Erilaisten matkalippujen ostaminen uudistuu

|

Kuuntelin toukokuun lopussa aamulla Ylen alueradiota. Ensin kuulin uutisen aiheesta ”VR uudisti hinnoitteluaan – junalippu Helsingistä maakuntakaupunkiin voi maksaa suosittuna aikana melkein 200 euroa”. Radioon oli haastateltu opiskelijoita ja kyselty heidän ajatuksiaan uudesta hinnoittelusta. Sitten pienen ajan kuluttua kuulin saman päivän lähetyksessä, että linja-autoihin ostetaan jatkossa liput Reitit- ja Liput -mobiilisovelluksen avulla. Näiden kahden matkustamiseen liittyvän uutisen lisäksi vielä kotimaisen lentoyhtiön lentojen lippuihin on juuri tullut muutoksia ainakin sen suhteen, miten paljon matkatavaroita voi olla mukana.

Aikaisemminkin on junalippujen hinnoitteluun tullut uudistuksia. Itse muistan sellaisen tilanteen, kun tuli uusi hieno tietokoneohjelma, joka ei sitten toiminutkaan heti kunnolla. Vähän aikaa oli lippujen myynnissä haasteita. Muita uudistuksia en kunnolla muista. Ne ovat sujuneet todennäköisesti ihan hyvin.

Itseäni vähän yllätti se, että miten nyt kaikkiin palveluihin tulee samaan aikaan uudistuksia. Asiakkaiden näkökulmasta se on aika työlästä opetella erilaisia sovelluksia tai selvittää uusia sääntöjä uudistuksiin liittyen. Matkahuollon uudesta sovelluksesta ei radiossa tarkemmin kerrottu, niin kävin netistä tutkimassa.

Heidän www-sivun mukaan Reitit ja Liput -mobiilisovelluksella voi hakea ja suunnitella koko matkan osoitteesta osoitteeseen. Tämä uusi sovellus opastaa perille asti eri kulkumuotoja hyödyntäen. Matkustaja voi itse valita parhaiten sopivat aikataulut, liikennevälineet ja reitit. Sovelluksella voi ostaa kaupunkien paikallisliikennelippujakin ymmärtääkseni. Matkahuollon toiselta www-sivulta löytyi myös tiedon, että kausi- ja sarjaliput muuttavat Reitit ja Liput -mobiilisovellukseen ja vähitellen matkakortille myytävien lipputuotteiden myynti ja lataaminen päättyvät.

Ehkä kesäkuun alussa on luontevaa tehdä muutoksia. Silloinhan usein myös aikataulut muuttuvat. Kesällä on usein myös tavallista enemmän aikaa, vaikka selvitellä uusia lippujen ostokäytäntöjä. Itse olin tyytyväinen, että kuulin näistä radiosta, niin tiedän ennakkoon vähän varata enemmän aikaa lippujen ostamiseen, kun seuraavan kerran tarvitsen esim. linja-autoon lippuja.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!

Havaintoja vappuna

|

Ostin vappuna kahvittelun yhteydessä leivonnaisen. Se muistaakseni aikaisemmin maksoi noin kolme euroa. Nyt hinta oli 4,4 euroa. Vapun kunniaksi päätin hinnan noususta huolimatta leivonnaisen ostaa. Jäin kuitenkin asiaa vähän miettimään. Huhtikuussa kiinnitin myös huomiota siihen, että erilaisten tilaisuuksien tarjoilut ovat muuttunut. Ollaan ilmeisesti tarkempia siinä, ettei mitään jää yli. Kohdennetaan tarkemmin.

Itselleni tuli nyt ensimmäisen kerran sellainen ajatus, että hintojen näinkin suuri nousu, on muuttanut myös meidän toimintatapoja. Kaupoista on muistaakseni jo kerrottu uutisissa, että ihmiset valikoivat edullisempia tuotteita ja hyödyntävät tarjouksia, mutta nyt muutos alkaa näkyä myös erilaisissa tilaisuuksissa. Myös lennoilla tapahtuvan ruokatarjoilun muutoksista kerrottiin huhtikuussa.

Huomattuani, että aika paljon on tapahtunut muutoksia, etsin tietoa siitä miten paljon hinnat ovat oikein nousseet viime aikoina. Yleltä löysin uutisen 14.4. ”Ruoan hintojen nousu jatkuu rajuna – tämänkin vuoden hintaennusteet menevät täysin uusiksi”. Uutisen mukaan uusin tilasto kertoo, että maaliskuussa ruoan hinta nousi 16,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Tämä oli miltei samaa tasoa, kuin kuukautta aiemmin. Silloin hinnat nousivat 16,3 prosentin vauhtia. Uutisen mukaan tämä on yllättänyt tutkijoitakin. Edellisen kerran näin suurta hintojen nousua on nähty viitisenkymmentä vuotta sitten öljykriisin aikoihin.

