Ajatuksia vuodelle 2018

Usein vuoden vaihteessa olen miettinyt sitä, mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Vuodet tuntuvat kuluvan varsin nopeasti. Monet asiat muuttuvat ja menevät eteenpäin ihan huomaamatta.

Uutta vuotta miettiessäni muistin, että olen monesti analysoinut, miten tekniikka on kehittynyt eteenpäin ja tarjonnut ihmisille uusia entistä kehittyneempiä palveluja. Vähitellen niitä tulee itsekin otettua käyttöön vähän huomaamattaan.

Uuden vuoden aattona huomasin Twitterissäni Jeremy Scrivensin Periscope-lähetyksestä tviitin. Hän kuvasi Australiassa takapihalla olevia kenguruja. Niitä oli ihan mielenkiintoista katsella. Todella hienoa, että nykyään tuollaisia lähetyksiä voi katsoa todella helposti Australiasta asti.

Vuonna 2017 oli mahdollista katsoa internetissä myös esimerkiksi Norppalive-lähetyksiä, joista pidin. Toivon, että vuosi 2018 tuo tällaista meille vielä lisää.

Viime aikoina olen myös alkanut katsoa suoria TV-lähetyksiä matkapuhelimesta linja-autossa matkustaessa. Oikeastaan on mielenkiintoista, miten TV:n katselu on muuttunut. Enää ei tarvitse välittää siitä, milloin ohjelma lähetetään, vaan lähes aina ohjelman voi katsoa myöhemmin esim. Yle Areenasta. Nyt ohjelmia tulee katsottua jo myös liikkuessa. Mielenkiinnolla odotan minkälaisia mahdollisuuksia vuosi 2018 tuo.

Uusia mahdollisuuksia on tullut myös tiedon hankintaan, itsenäiseen opiskeluun ja tutkimustulosten julkaisemiseen. Seminaareja ja konferensseja voi seurata etänä, eikä varsinaisen sisällön tähden tarvitse enää matkustaa paikan päälle. Opiskelussa itse arvostan edelleen vuorovaikutteista lähiopetusta, mutta tietolähteille on myös hyvä päästä helposti internetin kautta.

En ole kovin hyvin perehtynyt tieteellisten lehtien julkaisutoimintaan. Ainoastaan olen kirjoittunut artikkeleja niihin, mutta vähitellen olen alkanut arvostaa entistä enemmän sitä, että hyviä julkaisuja on saatavana ilmaiseksi internetistä. Mielenkiinnolla odotan, miten julkaisutoiminta tulevaisuudessa kehittyy. Itse toivon, että vapaasti saatava tieteellinen tieto lisääntyy edelleen vuonna 2018.

Vuoden 2018 alussa järjestetään Las Vegasissa CES 2018-messut, joissa esitellään kuluttajaelektroniikan viimeisimpiä virtauksia. Aikaisempina vuosi siellä on muiden muassa esitelty erilaisia robotteja, virtuaalitodellissuuteen liittyvää teknologioita ja oman terveyden seurantaan liittyviä älylaitteita. Tilaisuutta voi seurata internetin välityksellä. Itse olen seurannut heitä Twitterissä ja katsellut lyhyitä uutisia sen kautta. Mielenkiinnolla odota mitä uutta on tulossa.

Mukavaa ja mielenkiintoista vuotta 2018 kaikille!

Suomeen tuleva pandakaksikko esittelyssä

Katselin MTV3:n Huomenta Suomi –aamuohjelmaa, jossa esiteltiin Suomeen saapuva pandakaksikko Hua Bao ja Jin Bao Bao. MTV3:n esittelyn mukaan neljävuotiaasta Hua Baosta on kasvamassa vahva, karhumainen uros, joka painaa jo nyt 110 kiloa. Hoitajien mielestä se on hyvin ovela ja utelias. Neiti Jin Bao Bao on kolmevuotias ja haluaa syödä puussa, mitä muut pandat eivät tarhoissa tee. Näin ne tekevät luonnossa. Tarkemmin pandojen esittelyyn voi tutustua MTV3:n www-sivulta.

