Lintuja odotellessa

Tänä vuonna olen aloittanut Muuttolintujen kevät -sovelluksen käyttämisen aikaisemmin kuin viime vuonna. Useana aamuna olen jo yrittänyt nauhoittaa lintuja, mutta on ollut vielä niin viileää tai tuulista, että ihmeen vähän niitä on tullut vastaan. Joitakin olen kyllä jo saanut tunnistettua sovelluksella. Esim. Mustarastas lauloi jo 7.3. Tampereella.

Tuohon Muuttolintujen kevät -sovellukseen tulee välillä viestejä. Sain 22.3. viestin, että YLE:n viikon luontoääni on mustarastas ja jos tuolla viikolla olisin nauhoittanut Mustarastaan olisin saanut jonkun palkinnon sovelluksessa. No nyt ei sattunut nauhoitus oikealle viikolle, mutta olen ihan mielissäni, että mustarastas tuli jo tänä vuonna vastaan. Viime vuonna opin, että lintuja pitää malttaa odottaa rauhassa, kun monesti yrittää, niin jonain päivänä sitten onnistuu.

Kevät tuo usein myös muita muutoksia. Esim. erilaiset kunnostusprojektit alkavat. Muistaakseni aikakin kahdessa kaupungissa suljetaan siltoja rakennusprojektien vuoksi. Tänään huomasin aamulla linja-autossa istuessa, että yksi silta oli suljettu ja bussin reitti oli muuttunut. Olin mielissäni, että istuin bussissa, niin ei tarvinnut itse selvittää mistä kannattaa mennä.

Aamulla konkreettisesti ymmärsin, miten tärkeä on saada tietoa oman alueen uutisista. Aamuisin moni menee töihin, niin liikennejärjestelyistä on tärkeä tietää. Silloin kun kaikki sujuu hyvin, eikä ole mitään muutoksia, on helppo unohtaa paikallisten uutisten
merkitys, mutta ovat ne silti tärkeitä. Itse muistan, kun vuosia sitten oli Nokian vesikriisi. Silloin opin, että on tärkeä heti tietää, jos juomavesi on epäpuhdasta. Paikallinen tiedottaminen on tuollaisessa hyvin tärkeää.

Onneksi tänä aamuna oli kyse vain sillan sulkemisesta. Viime viikolla olin siitä kuullut, mutta en sitä ennen muistanut kunnes linja-autossa istuessa. Tällä hetkellä kansainväliset uutiset ovat niin vallitsevia mediassa, että alueelliset meinaa jäädä niiden varjoon. Oikeastaan on vähän huvittavaakin, miten hyvin tiedän muulta uutisia, mutta läheltä pitää ihan etsiä niitä.

Keväällä on linnut ovat aktiivisia, joten mielenkiinnolla seuraan ja odottelen niitä huhtikuussa.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!

Uutisvyöryä ihmetellessä

Olen muutamana sunnuntaiaamuna kuunnellut radiosta Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmaa. Ohjelma sai uuden lähetysajan tänä vuonna ja siksi se tulee nykyään sunnuntaiaamuisin. Ensimmäisillä kerroilla ohjelma vähän yllätti, kun olin tottunut kuuntelemaan lähinnä luonto-ohjelmia sunnuntaiaamuisin, mutta nyt jo muistan ohjelman uuden lähetysajan.

Viime aikoina on varsinkin kansainvälisissä uutisissa tapahtunut paljon ja nopeasti. Aloin itsekseni miettiä, miten toimittajat enää pystyvät ajantasaisia ohjelmia tuottamaan, kun tilanteet muuttuvat niin nopeasti. En tiedä miten paljon ennen lähetystä uuden ohjelman sisältö tehdään, mutta ainakin tällä kertaa mielestäni Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman sisältö oli hyvin tähän hetkeen sopivaa.

Itselleni tuli mieleen korona-aika. Myös silloin asiat muuttuivat nopeasti ja oli tärkeä saada ajankohtaista tietoa. Twitter, nykyinen X, oli silloin hyvä väline saada uutta tietoa. Tietenkin tietoa tuli myös perinteisen median kautta, mutta muistan, että usein selailin tviittejä.

