Vapunpäivänä kuulin radiouutisista, että WWF:n norppalive on alkanut. Koronaan liittyvän uutisoinnin keskellä norppauutinen ilahdutti. On mukava alkaa taas seurata jo perinteeksi tullutta norppaliveä. Norppaa en ole vielä nähnyt, mutta eiköhän se taas jonakin päivänä kivelle tule. Norppaliveä voi seurata WWF:n sivulta. Myös kalasääskeä seuraava Sääksilive on käynnissä. Linnun juuri näin.

Keväällä on myös mukava kuunnella lintujen laulua. Huomasin, että Yle Areenassa on kuunneltavissa linnunlaulukonsertti ”Rentoudu linnunlaulukonsertissa – tunti keväistä linnunlaulua Irlannin maaseudulta”. Sen on tuottanut Irlannin yleisradioyhtiö RTÉ. Linnunlaulukonsertti on äänitetty 3.5.2019 Cuskinnyn luonnosuojelualueella Corkin kreivikunnassa Irlannissa. Konsertin esittelyssä kerrotaan, että linnunlaulun kuuntelu lisää hyvinvointia ja vähentää stressiä. Kokeeksi kuuntelin konsertin ja huomasin, että konsertin linnut kuulostivat vähän erilaiselle kuin oman lähialueeni linnut. Mukavia kuunneltavia ovat molemmat.

Luontoon liittyvien asioiden lisäksi myös muita Internetin kautta tarjottavia elämyksiä on viime päivinä tullut vastaan aikaisempaa enemmän. Huomasin, että virtuaalimuseoita on tarjolla. Esimerkiksi museot.fi sivustolta löytyy artikkeli ”Vieraile virtuaalimuseoissa – näihin museoihin voit astua sisään kotisohvaltasikin”. Aamulehden live palvelusta huomasin jutut:

• Poikkeusoloista selvitään mielikuvituksen avulla: Muumimuseon koko perheen kierroksella selviävät Muumipeikon heikkoudet ja vahvuudet
• Vapriikin näyttelyyn liittyvät luennot avaavat muinaisen Rooman aikaisen Ostian – ensimmäinen luento sukelsi siihen, millainen muinainen satamakaupunki on ollut

Vastaavia linkkejä todennäköisesti löytyy muualtakin, mutta nämä itselleni tulivat vastaan.

Konsertteja voi myös seurata netistä aikaisempaa enemmän. Esim. Tampere-talon koronainfosta huomasin, että Tampere Filharmonia on käynnistänyt TF Chamber -kamarikonserttisarjan. Konserttisarja lähetetään viikoittain ja on kaikkien vapaasti katsottavissa. Myös oopperaa ja – balettia tarjotaan netistä. Esimerkiksi Helsingin sanomien tilaajat voivat katsoa Kansallisoopperan ja -baletin esityksiä HS:n livessä.

Koronan tähden ihmiset ovat aikaisempaan enemmän kotona. Liikunta on tärkeää. Liikkumisen tueksi, on Yle alkanut lähettää jumppahetkiä. Niitä voi katsoa Yle Areenasta. Myös ulkona liikkumisen tueksi on kerätty tietoa. Esim. Aamulehden artikkelissa ”Pirkanmaa on patikoijan paratiisi” 1.5.2020 on listattu sopivia patikointipaikkoja.

Paljon on kaikenlaista mielenkiintoista netissä tarjolla. Toisaalta Tilastokeskuksen sivuilta, löysin Kaisa Saarenmaan artikkelin ”Päivittäisestä mediakattauksesta löytyy jokaiselle jotain digi­kuilun molemmin puolin” 14.2.2020. Artikkelissa kerrotaan, että vuoden 2018 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan eläkeikäisille netin käyttö ei ole itsestäänselvyys, sillä 65–74-vuotiaista netti oli käytössä 78 prosentilla ja 75–89-vuotiaista 40 prosentilla. Tilanne on voinut muuttua vuoden 2018 jälkeen, mutta todennäköisesti edelleen on aika monia yli 75 -vuotiaita, jotka eivät ole kokeneita netin käyttäjiä. Toivottavasti myös ikäihmiset saadaan entistä paremmin netin palvelujen piiriin, silloin hekin voivat nauttia edellä kuvatuista palveluista kotona nykyistä enemmän.