Aikaisemmin on jo uutisoitu, että Ähtäriin saapuu vuoden 2018 alussa kaksi pandaa Kiinasta.  MTV Uutiset aikoo seurata pandojen saapumista. Lisäksi pandojen elämää voi seurata kahden vuoden ajan MTV Uutisten kanavilla ja sivuilla muun muassa pandaliven kautta. Useita juttuja aiheesta löytyy jo MTV3:n Pandat Suomeen www-sivulta. On mielenkiintoista nähdä tuleeko pandalivesta yhtä
suosittu kun WWF:n Norppalive on keväisin olleet.

Pandoista löytyy taustatietoa muiden muassa WWF:n www-sivuilta, Yle:n www-sivuita, ja Wikipediasta. WWF:n sivuston mukaan erakkoluonteinen isopanda (Ailuropoda melanoleuca) on luokiteltu vaarantuneeksi. Se kuuluu petoeläimiin, mutta on erikoistunut elämään kasvisravinnolla. Ne syövät lähes yksinomaan bambua. Isopandoja elää vapaana runsaat 1800 yksilöä. Isopandat voi tunnistaa niiden erityisten tuntomerkkien avulla: ison valkoisen pään mustareunaiset silmät ja mustat korvat. Niiden paino on noin 85-125 kg ja pituus 120–190 cm. Panda saavuttaa sukukypsyyden 5,5–6,5 vuotiaan.

Pandojen saapumisen lisäksi muutakin mielenkiintoista on tapahtumassa. Suomi 100 -juhlinta on huipentumassa itsenäisyyspäivänä. Tietoa Suomi 100 -tilaisuuksista löytyy Suomi 100 -organisaation perustamalta www-sivulta.

Esimerkiksi sivusta löytyy juttu ”Tule mukaan juhlimaan: kahvita, liputa, valaise jo 5.12.”, jossa esimerkiksi ehdotetaan kaikkia suomalaisia ja Suomen ystäviä viettämään työpaikoilla, kotona, yrityksissä ja arjen yhteisöissä yhteinen kahvihetki satavuotiaan kunniaksi tiistaina 5.12. kello 14. Myös muuta juhlintaa löytyy päivälle 5.12 ja useille muille loppuvuoden päiville.

Mukava joulukuuta ja Suomi 100 juhlintaa kaikille!

Esteettisten ja kosmeettisten EMF-laitteiden turvallisuus esillä Wienissä

Kävin viime viikolla syksyisessä Wienissä, jossa järjestettiin COST EMF-MED Workshops and WG Meeting: 26-27 October 2017 – Vienna, (Vienna University of Technology).

Ohjelma sisälsi kolmen workshopia. Ensimmäisessä käsiteltiin vagushermon sähköistä stimulaatiota (Follow-up on developments in Vagus Nerve Electrostimulation (VNS)). Toisessa aiheena oli kivun hoito sähköisellä stimulaatiolla (Pain Treatment by Electrostimulation). Kolmas käsitteli lääketieteellisten, esteettisten ja kosmettisten EMF-laitteiden turvallisuutta (Safety of medical, esthetics and cosmetics EMF devices). Itse pystyi osallistumaan kahteen viimeiseen workshopiin.

Erilaisia kipustimulaattoreita on ollut markkinoilla jo pidempään, joten aihepiiri oli itselleni jonkin verran tuttu, mutta mielenkiintoista oli huomata miten paljon erilaisia vaihtoehtoja on jo markkinoilla. Kutsuttuna puhujana oli Leonardo Kapural, joka kertoi kliinisiä näkökulmia kivun hoidosta sähköstimulaatiolla (esityksessä: Clinical aspects and implants for pain treatment by electrostimulation). Voidaan käyttää esimerkiksi korkea taajuista stimulaatiota tai burst stimulaatiota tarpeen mukaan.

Esteettisten ja kosmeettisten EMF-laitteiden turvallisuus on myös varsin mielenkiintoinen aihe. Theodoros Samaras esitti omassa esityksessä ennusteen miten esteettisen lääketieteen markkinat tulevat globaalisti kehittymään. Kehon muotoiluun ja siihen liittyvät laitteet (body contouring & energy devices), tulevat kasvamaan huomattavasti tulevaisuudessa. Theodoros esitteli myös periaatetta miten esteettisen lääketieteen RF-laitteet toimivat.