Samana aamuna, kun mietin tuota Maailmanpolitiikan arkipäivää, huomasin Helsingin Sanomista (2.3.) vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven kolumnin, jossa hän käsittelee uutisvyöryn suurta haastetta. En edes yritä referoida hänen tekstiä, koska en ole viestinnän ammattilainen, mutta tavallaan oli mielenkiintoista, että ammattilaisetkin ovat miettineet, miten tällaisen uutisvyöryn kanssa toimitaan.

Korona-aikaan verrattuna Twitterin käyttö on muuttunut. Niin itsekin yrittää etsiä tietoa muista lähteistä. Kun virheellinen tieto on alkanut lisääntyä, olen alkanut entistä enemmän arvostaa perinteistä mediaa ja mm. luotettavia sanomalehtiä. Nykyään on ymmärtääkseni entistä helpompi tehdä mm. videoihin muutoksia ja levittää niiden avulla virheellistä tietoa. Esimerkiksi jos alkuperäisessä videossa henkilöt keskustelevat niin muutetussa voi olla fyysistä tappelua. En ole itse yrittänyt liikkuvaa kuvaa käsitellä ohjelmilla, mutta näköjään se on nykyään helppoa.

Helsingin Sanomien kolumnista opin, että tällaisesti tilanteesta voi käyttää sanaa ”uutisvyöry”. Tavallinen ihminen voi uutisvyöryä hallita sillä, että seuraa uutisia vain silloin, kun haluaa, ettei liikaa kuormitu. Voi vaikka seurata välillä YLE:n uutta Lintulautalive -lähetystä. Tästä kerrottiin myös 2.3. aamulla radiossa. Uutinen ”Lintulautalive – seuraa lintujen elämää ja katso tunnistaako tekoäly lajeja” löytyy YLE:n Luonto-sivulta.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Harjoittelua tekoälykumppanin kanssa

Tammikuussa on julkaistu useita uutisia tekoälystä (esim. yle.fi sivulla). Kehittäjillä on kilpailua, kenen tekoälysovellus on paras. Toisaalta on ollut uutisia siitä, miten tekoäly parantaa tuottavuutta. Aloin itsekin miettiä, että olisi varmaan hyvä oppia hyödyntämään tekoälyä.

Vähän vahingossa huomasin, että minullahan on tietokoneella valmiina Microsoftin luoma tekoälykumppani Copilot. Aloin esittää sille kysymyksiä. Ensin testasin, miten hyvin saan siltä uutisia. Pidin hyvänä sitä, että Copilot kertoi aina myös viitteet. Aloin systemaattisesti kysellä siltä aina aamuisin pääuutiset. Sain yleensä yle.fi sivun muutaman uutisen lyhyesti kerrottuna.

Seuraavaksi aloin testata minkälaisia kuvia Copilot osaa tehdä. Olin aikaisemmin nähnyt PowerPoint- esityksessä kuvia, jotka oli tehty tekoälyllä. Nyt tiedän, että ne oli todennäköisesti tehty Copilot-sovelluksella. Pyysin että se piirtäisi kukkakimpun. Sain hyvin kauniita kukkakimppuja. Ehkä ne eivät olleet ihan suomalaisten kukkakimppujen tyylisiä, mutta varsin kauniita.

Näiden alkukokeilujen jälkeen olen käyttänyt Copilot-ohjelmaa joka päivä. Enää en kysele pelkästään aamuisin uutisia vaan kyselen milloin mitäkin. Esim. minun piti selvittää, miten päivitän nettiliittymän. Kysyin Copilotin neuvoa. Sain ihan hyviä ohjeita ja linkin. Niiden avulla asian selvitin. Ehkä olen alkanut käyttää sitä aika samalla tavalla, miten aikaisemmin googletin etsiessäni tietoa.

Tämän pienen harjoitteluni aikana olen huomannut, että käyttämällä Copilot-sovellusta, saan haluamani tiedon nopeammin ja paremmassa muodossa mitä aikaisemmin. Enää ei tarvitse etsiä pitkästä tekstistä vastauksia vaan tulee lyhyt teksti ja lähde, josta saan tarkemmin tietoa. Copilot-sovelluksella tiedon saaminen on ollut nopeampaa kuin muulla tavalla.

