Seisoin linja-autopysäkillä ja katselin pientä lintua edessäni. Työpäivän jälkeen oli vähän väsynyt olo. Oli mukava katsella pikkulintua, joka käveli jalkakäytävällä lähellä tietä. Sain otettua jonkinlaisen valokuvan linnusta, sillä en tiennyt, mistä linnusta oli kyse. Näin samalla kertaa myös toisen linnun, talitiaisen, joka oli viereisessä puussa.

Piristyin lintuja katsellessa. Tuntui makavalla, ettei tarvinnut lähteä erikseen lintuja etsimään, vaan niitä oli siinä linja-autopysäkillä. Koitin äsken vähän selvittää, minkä linnun näin. Löysin netistä sivuston, jossa esitellään 100 lintulajia. Siellä voi opiskella eri lintulajeja. Muutama lintu muistutti näkemääni, mutta täysin varma en vielä ole.

Muutakin mielenkiintoista on tullut syyskuussa vastaan. Selailin uusinta kauppalehti Optiota 15/2019 (26. syyskuuta). Lehdessä oli jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosen haastattelu artikkelissa ”Miten Ruotsia vastaan voi pelata vielä paremmin?” Arikkelissa on käsitelty mm. johtamista, palautteen antamista ja sitä, miten syntyy timanttinen tiimihenki. Teksti oli ihan mielenkiintoista luettavaa. Artikkelin ajatuksia voi todennäköisesti soveltaa myös muuhun kuin jääkiekkoon. Otsikossa olevaan kysymykseen vastaus on: pelaa vaan. Tästä on tullut heille lentävä lause.

Saman lehden aikaisemmassa numerossa 14/2019 (12. syyskuuta) on myös käsitelty tiimejä. Lehdestä löytyy artikkeli ”Kuinka tiimin älystä saa kaiken irti?”, kirjoittajana Ville Perttula. Aihepiiristä on julkaistu myös kirja Tiimiäly – Opas muuttuvaan työelämään (Tuuma 2019). Tarkemmin aiheesta voi lukea artikkelista ja tuosta kirjasta.

Selailin myös Kauppalehden Fakta –lehteä 10/19 (20. syyskuuta). Fakta on johtamisen ja työelämän erikoislehti. Erityisesti huomioni kiinnittyi kolumniin ”Huijarisyndrooman hyvät puolet”. Kolumnin mukaan huijarisyndroomasta kärsivä epäilee omaa osaamistaan ja pelkää jatkuvasti paljastuvansa huijariksi. Hän vähettelee saavutuksia ja työkaverit tuntuvat fiksummalle. Kolumnissa kerrotaan tutkimuksesta, jossa tästä kärsivät lääketieteen opiskelijat olivat empaattisempia ja vähemmän koppavia kuin muut. Tutkimuksessa tehtiin simulaatioita. Diagnoosien teossa he olivat yhtä hyviä kuin muutkin. Tutkimuksesta kerrottiin kolumnissa vain vähän, joten en tiedä tarkasti, miten tutkimus on tehty.

Itse en ole huijarisyndrooma tutkinut, mutta aiheesta näyttää löytyvät aika paljon juttuja netistä. Esim. YLE on 12.2.2017 julkaissut uutisen: Huijarisyndrooma piinaa korkeasti koulutettuja –”On suunnaton häpeä, jos muut tajuavat, miten tyhmä olen”. Uutisessa kerrotaan miten tällainen tilanne voi syntyä ja miten se vaikuttaa ihmiseen. Uutisen viimeinen lause on varsin lohdullinen: ”Ongelma helpottuu usein myös iän ja elämänkokemusten karttuessa”.

Tällaisten erilaisten artikkelien lukemisen välissä on mukava palata ajatukseen lintujen katselemisessa. Sitä osaa kaikki tehdä, eikä siihen yleensä liity paineita. Jos ei jotain lintua tunnista, niin ei se haittaa. Kauniita ovat jokatapauksessa.

Mukavaa lokakuuta kaikille!

Heinäkuun lopulla kävin Luostarinmäen käsityöläismuseossa Turussa. Olin käynyt siellä aikaisemminkin, mutta siitä oli jo useita vuosia. Ajattelin, että on mielenkiintoista nähdä, miten ihmiset aikaisemmin elivät ja verrata sitä tämän päivän elämään. Ehkä vanhoista ajoista voisi jotain oppia.

Museon esittelysivujen mukaan Luostarinmäki on ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 Turun palosta. Museoalueella sijaitsevat yli 200 vuotta vanhat rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan. Rakennuksia on sisustettu käsityöläisten asunnoiksi sekä eri alan verstaiksi esittelemään esiteollisen ajan kaupunkikäsityön historiaa.

Kesäaikaan verstaissa työskentelee käsityöläisiä, joita oli muutama paikalla myös oman vierailuni aikana. Kellosepän verstaasta jäi mieleeni se, miten paljon kellomme ovat tuosta ajasta menneet eteenpäin. Nykyään on jo varsin paljon käytössä erilaisia älykelloja. Kelloa katsotaan myös usein puhelimesta eikä perinteistä rannekelloa enää välttämättä edes käytetä.

