Sattumalta katselin Uniikki-lehteä 2/2020 sohvalla istuessa ja huomasin lehden kannesta otsikon ”Joutilaisuus on tärkeä taito”. Ihastuin ajatukseen tutustua joutilaisuuteen ja luin lehdestä Anna Kauhalan artikkelin ”Ei mitään kiirettä”. Artikkeliin on haastateltu psykologian tohtori Satu Kaskia, joka uskoo joutilaisuuteen ja kehottaa opettelemaan laiskottelun taidon.

Hän on kirjoittanut Vesa Nevalaisen kanssa kirjan Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään? Artikkelissa on kerrottu muiden muassa hyvän olon lähteitä ja perusteltu miksi lepoa tarvitaan. Lehden voi lukea vapaasti netistä, jos joutilaisuus alkoi kiinnostaa.

Myös Helsingin Sanomissa on julkaistu 22.6 Riikka Forsströmin tiedeartikkeli ”Työnteko on pitkään ollut ihmisarvon mitta, mutta onko jo joutilaisuuden vuoro?” Artikkelin mukaan Suomessa joutilaisuuteen perehtynyt professori Juha T. Hakala tiivistää joutilaisuuden syvimmän olemuksen seuraavasti: ”Joutilaisuus on täydellistä joutenoloa, toimettomuutta, laiskottelua ja tästä kaikesta seuraavaa kiireettömyyttä”.

Artikkelin mukaan joutilaisuus saattaa taas palautua arvoonsa. Tekstissä on käsitelty joutilaisuutta eri näkökulmista. Esimerkiksi Hakalan mukaan ”vielä joskus 1950- ja 1960 -luvuilla opiskelu katsottiin lähinnä yhdeksi joutilaisuuden muodoksi ja ruumiillisen työn pakoiluksi. Myös lukeminen oli sitä. Tällainen ajatus tuntuu nykykatsannossa hurjalta, mutta niin se oli”.

Joutilaisuus tuntuu ajatuksena mukavalle, mutta muutakin elämässä ihmisellä yleensä on. Nyt kun koronarajoituksia on purettu ja syksy vähitellen tulee, niin monet asiat ovat käynnistymässä. Joutilaisuusartikkelin vastapainoksi mainittakoon Helsingin sanomien kolumni 2.8. ”Ainainen hoppu lapsen harrastuksiin – Entä jos alkava syksy olisikin toisenlainen?” Ehkä joutilaisuutta voi sovittaa mukaan myös harrastusten suunnitteluun.

Koronaan liittyen Yle uutisoi 31.7. ”Etätyösuositus kumotaan viikonloppuna”. Ehkä tätäkin muutosta tehdessä ja töihin paluuta suunnitellessa on hyvä hetki miettiä mahdollisuutta joutilaisuuteen. Satu Kaskin mukaan hyvään elämään kuuluu työn ja levon vaihtelu. Sitä voi yrittää tavoitella.

Mukavaa elokuuta kaikille!

Helsingin sanomista (31.5) huomasin jutun ”Päivän timantti: Huippuyliopisto Yalen suosituimmalla kurssilla kerrotaan, mikä on onnellisuuden salaisuus – HS kävi kurssin puolestasi”. Artikkelissa kerrotaan huippuyliopisto Yalen suosituimmasta kurssista, jossa kerrotaan onnellisuuden salaisuus. Kirjoituksen mukaan tänä keväänä kymmenen viikon kurssi avautui verkossa kaikille. Artikkelin kirjoittanut toimittaja Venla Rossi suoritti kurssin miljoonien opiskelijoiden joukossa. Mikäli kurssia haluaa alkaa suorittaa, se löytyy netistä. Hesarin sivulta löytyy kurssin alkuun liittyvä PERMA -testi, jolla voi mitata omaa hyvinvointia.

Samaan aikaan, kun tutkin tätä Helsingin sanomien onnellisuus kirjoitusta TV1:ssä alkoi Flinkkilä & Tastula -ohjelma uusintana. Ohjelman esittelytekstin mukaan kyseessä oli ”Parasta laatua humanisti: itkee, nauraa ja kompuroi” -jakso. Vierailijana oli kirjailija, opettaja Tommi Kinnunen. Kuin vastauksena edelliseen artikkeliin haastateltava totesi, että miksi pitäisi olla koko ajan onnellinen. Ymmärsin niin, ettei hänestä ihminen voi olla koko ajan onnellinen, mutta elämään voi olla tyytyväinen. Tarkemmin hänen haastatteluun voi tutustua Yle Areenassa.

Itselleni tuli mieleen, että näköjään onnellisuus herättää nyt aika paljon keskustelua. Tutkimatta aihetta tarkemmin, tuli mieleeni, että voi olla niin, että onnellisuus käsitetään vähän eri tavalla tuossa englanninkielisessä nettikurssissa ja suomen kielessä. Joka tapauksessa on mukava huomata, että olemme päässeet koronan osalta niin paljon eteenpäin, että meillä on aikaa miettiä onnellisuutta.