Ylen uutisesta löysin, että vuodessa sokeri on kallistunut 38,4 %, jauhot 35,4 %, munat 31,9 % ja pizzat 30,5 %. Tarkemmin näitä nousuja voi tutkia kyseisestä uutisesta. STT Infosta löysin 18.4. uutisen ”PTT-ennuste: Ruuan hinnannousu hidastuu – korkea kustannustaso kurittaa yhä maatiloja”. Tämän uutisen mukaan elintarvikkeiden hintoja seuraava ja ennustava Pellervon taloustutkimus (PTT) kertoi PTT:n ennusteessaan, että ruuan hinta nousee tänä vuonna edelleen yleistä inflaatiota nopeammin. Ennusteen mukaan ruuan kuluttajahinnat nousevat noin 7,5 prosenttia. Tämä on viime vuotta vähemmän. Jos aihe kiinnostaa, koko ennuste löytyy myös netistä.

Kun miettii, miten paljon sokeri, jauhot ja munat ovat kallistuneet, niin on helppo ymmärtää, että myös leivonnaiset ovat kallistuneet. Vappuna sen vasta kunnolla huomasin. Ruoan lisäksi tietenkin löytyy myös muita tuotteita, jotka ovat selvästi kallistuneet. Itse olen huomannut, että esim. riisi paperia (500 arkkia) on miltei aina kallistunut, kun sitä ostan. En sitä kyllä kovin usein osta, mutta sen hintaa on ollut helppo seurata. Tilastokeskuksen sivulta löytyy laajasti tietoa hintojen noususta. Hinnat ja kustannukset -sivulla on eri aihealueiden hintoja ja kustannuskehitystä kuvaavia tilastoja. Sivusto ohjaa myös jatkossa heidän uusille sivuille, mistä tietoja voi etsiä.

Vappuun palatakseni, ilmapallot vaikuttivat aika edullisille, mutta niiden hinnoista ei itselläni ole varsinaista kokemusta. Mainittakoon vielä, että blogin kirjoittamisen lomassa katselin Saaristomeren norppalive -lähetystä. Yksi norppa oli paikalla.

Mukavaa toukokuuta kaikille!

Aurinkoisena päivänä SESKOn Kevätseminaarissa

|

Osallistuin maaliskuun lopulla SESKOn Kevätseminaariin 2023 Taitotalon kongressikeskuksessa Helsingissä. SESKO:n www-sivulla olevan uutisen mukaan seminaari kokosi yhteistyökumppanit ja sähköteknisen standardoinnin asiantuntijat ajankohtaisten aiheiden äärelle 30.3.2023. Tilaisuudessa oli yli sata kutsuvierasta. Tänä vuonna tilaisuuden teemana oli eurooppalainen energiaturvallisuus.

Tilaisuuden tarkka ohjelma ja esityksiin liittyvät aineistot löytyvät SESKO:n www-sivulta. Tilaisuudessa käsiteltiin mm seuravia aiheita.

  • Energiamuutoksen ajurit: varmemmin, ketterämmin ja kestävämmin, Riku Huttunen, energiaosaston osastopäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö TEM
  • Strengthening European Energy security with European Standards, Elena Santiago Cid, Director General, CEN-CENELEC
  • Energiahuoltovarmuus ja sen kehittäminen, Petri Nieminen, vanhempi varautumisasiantuntija, Huoltovarmuuskeskus
  • Sähköverkkojen kyberturvallisuusaspektit, Teemu Väisänen, energiasektorin toimialavastaava, Traficom

Tilaisuudesta laaditun uutisen mukaan eurooppalainen energiaturvallisuus taataan parhaiten panostamalla älykkääseen sähköistykseen ja päästöttömään sähköntuotantoon. Tämä myös mahdollistaa Suomen ja Euroopan kilpailukyvyn lisäämisen. SESKOn laatiman uutisen mukaan ”tämän saavuttamiseksi on jo otettu isoja askelia niin SESKOn omassa toiminnassa kuin yhdessä kotimaisten ja eurooppalaisten standardoinnin yhteisöjen kanssa”.