Internetistä näyttää löytyvän myös suomenkielellä tähän liittyviä laitteita. Esimerkiksi RF-laitteita näytetään käytettävän kasvojen ihon nuorentamiseen, kehon muotoiluun ja laihduttamiseen. En ehtinyt tätä blogia varten tehdä kunnollista kirjallisuushakua, mutta tuollaiset vaihtoehdot löytyivät helposti netistä.

Näitä esteettisen lääketieteen laitteita selvittäessäni tuli mieleeni, että kovin innostuneita ihmiset ovat vaalimaan nuoruutta. Kaikenlaisia menetelmiä ja laitteita kehitetään, ettemme vanhenisi tai ainakaan ikääntyminen ei saisi näkyä ulospäin.

Kauppalehtioptiossa (17/2017) tuli vastaan juuri mielenkiintoinen artikkeli ”Uraa voi rakentaa yli 50-vuotiaana”. Artikkelissa on haastateltu suorahakukonsulttia Mimma Silvennoista. Artikkeliin on listattu viisi ohjetta:

  1. Pidä osaamisesi ajan tasalla
  2. Asenne kuntoon
  3. Ole joustava
  4. Verkostoidu
  5. Pidä itsestäsi huolta

Ehkä tuon viimeisen kohdan voi tavallaan yhdistää lisääntyneeseen esteettiseen lääketieteen käyttöön. Myös työelämässä on tärkeää miten ikäännytään.

Mielenkiintoista marraskuuta kaikille!

Pohjoismaisia trendejä lokakuun viettoon – hygge, arbejdsglaede, lagom ja gluggavedur

Suunnittelin kirjoittavani tällä kertaa blogin siitä, miten luonnolla on positiivisia vaikutuksia ihmisiin. Nopeasti en kuitenkaan löytänyt hyviä tieteellisiä tutkimuksia aiheesta, niin päätin vaihtaa aihetta. Luontoa on kyllä mukava katsella ja siellä liikkuessa tulee otettua valokuvia, joitakin kuvia ole laittanut myös Instagramiin.

Vuodenaikojen vaihtelu tekee luonnon seuraamisesta varsin kiinnostavaa. Viime aikoina on voinut katsella ruskan etenemistä. Luonto muuttaa miltei päivittäin värejään. Ruska myös muistuttaa siitä, että olemme menossa kohti talvea ja valon määrä vähenee.

Huomasin, että uuden Yhteishyvä -lehden (5/2017) pääkirjoituksessa käsiteltiin myös tätä vuodenaikaa. Itse en ollut tullut ajatelleeksikaan, että lokakuu on vuoden pisin kuukausi (31 päivää ja 745 tuntia, kun lisätunti tulee kesäajan muunnosta). Mielenkiintoista on kyllä nähdä, tuntuuko lokakuu oikeasti tavallista pidemmälle vai ei. Jos on aurinkoisia päiviä ja mukavaa tekemistä, niin aika kuluu nopeasti.

Toinen aihe mihin pääkirjoituksessa kiinnitin huomiota, on hyggeily. Päätoimittaja ajatteli sitä tänä vuonna kokeilla. Itse ei ole erityisesti perehtynyt hygge-trendiin. Ylen uutisesta löytyy vuodelta 2016 uutinen ”Apua kaamokseen maailman onnellisimmilta – hygge-trendi antaa luvan jäädä sohvannurkkaan”, jossa on tarkemmin kerrottu tästä tanskalaislähtöisestä nautiskeluun kotioloissa keskittyvästä trendistä.

Yleltä löytyy myös uutinen ”Mitä on suomalainen hygge? Miten sinä hyggeilet?”, johon on kerätty kotimaisia kokemuksia aiheesta. Ilmeisesti moni on hyggeillyt jo aikaisemminkin, sillä jutun mukaan hygge syntyy siitä, kun tekee jotain asiaa kiireettömästi, rennosti ja nautiskellen. Kuulostaa ihan mukavalle tavalla viettää lokakuuta.

Uusin netistä löytämäni Ylen uutinen hyggeilystä on tältä vuodelta. Uutisen mukaan brittiläinen The Times on listannut tuoreet nousevat pohjoismaiset trendejä vuodelle 2017 ja hygge on jo menneen talven lumia. Nyt mukana on suomalainen sisu, tanskalainen arbejdsglaede (työ on ilon ja onnellisuuden lähde), ruotsalainen lagom-käsite (elämää, jossa kaikki on täydellisessä tasapainossa) ja islantilainen gluggavedur (kannustetaan tiirailemaan huonoa säätä turvallisesti sisätiloissa).