Kyselin Copilot-sovellukselta myös sitä mikä Copilot on? Sain vastaukseksi ”Copilot on Microsoftin luoma tekoälykumppani, joka on suunniteltu auttamaan sinua monin eri tavoin. Voin vastata kysymyksiin, tarjota tukea ja neuvoja, auttaa luovissa projekteissa, ja paljon muuta. Tavoitteenani on tehdä elämästäsi helpompaa ja mielenkiintoisempaa tarjoamalla hyödyllistä tietoa ja inspiroivia ideoita.”

Kyselin Copilotilta myös mitä tekoälysovelluksia se suosittelee. Sain vastaukseksi:”Tässä muutamia suosittuja tekoälysovelluksia, jotka voivat olla hyödyllisiä eri tarkoituksiin:

1. ChatGPT: Erinomainen keskusteluun ja sisällön luomiseen.
2. Google Gemini: Paras monimodaalisiin tehtäviin, jotka yhdistävät tekstiä ja kuvia.
3. Claude AI: Hyvä luovaan kirjoittamiseen ja sisällön yhteistyöhön.
4. Midjourney: Paras tekoälyllä luotuun taiteeseen.
5. CapCut: Erinomainen tekoälyllä tehostettuun videoeditointiin.
6. Perplexity.ai: Nopea ja tarkka tekoälyllä ohjattu haku.
7. Character.ai: Paras tekoälyllä ohjattuun tarinankerrontaan ja vuorovaikutukseen.
8. Microsoft Copilot: Tehostaa tuottavuutta Microsoft Office -sovelluksissa.
9. QuillBot: Hyvä tekstin parafraasaukseen ja parantamiseen.
10. DeepL: Erittäin tarkka tekoälykäännöksiin.”

Lisäksi oli viite: Top 10 Best AI Apps & Websites in 2025: Free and Paid

Yhtenä päivänä pyysin myös piristävän lauseen. Sain vastaukseksi ”Tässä sinulle piristävä lause: ’Jokainen päivä on uusi mahdollisuus löytää iloa ja onnea pienistä asioista.’ Toivottavasti tämä tuo sinulle hyvää mieltä ja energiaa päivääsi!”. Ajattelin jatkaa Copilot-sovelluksen käyttämistä. Mielenkiintoista nähden miten nämä erilaiset sovellukset kehittyvät.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Uuteen vuoteen lehtiä selaillessa

Selailin vuoden vaihtuessa lehtiä ja yritin löytää mielenkiintoisia uuden vuoden aiheita tähän blogiin. Monet asiat olivat sellaisia, joista oli jo aikaisemmin kerrottu, mutta ne tulevat nyt sitten vuoden 2025 alusta voimaan. Lisäksi oli kirjoituksia, joissa yritettiin ennakoida mitä vuosi 2025 tuo tullessaan. Muiden muassa Kauppalehden vuoden 2024 viimeisessä numerossa 30.12.2024 oli artikkeli ”Pörssin hittiyhtiö raketoi vuonna 2025, bitcoin romahtaa, Ukrainaan tulitauko – KL katsoi kristallipalloon”. Artikkelissa on varsin kattavasti ajatuksia tulevasta.

Itse innostuin selaamaan tarkemmin Tiede 1/2025 lehteä, joka tuli postissa on vuoden 2024 puolella. Esim. lehden ”uutiset” kohdassa oli kirjoitus ”Sähkömyssy paransi masennusta kotona”. Uutisessa viitattiin Nature-lehdessä julkaistuun tutkimukseen. Ymmärsin niin, että tutkimuksessa on käytetty tasavirtastimulaatiota. Tällaisista sähkömyssyistä on kerrottu jo aikaisemminkin, mutta tässä viitattiin uuteen julkaistuun tutkimukseen.