Itse innostuin tilaisuuden jälkeen tutkimaan vähän tarkemmin Teemu Väisäsen esitystä sähköverkkojen kyberturvallisuusaspekteista. Traficom näyttää käyttävän esityksissään yhteistyöryhmien tiedonvaihtokäytäntöjä – Traffic Light Protocol -käsittelyluokitusta. Esityksen mukaan tätä TLP:tä voidaan käyttää niin kokousten yhteydessä kuin yhteistyöryhmien välisessä tiedonvaihdossa ja viestinnässä. Tästä löytyy tarkemmin tietoa kyberturvallisuuskeskuksen www-sivulta.

Lyhyesti esityksen voi kirjata seuraavilla TPL-käsittelyluokilla (lista otettu Väisäsen esityksestä):

  • TLP:CLEAR: Ei jakelurajoitetta. Saa jakaa edelleen missä ja kenelle tahansa.
  • TLP:GREEN: Yhteisön sisäinen jakelu. Ei saa laittaa julkisesti internetiin.
  • TLP:AMBER: Rajattu organisaation sisäinen ja sen välttämättömien sidosryhmien keskeinen jakelu. ”Perusteltu tarve tietää itsensä tai asiakkaansa suojaamiseksi”.
  • TLP:AMBER+STRICT: Rajattu organisaation sisäinen jakelu. ”Perusteltu tarve tietää”.
  • TLP:RED: Henkilökohtainen jakelu.

En ole itse tutustunut aikaisemmin tähän luokitukseen, mutta ehkä tällaista voisi käyttää muissakin yhteyksissä. Monesti kaikkea esityksen sisältöä ei oikein voi laittaa julkiseen internettiin niin tällaisilla tunnuksilla aineiston rajoitukset voisi ilmaisesti kuulijoille varsin vaivattomasti. Teemu Väisäsen esityksessä oli paljon mielenkiintoisia asioita mm. erilaisia esimerkkejä ja ohjeita tietoturva-asioista. Itselleni jäi mieleen, että monivaiheista tunnistautumista on kaikkien hyvä käyttää pelkkien salasanojen asemesta.

Suosittelen tutustumaan mielenkiintoisten esitysten aineistoihin SESKOn www-sivulla.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!

Tekoäly innostaa

|

Viime aikoina tekoäly on ollut varsin paljon esillä mediassa. Muistaakseni yhden koulutustilaisuuden puhujakin aloitti esityksensä kertomalla mitä tekoäly käsiteltävästä aiheesta kertoo. Ymmärsin niin, että vastaus oli puhujasta varsin hyvä.

Useammassa lehdessä on ollut myös juttua tekoälyn testaamisesta. Esimerkiksi löysin Iltasanomista (19.2.) artikkelin ”Kommentti: Olen jutellut nettihaut mullistavan Microsoftin tekoälyn kanssa suomeksi muutaman päivän, ja kokemus on hämmentävä”. Ymmärsin niin, että toimittajasta vastaukset olivat lupaavia.

Aloin vähän tarkemmin etsiä asiasta tietoa, niin huomasin Kauppalehti Optiosta 1/2023 25.1.2023 juttusarjan ”kolme näkökulmaa tekoälyyn”. Näistä ensimmäinen käsitteli luovuutta. Artikkeliin oli haastateltu tietojenkäsittelytieteen professoria (Hannu Toivonen), joka oli myös testannut tekoälyä. Jutun lopussa oli kerrottu, että tekoälyä kehitetään kolmella mantereella kolmesta eri näkökulmasta:

  1. järjestelmiä tehdään taloudellinen voiton tavoittelu edellä,
  2. ajurina näyttää olevan valvonnan lähtökohta ja
  3. Eurooppa voi olla edellä kävijä siinä, miten tehdään turvallista, eettistä, yksilönsuojaa korostavaa tekoälyä.

Tarkka sitaatti löytyy lehden sivulta 38. Juttusarjan toinen näkökulma oli sijoittaminen ja kolmas näkökulma oppiminen. Näistä oli kirjoitettu myös pitkät artikkelit.

Innostuin itsekin aiheesta niin paljon, että ajattelin kokeilla mitä vastauksia itse saan tekoälyltä, mutta sitten huomasin, että näistä palveluista voi tulla myös kustannuksia, niin jätin väliin. Löysin myös oppilaitosten sivuilta aiheesta tietoa. Esim. Metropolialla on kaksi tekoälyyn liittyvää www-sivua: ”ChatGPT” ja ”Bard”. Www-sivuilla kerrotaan, että ChatGPT on keskusteleva tekoälysovellus, jonka OpenAI on julkaissut ja Bard on Google-yhtiön kehittämä tekoäly. Sivuilta löytyy lisätietoja linkkien kautta.