Ehkä keskityn itse seuraamaan jatkossa luontoa ja sen muutoksia suhteessa vuodenaikojen vaihteluun, sillä nämä erilaiset trendit näyttävät muuttuvan varsin nopeasti. Tietenkin voi valita oman trendinsä päivittäin, sen mukaan mikä milloinkin tuntuu parhaalle.

Mukavaa lokakuuta kaikille!

Tervetuloa uusille kotisivuilleni leenakorpinen.com!

Avasin ensimmäiset omat dynaamiset kotisivut internetissä elokuussa 2007. Siitä lähtien olen julkaissut myös tätä blogia. Sivujen avaamisesta on kulunut kymmenen vuotta ja ajattelin, että nyt on korkea aika avata uudet sivut, jotka toimivat tehokkaammin nykyaikaisissa mobililaitteissa. Vanhoja leenakorpinen.fi sivuja ei ole tarkoitus jatkossa päivittää, vaan uusi sisältö tulee leenakorpinen.com sivuille.

Löysin kymmenen vuotta sitten kirjoitetun vanha blogini, jonka kirjoitin ensimmäisten sivujen avautuessa. Tekstiä lukiessa muistin, miten innostunut olin sivujen avautumisesta. Niin olen tälläkin kertaa. Mukava saada sivuille uusi ilme.

Oikeastaan monet samat asiat ovat edelleen internetissä, mitä kymmenen vuotta sitten oli. Esimerkiksi blogeja kirjoitetaan edelleen ja TV-ohjelmia voi katsoa internetin kautta. Tiedonsiirtonopeus on tietenkin parantunut ja erilaiset palvelut ovat nykyään laajemmin käytössä.

Kun vertaan tätä päivää ja 10 vuoden takaista tilannetta, niin viestintä on nykyään nopeampaa. Esim. Twitter-viesteillä tietoa liikkuu hyvin nopeasti. Itsellänikin on nykyään Twitter-tilejä, joilla voin kertoa kaikille seuraajilleni nopeasti mielenkiintoisia asioita. Välitän myös mielelläni muiden tviittejä eteenpäin. Uusilta kotisivuiltani löytyvät kaikki Twitter-tilini. Niiden kautta viestin esimerkiksi uusista artikkeleistani ensimmäiseksi.

Videoiden ja ehkä myös valokuvien käyttö on on kymmenessä vuodessa lisääntynyt. Avasin itsellenikin Instragramin, jotta voin halutessani laittaa valokuvia helposti muidenkin nähtäväksi. Videoita en ole vielä alkanut tuottaa, mutta mielenkiinnolla katselen ja ajoittain välitänkin muiden videoita esimerkiksi Twitterissäni. Esim. revontulista on ollut todella kauniita videoita.

Uusilla kotisivuillani aion jatkaa blogieni kirjoittamista. Periaate on sama kuin 10 vuotta sitten blogissani kerroin ”blogin kirjoittamiselle en ole asettanut erityisiä tavoitteita. Kirjoitan, kun huomaan kiinnostavia aiheita.” Viime vuosina olen kirjoittanut blogeja noin kuukauden väleihin suomeksi ja englanniksi silloin, kun uusi Situation report bulletin on julkaistu, eli kahdesti vuodessa.

Uusilla leenakorpinen.com sivuilla julkaistaan jatkossa myös tilannekatsaukset, jotka ovat muutaman kerran vuodessa sähköpostiin tilattavissa olevia uutiskirjeitä pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä terveyskysymyksistä. Kaikki vanhat tilannekatsaukset löytyvät myös uusilta sivuilta.

Mainittakoon vielä, että olen kerännyt uusille sivuille talteen myös edellisten kotisivujen arkistossa olleita opetukseen ja tutkimukseen liittyviä www-aineistoja. Minua on toivottu säilyttämään sisällöt verkossa, joten ne löytyvät edelleen myös sivuiltani.

Tervetuloa uusille kotisivuilleni ja mukavaa syyskuuta kaikille!