Mukavaa toukokuuta kaikille!

Katselin viime viikolla TV:tä samanaikaisesti, kun kirjoittelin tietokoneella. Pysähdyin hetkeksi, kun ohjelmassa kerrottiin miten auto-onnettomuudessa kuollut Roman oli luotu uudelleen keskustelusovellukseen. Hänen kaikki testiviestinsä ja ilmeisesti muitakin viestejä oli viety neuraaliverkkoon. Näin hänestä oli luotu luotettava keskustelukumppani, jonka kanssa ihmiset voivat chattailla.

Selvitin myöhemmin, että asiasta kerrottiin YLE:n TV-ohjelmassa: Ei sosiaaliselle medialle. Ohjelma on esitetty ensimmäisen kerran jo 5.1.2020, joten itse katsoin uusintaa. Ohjelman esittelyssä kerrotaan, että ruotsalaisnäyttelijä Adam Lundgren on aina suhtautunut someen skeptisesti. Hän lähti Kalifornian Silicon Valleyyn selvittämään aihetta. Kyseessä on ruotsalainen dokumentti vuodelta 2019. Ohjelman voi katsoa Yle areenasta edelleen.

Ohjelmassa käytettiin luodusta keskustelukumppanista sanaa botti. Wikipedian mukaan ”Botti on tietokoneohjelma, joka suorittaa tiettyjä tehtäviä määriteltyjen ohjeiden mukaan ainakin osittain itsenäisesti eli ilman ihmisen myötävaikutusta”. Botti sana on alun perin ollut robotti sanan lyhenne, mutta nykyään sitä käytetään yksinomaan tietokoneohjelmista. Botteja ovat esim. hakukoneiden hakurobotit. Lisäksi niitä käytetään muiden muassa pikaviestiohjelmissa ja tietokonepeleissä.

Googletin vähän lisää aiheesta ja huomasin, että chatbotteja voi ostaa useammalta yritykseltä. Niitä mainostetaan mahdollisuudella parantaa asiakaspalvelua. Chatbottien avulla voi saada asiakaspalvelua reaaliaikaisemmin jne. Nuortenmielenterveystalo.fi sivustolta löytyi neuvo-botti, joka on nimeltään Milli-virtuaaliapuri. Milli kertoo ensimmäisessä chat-viestissään olevansa tekoälystä rakennettu tyyppi. Milli toivottaa tervetulleeksi juttelemaan mielenterveydestä. Toinen chat-viesti kertoo, että kyse on koekäytöstä.

Milli-virtuaaliapurista tulee vähän mieleeni YLE:n TV-ohjelmassa kerrottu Romanista tehty botti. Molemmat ovat tavallaan suunnattuja ihmisen mielenterveyden tukemiseen.

Tietokoneohjelmaa on käytetty ihmisen keskustelukumppanina jo ennen internetiä. Muistan tekniikkaan liittyvistä eettisistä kysymyksistä sellaisen vanhan esimerkin, jossa tietokoneohjelmaa käytettiin psykoterapeuttina. Esimerkin mukaan tutkijat pelästyivät siitä, kun he huomasivat, miten ihmiset alkoivat suhtautua tietokoneohjelmaan kuin ihmiseen. Valitettavasti en löydä tätä esimerkkiä enää, mutta se oli aikoinaan Tekniikan akateemisten TEK:n tekniikan etiikka -sivustolla. Sivusto on uusittu, mutta tekniikan etiikkaan liittyvää aineistoa löytyy edelleen TEK:n sivuilta.