Tätä blogia kirjoittaessa huomasin vielä yhden aiheen mihin tekoälyä on käytetty. Iltalehdessä 27.2. oli juttu ”Näin tekoäly auttaa työnhakijaa”. Kirjoituksessa viitataan Huffpost-lehden juttuun siitä, miten työnhakija otti tekoälyn avuksi työnhakuun.

Kaikenlaisia ideoita ja kokeiluja näyttää olevan siitä mihin tekoälyä voisi käyttää, mutta sitä on vielä vaikea hahmottaa mihin oikeasti sitä kannattaa käyttää. Itsekseni mietin, että tekoälyllä tuotetun tiedon oikeellisuuden tarkastaminen voi olla työlästä. Pidän myös tärkeänä, että ihminen tietää miten johonkin vastaukseen on päädytty. Mielenkiintoista nähdä miten nämä sovellukset jatkossa kehittyvät.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Kielikuvat, kokoukset ja somepaussi esillä mediassa

|

Kuuntelin viime perjantaina junassa Yle Areenasta Politiikkaradion podcastia. Ohjelma oli julkaistu perjantaina 27.1. Jakson nimi oli ”Puheet päreiksi: Pelin politiikkaa ja politiikan pelejä”.

Ohjelmassa suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen kertoi, miten on tullut tavaksi käyttää peliin liittyviä sanoja puhuttaessa politiikasta. Esimerkiksi puhutaan pelisäännöistä ja valtapelistä. Ohjelmaa kuunnellessa itsekin huomasin, miten paljon tällaisilla kielikuvilla voidaan vaikuttaa mielikuvaan asioista. Ehkä näillä voidaan myös lisätä mielenkiintoa aihetta kohtaan, mutta silti mielikuva on aika erilainen, jos puhutaan neuvottelusta tai pelistä. Ohjelman jälkeen aloin miettiä, että varmaan on paljon muitakin vastaavia aiheita, joilla voidaan ihmisiin vaikuttaa, mutta niitä voi olla vaikea huomata.

Helsingin Sanomista huomasin kiinnostavan Anu Kantolan kolumnin 31.1. ”Piinaavat kokoukset ovat työelämän riesa – kokous täytyy keksiä uudelleen”. Kirjoittajan mukaan suurissa yrityksissä kehiteltiin 1800-luvun lopulla uusi tapa tehdä töitä: moderni kokous. Kokousten avulla yritykset ohjasivat toimintaansa. En tiennytkään, että kokoukset on kehitelty 1800-luvulla. Koronaviruspandemia on vaikuttanut kokouskäytäntöihin ja ehkä nyt on hyvä hetki alkaa niitä kehittää.

Muistaakseni aikaisemminkin on kokouksia yritetty kehittää. Kokouksia on pidetty seisten, jotta ne olisivat kestoltaan lyhyempiä ja tehokkaampia. Myös kävelykokouksia on kehitelty. Näissä kokouksissa tulee samalla liikuttua. Mielenkiintoista nähdä minkälaisiksi kokoukset vielä kehittyvät. Hybriditilaisuudet ainakin ovat varsin paljon viime aikoina lisääntyneet, niin ehkä kokouksetkin ovat jatkossa aikaisempaa enemmän hybridikokouksia.

Kolmas mielenkiintoinen juttu, jonka tuli itselleni tammikuussa vastaan, oli Tamperelaisessa 25.1.2023. Lehteen oli Petteri Mäkinen kirjoittanut artikkelin ”Ajattelin, että tässä ei ole mitään järkeä” – Näin Paulina Ahokas on kamppaillut vuoden eroon riippuvuudestaan älypuhelimeen ja someen. Varsinaisen jutun voi lukea vapaasti Tamperelaisen www-sivulta.

Itse kiinnostuin jutun lopussa olevista Ahokkaan vinkeistä somepaussiin. Esimerkiksi voi poistaa somesovellukset pois älypuhelimesta, puhelimeen voi asentaa käyttörajoituksen ja omaan kalenteriin voi merkitä selkeät merkinnät someajasta. Voi kokeilla lyhyempiä katkoja tai pyytää läheisiltä palautetta somekäytöstä. Tarkemmin vinkeistä voi lukea Tamperelaisesta.

Paljon muutakin mielenkiintoista on ehtinyt jo tänä vuonna tapahtumaan, mutta näitä juttuja itse pysähdyin miettimään, kun ne tulivat vastaan.

Mukavaa helmikuuta kaikille!