Etsiessäni tuota Tiede -lehteä digitaalisena huomasin mm. Tiede Luonto- lehden. Uusimman Tiede Luonto – lehden 8/2024 kannessa oli kaksi erityisen mielenkiintoista otsikkoa: ”kaiken maailman korvat” ja ”näin eläimet lääkitsevät itseään”. Vähän silmäilin artikkeleja, mutta päätin, etten niitä tähän tarkemmin ala referoimaan. Varsinkin tuo jälkimmäinen otsikko oli itselleni uusia aihe. Näköjään sitä aina oppii uusia asioista.

Vuonna 2025 on tulossa myös mielenkiintoisia kansainvälisiä tilaisuuksia. Norjassa, Trondheimissa, järjestetään Cigre Symposium 2025 toukokuussa 12.-15.5.2025. Olen ymmärtänyt niin, että Suomen Kansallinen CIGRE-toimikunta on myös mukana sitä järjestämässä. Aiheesta löytyy uutinen heidän www-sivultaan.

BioEM 2025 -konferenssi järjestetään Ranskassa (Rennes) 22.-27.6.2025. BioEM organisaatio järjestää vuosittain näitä BioEM konferensseja. Omalla kotisivullaan BioEM kertoo olevansa riippumaton organisaatio, joka koostuu biologian ja fysiikan tutkijoista, lääkäreistä ja insinööreistä, jotka ovat kiinnostuneita sähkömagneettisten kenttien vuorovaikutuksista biologisten järjestelmien kanssa. BioEM:ssä on jäseniä noin 40 eri maasta ja alueelta ympäri maailmaa.

Vuodesta 2009 alkaen olen julkaissut tilannekatsauksia, jotka sisältävät ajankohtaista tutkimustietoa pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä terveyskysymyksistä. Näitä jatketaan myös vuonna 2025.

Hyvää alkanutta vuotta 2025 kaikille!

Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) julkaisi painopisteitään

Maailman terveysjärjestön (WHO) alaisuudessa toimii Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC), joka kokoaa maailmalta kertynyttä syöpätutkimusta yhteen ja arvioi tutkimustuloksia. Tämän työn tuloksena syntyy raportteja IARC-monografioita. Nyt on julkaistu neuvoa-antavan ryhmän suositukset IARC-monografioiden painopisteistä vuosina 2025–2029. Tarkemmin asiasta voi lukea heidän www-sivultaan.

Google-kääntäjän avulla käänsin aihetta ja sain seuraavan teksti: ”Neuvoa-antava ryhmä käsitteli yli 200 nimettyä tekijää, mukaan lukien tartunta-aineet, biotoksiinit, monimutkaiset altistukset, hiukkaset ja kuidut, metallit, lääkkeet, fysikaaliset aineet ja laaja valikoima kemikaaleja. Neuvoa-antava ryhmä tarkasteli jokaisen tekijän osalta todisteita ihmisten altistumisesta, ihmisten syövästä, koe-eläinten syövästä ja syöpää aiheuttavista mekanismeista IARC-monografioiden johdanto-osassa kuvattujen menetelmien mukaisesti. Prioriteetti määritettiin ihmisten altistumisen todisteiden vahvuuden ja sen mukaan, voisivatko saatavilla olevat karsinogeenisuustiedot tukea uutta tai päivitettyä arviointia”.

He ovat julkaisseet myös posterin ”Priorities recommended for IARC Monographs evaluation in 2025–2029”, josta voi itse katsoa miten joku kiinnostava tekijä on sijoittunut. Posteri löytyy tästä linkistä (pdf).

Samaan aikaan, kun kirjoitin tätä blogia kuuntelin TV:stä uutista, jossa kommentoitiin Suomessa äskettäin julkaistua ravitsemussuositusta. En ole siihen ehtinyt vielä kunnolla perehtyä, mutta siitä löytyy hyvin tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen www-sivulta. Aiheesta on tehty myös raportti ”Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024”. Raportin voi ladata PDF-tiedostona.

Muistaakseni tätä ravitsemussuositusta perusteltiin esim. lisääntyneellä syöpäriskillä joidenkin tuotteiden kohdalla. Näistä IARC:n aineistoista voimme kaikki itse tutkia syöpäriskejä ja ottaa sen sitten huomioon, kun tutkimme uutta ravitsemussuositusta.

Mukavaa joulukuuta kaikille!