun alkua pidettiin syksyn alkuna. Sinänsä mielenkiintoista, sillä syyskuun ensimmäiset päivät ovat olleet hyvin kesäisiä. Eikä säästä ole voinut huomata, että syksy on tulossa. Kiinnostavaa seurata, milloin syksy alkaa luonnossa näkyä. Ainakin Lapissa voi kaunista ruskaa yleensä nähdä jo syyskuussa.

Yksi syyskuun alkuun liittyvä puheenaihe näyttää olevan raha ja sen käyttöön liittyvät muutokset. Nettipankissa laskujen maksaminen muuttuu ja luottojen ottamiseen tuli korkokatto. Tarkemmin korkokattoon liittyvästä muutoksesta voi lukea oikeusministeriön www-sivulta.

Raha näyttää olevan myös muista näkökulmista puheenaiheena. Sitä toivotaan lisää erilaisille organisaatioille ja hankkeille. Myös palkoista on keskustelua. Helposti voi huomata, ettei enää olla lomalla, vaan monet ovat palanneet työhön ja käyvät erilaisia neuvotteluja.

Näitä keskusteluja ja viestejä lukiessa, olen välillä alkanut miettiä, miten rahasta puhutaan niin paljon. On tietenkin ymmärrettävää, että se on tarpeellista ja sitä on tärkeä olla, mutta ehkä jotain muitakin aiheita on olemassa. On paljon erilaisia tarpeita, joita pitäisi saada toteutettua ja tuntuu sille, että ainut ratkaisu on raha. Sen tähden ehkä keskustelu kääntyy helposti vain rahakeskusteluksi. En tiedä pystyykö asialle mitään tekemään, mutta aika paljon aihe on ollut viime aikoina esillä. Suomen pankin www-sivulta löytyy muuten tarkka selitys ”Mitä raha on?” Opi taloudesta -sivustolta voi tarkemmin tutustua aiheeseen.

Elokuun lopussa uutisoitiin, että ”Punajalkahaukat vaelsivat Suomeen”. Uutinen tuli mieleeni esimerkkinä aiheesta, jossa ei puhuttu rahasta. Luontoon liittyvät uutiset ovat mukavaa vastapainoa rahauutisille.

Huomasin myös Tiede-lehtiä selatessa, että linnut voivat tarvita harjoitusta, jotta niiden laulu sujuu paremmin. En löytänyt kyseistä artikkelia enää uudestaan, mutta vastaani tuli Yle:n mielenkiintoinen luontoartikkeli ”Tältä kuulostaa linnunlaulujen TOP10 – listahitiksi pääsee kehnommallakin lauluäänellä” (16.12.2018). Wikipediassa on myös selitetty linnunlaulua, miten linnut sitä oppivat ja käyttävät.

Mukavaa syyskuuta kaikille!