Hyvinvointiin liittyviä kirjoituksia tuli vastaan myös muissa lehdissä. Kauppalehti Optiossa 20.5.2020 oli Paula Nikulan kirjoittama artikkeli ”Suorittaminen syö työssä ja vapaalla.” Artikkeliin on haastateltu henkilöstöjohtaja Leena Nyströmiä. Kirjoituksessa käsitellään mm. työssä jaksamista ja sitä miten työuupumustapauksien sattuessa voidaan palata työhön. Onnistunut paluu takaisin työhön jakautua artikkelin mukaan seuraaviin vaiheisiin: 1) valmistele, 2) seuraa, 3) muokkaa, 4) viesti ja 5) muista kokonaisuus. Mikäli aihe kiinnostaa, kannattaa tutustua artikkeliin.

Aamulehti (31.5) käsittelee myös samaa aihepiiriä artikkelissa ”Tamperelainen Tarmo Rouhiainen, 32, kuuli huolestuttavan tiedon hyvinvoinnistaan ja tajusi vakavan ongelman työskentelytavassaan – Asiantuntijat kertovat, miten pysyt mukana työn muutoksessa”. Artikkelissa haastateltu Tarmo kertoo omia selviytymisvinkkejään. Hän on vaikuttanut työhönsä pitämällä erilaisia taukoja, rajaamalla ilmoituksia, asettamalla rajauksia työnteolle ja työajalle. Artikkeliin on haastateltu myös useita muita henkilöitä.

Hyvinvointi näyttää olevan paljon esillä lehdissä. Kesän alkaessa on mukava miettiä, miten paljon kaikkia onnellisia asioita meillä on.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!

Istuin miltei tyhjässä junassa ja mietin maaliskuun tapahtumia. Junan internetyhteys toimi niin hyvin, että pystyin katselemaan Yle Areenasta TV-uutisia.  Aikaisemmin yhteys ei ole toiminut kunnolla. Tavallaan kaikki oli kuten ennenkin, mutta matkustajia oli paljon vähemmän kuin aikaisemmin. Oikeastaan on vieläkin vähän vaikea ymmärtää, miten asiat ovat muuttuneet muutaman viikon aikana. Kirjoitin 3.2. blogissani koronavirukseen liittyen ”Tilanteet muuttuvat jatkuvasti, joten on turha kirjoittaa blogiin aiheesta tarkasti mitään.”. Niin on todellakin tapahtunut, muutoksia on tullut.

Tapahtumien palauttamiseksi mieleeni keräsin muutaman vanhan uutisen.

• Ensin 12.3.2020 Yle uutisoi ”Matkustuskielto yllätti talousasiantuntijat – markkinoille tulossa rankka päivä”. Uutinen kertoi siitä, miten Euroopan Yhdysvaltain-lennot keskeytettiin.
• 17.3. esim. Hämeen Sanomat uutisoi ”Suomen rajat menevät kiinni 19.3. puolenyön jälkeen – Hallitus valvoo varastolääkkeiden säännöstelyä, sillä ne kiinnostavat ulkomaillakin”.
• 27.3.2020 Yle uutisoi ”Uudenmaan eristäminen alkoi: Video näyttää, millaista oli ajaa poliisin tarkastuspisteelle – Yle seurasi toimintaa rajalla koko perjantain”.

Edellä kuvattujen tapahtumien rinnalla monet työntekijät ovat siirtyneet etätyöhön, kokoukset pidetään etänä ja useat koululaiset ovat etäopetuksessa kotona. Lisäksi yli 70-vuotiaiden on pyydetty pysymään kotona. Näin isoja yhteiskunnallisia muutoksia en muista tapahtuneen oman elämäni aikana yhdessä kuukaudessa.

Sattumalta kuuntelin sunnuntaina 29.3. Radio Suomen lähetystä ”Tunteet ja poikkeava arki”. Kuuntelijoita pyydettiin kertomaan vinkkejä esim. aiheista: Millaiset asiat ovat tuottaneet iloa näinä poikkeuksellisina aikoina ja miten pidät itsesi virkeänä ja hyvällä tuulella. Itselleni jäi ohjelmasta mieleen, että hyvin arkiset asiat ovat tuoneet iloa, esim. luonnossa liikkuminen, käsitöiden tekeminen, koirien kanssa vietetty aika, palapelin tekeminen, siivoaminen jne. Näitä kuunnellessa tuli mieleeni, miten onnekkaita olemme, kun voimme olla turvallisesti kotona. Kaikissa maailmanhistorian kriiseissä se ei ole aina ollut mahdollista.

Mielenkiintoisia uusia ideioitakin on syntynyt. Esim. Yle uutisoi 27.3. aiheesta ”Näitkö jo nallen ikkunassa? Nappaa kuva meillekin – Somehaaste piristää nyt ulkoilijoita”. Uutisen mukaan Suomeen on rantautunut maailmalta suureksi villitykseksi noussut nallehaaste. Ihmiset ovat laittaneet nalleja ikkunanlaudoille istuskelemaan ja ohikulkijat voivat ihailla suloisia pehmoleluja. Esim. lapset mielellään niitä katselevat.

Mielenkiintoista on nähdä, miten tämän ajanjakso vaikuttaa ihmisten tapaan toimia tulevaisuudessa. Ehkä etäopiskelu ja etäkokoukset lisääntyneet. Ehkä myös ihmisten asenteet ja arvot muuttuvat. Moni asia, jota on pitänyt itsestäänselvyytenä, ei enää olekaan sitä. Onneksi ajan kuluessa asioilla on tapa korjaantua tai ainakin muuttua, eiköhän tämäkin ajanjakso jonain päivänä ole ohi.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!