Jos muistan oikein, Adam Lundgren totesi ohjelmassa, että hänellä oli kaksijakoinen tunne Romanista tehdystä botista. Itse olen ehkä eniten yllättynyt siitä, että tällaistakin maailmassa tehdään. Ehkä osaan jatkossa myös suhteutua erilaisiin chatbot-palveluihin paremmin. Ainakin osaan arvostaa entistä enemmän ihmisten kanssa chattailyä.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Selailin vuoden vaihteessa lehtiä ja katselin, mitä on tulossa vuonna 2020. Suurin osa aiheista oli aika perinteisiä ja tuttuja. Itselleni uutta oli Helsingin sanomien Elina Väntösen artikkelissa ”Mukavuus ennen kaikkea”. Artikkelissa kerrotaan, että vuosi 2020 muistetaan asiantuntijoiden mukaan mukavuuden noususta. Artikkeliin on haastateltu erilaisia asiantuntijoita. Jos ymmärsin artikkelia oikein, niin ihmiset toivovat mukavuutta ympärilleen ja heidän ihannejohtajansa ei ole enää kova ja etäinen vaan yhteistyötaidot korostuvat.

Itse aloin artikkelia lukiessa miettiä, että myös työyhteisöt ovat muuttuneet viime aikoina. Nykyään on paljon yksinyrittäjiä ja heidän osuus näyttää olevan kasvussa. Työ ehkä muuttuu jatkossa entistä enemmän yritysten väliseksi ja se vaikuttaa myös ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Asiakassuhde on erilainen kuin esimiehen ja alaisen välinen suhde.

Löysin netistä Yksinyrittäjäkysely 2019 -julkaisun (pdf). Julkaisussa on tarkemmin tietoa, miten yksinyrittäjyys on kehittynyt. Johdannon sivulta 3 löytyi lause ”Vuosituhannen alussa yksinyrittäjien määrä oli Tilastokeskuksen mukaan 123 000 ja vuonna 2018 jo 182 000”.

Helsingin sanomat oli kerännyt myös tiedeartikkelin (1.1.2020) ”Lihavuuteen on löytymässä lääke ja tietotekniikka valvoo kansaa – Laaja tiedeartikkeli kertoo, mihin suuntaan maailma kehittyy vuonna 2020”. Lihavuuden lisäksi artikkelissa käsiteltiin muiden muassa ekobetonia ja valevideoita. Mikäli aihe kiinnostaa suosittelen lukemaan tarkemmin artikkelista.

Itseäni kiinnostaa myös se, minkälaista uutta tekniikkaa on tulossa. Vuoden alussa on taas perinteinen CES – The Global Stage for Innovation – CES 2020 -tapahtuma Las Vegasissa 7-10.1.2020. Tilaisuudessa on esillä paljon uutta kuluttajateknologiaa. Aikaisempina vuosina on ollut esim. terveysteknologiaa ja robotiikkaa. Tilaisuutta on yleensä voinut seurata internetin välityksellä. Myös Twitterissä on liikkunut sieltä tehtyjä videoita,joita on ollut mielenkiintoista seurata.

Aamulehdessä (1.1.2020) oli myös vuoden alkuun sopiva mielenkiintoinen artikkeli ”Nämä 11 puhelimen ilmaista sovellusta saattavat parantaa terveyttäsi – Testasimme, miten ne onnistuvat neuvomaan laihdutuksessa, treenaamisessa ja nukkumisessa”. En ole näihin sovelluksiin itse perehtynyt, enkä siten osaa niitä suositella. Sen kuitenkin huomasin, että monenlaista sovellusta meille on nykyään tarjolla.

Vuoden vaihtuessa tehdään usein erilaisia suunnitelma tulevaan liittyen. Oman talouden hallinta on myös yksi kesken aihealue, mistä usein keskustellaan. Helsingin sanomista (31.12.2019) löytyy myös siitä kiinnostuneille vinkkejä artikkelissa ”Haluatko vaurastua vuonna 2020? Asiantuntijat neuvovat, millä uudenvuoden lupauksilla se onnistuu”.

Omien suunnitelmieni osaltani voin kertoa, että vuonna 2020 julkaisen edelleen tilannekatsauksia pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä terveyskysymyksistä.

Mukavaa alkanutta vuotta 2020 kaikille!