Museossa kiertäessä tapasin käsityöläisen, joka kutoi työnäytöksenä kangaspuissa kangasta. Hän kertoi, että kangasta tullaan käyttämään työntekijöiden asuihin. Kangaspuita käytetään vielä nykyäänkin, mutta harvemmin vaatteiden valmistus aloitetaan siitä, että ensin valmistetaan kangas ja siitä sitten valmistetaan vaatteet. Nykyaikainen valmiiden vaatteiden ostaminen on selvästi helpompaa, mutta toisaalta ehkä tulee kulutettua vaatteita selvästi enemmän, kun niitä ei tarvitse alusta asti tehdä.

Yhdessä rakennuksessa oli kirjapaino. Kirjapainotekniikka on kehittynyt todella paljon tuosta ajasta. Lehden tai kirjan tekeminen oli iso työ ja valmista kirjaa pidettiin arvokkaana tuotteena. Tietokoneiden ja tulostustekniikan myötä kirjojen tekeminen on tullut niin helpoksi, että miltei kuka vaan voi nykyään tehdä kirjan. Nettikirjan tekeminen on vielä helpompaa kuin painetun kirjan. Ehkä myös kirjan arvostus on vähentynyt sen myötä, kun niiden tekeminen on tullut helpommaksi. Joka tapauksessa museokierroksella oli mukava huomata, miten paljon tässäkin asiassa olemme kehittyneet.

Viime kesänä vierailin myös Amurin työläismuseokorttelissa Tampereella. Siellä voi tutustua tamperelaisen työväestön koteihin ja niiden kuvitteellisten asukkaiden elämäntarinoihin. Museon www-sivujen mukaan asuntojen sisustukset ajoittuvat vuosien 1882 ja 1973 välille. Siellä liikkuessa voi myös huomata, miten paljon kodit ovat muuttuneet ja tekniikka mennyt eteenpäin.

Vanhoja aikoja miettiessä voi hyvin huomata, että monet asiat ovat paljon kehittyneet. Ehkä itsekin osaan nyt paremmin arvostaa erilaisia asioita, sillä aina ei ole ihmisillä ollut näitä kaikkia mukavuuksia, joita meillä nykyään on.

Mukavaa elokuuta kaikille!

Kuljin huhtikuun loppupuolella Hakodaten kaduilla Japanissa ja katselin kirsikankukkia. Sakura oli parhaimmillaan. Kukkia oli yksittäisissä puissa talojen pihoilla tai puistoissa useamman puun ryhmissä. Kukkia oli paljon ja tuntui sille, että niiden kauneutta mielellään katseli aina uudestaan ja uudestaan. Myös paikalliset olivat niistä selvästi kiinnostuneita ja innoissaan.

Ylen julkaisemassa artikkelissa ”Kirsikankukkien kauneus saa Japanin sekaisin – työntekijät varaavat puiston parhaat paikat pomoille”, on lyhyt sanasto, jonka mukaan sakura tarkoittaa kirsikkapuuta tai kirsikankukkaa ja hanami tarkoittaa ”kukkien katselemista” ja itse juhla.

Kirsikankukkien avautumista seurataan ennusteilla ja netissä muiden muassa kerrotaan, miten pitkään kukinnan oletetaan jatkuvat. Esimerkiksi Hakodatessa on Goryokaku-torni (Tower), josta voi nähdä Goryokaku-puistoon (Park). Puistossa on paljon kirsikkapuita. Puistossa voi käydä ihailemassa kukkia ja syömässä piknikiä perinteiseen japanilaiseen tapaan.

Aikaisemmin olen nähnyt useasti TV:ssä uutisen siitä, kun kirsikkapuut ovat kukkineet esim. Tokiossa. Suomesta Japaniin lähtiessä olin jo tietoinen, että Tokiossa kirsikkapuut jo kukkivat. Hakodatessa ne onneksi vielä kukkivat, kun tulin perille.

Kirsikkapuita katsellessa sää oli aika viileä ja osan ajasta satoi vettä. Sään suhteen olisi ollut ehkä vähän toivomisen varaa, mutta toisaalta kukinta-aika saattoi olla pidempi, kun oli viileää. Olin toivonut joskus näkeväni kirsikkapuiden kukkivat, joten oli mukava, että tällä matkalla onnistuin niitä näkemään.

Kirsikkapuita voi nähdä muuallakin kuin Japanissa, mutta siellä kukkia oli todella paljon. Vierailin edellä mainitussa Goryokaku-puistossa, jossa oli todella monta kirsikkapuuta. Myös kadulla, joka johti puistoon, oli molemmilla puolilla kukkivia kirsikkapuita. Puiden suuri määrä ja paikallisten onnellisuus kukista teki mukavan vaikutuksen. Valokuvia tuli otettua varsin paljon, kun aina näkyi lisää kauniita kukkia.

Suomessa ei ole näin paljon kirsikkapuita, mutta meilläkin on omat vuodenaikoihin liittyvät kukkamme. Esimerkiksi keväällä on sini- ja valkovuokkoja. Omenapuiden kukkiminen on myös hyvin kaunista. Ehkä omista kukistamme voisimme yrittää nauttia vähän samalla tavalla kuin japanilaiset nauttivat sakurasta.

Suomalaisilla on myös oma keväinen luontoharrastuksensa norppalive. WWF:n mukaan se on alkamassa taas toukokuussa. Norppia on ollut aikaisempina vuosina mukava katsella.

Mukavaa toukokuuta kaikille!