Katsoin vuoden alussa 2.1 TV1:n ohjelmaa ”Prisma: Notre-Damen jälleenrakentaminen”. Pariisin Notre-Damen katedraalissahan oli vuonna 2019 tulipalo, josta löytyy tietoa Wikipediasta. En ehtinyt katsoa ohjelmaan kokonaan. Siitä mitä katsoin ymmärsin, että kyseisen katedraalin rakentamisessa on todella iso työ.

Oli mielenkiintoista nähdä, miten tarkkaa työtä rakentamisessa tehdään. Uudella tekniikalla oli aikaisemmin taltioitu katedraalin tarkka rakenne. Toisaalta vanhalla tekniikalla tehdään uudestaan katon puurakenteita. Ohjelmasta hyvin ymmärsi, miten työlästä rakentaminen on aikaisemmin ollut.

Kyseinen TV-ohjelma tuli mieleeni, kun muistin seuranneeni usein vuoden alussa sitä, minkälaista uutta tekniikkaa CES -teknologiamessuilla on esillä. Kyseinen tilaisuus järjestetään perinteisesti Las Vegasissa. Tuote-esittelyjä löytyy hyvin Twitteristä ja tilaisuuden www-sivuilta. Tänä vuonna tilaisuus on täysin digitaalinen ja järjestetään 11.-14.1.2021. Kun vertaan CES -teknologiamessuja tuohon TV1:n ohjelmaa, voi hyvin huomata, miten paljon tekniikassa on menty eteenpäin.

Koronan vuoksi on vähän vaikea arvioida, mitä vuonna 2021 tapahtuu. Ainakin erilaisia tilaisuuksia on sen vuoksi jouduttu muuttamaan. Esimerkiksi uusimmassa tilannekatsauksessa kerroin, että BioEM2021-konferenssia ei järjestetä aikaisemman suunnitelman mukaan kesäkuussa 2021 Havaijilla, vaan Covid19-viruksen vuoksi se järjestetään verkossa ja mahdollisesti myös uudessa sijaintipaikassa Euroopassa 13.-18.6.2021. Muidenkin tilaisuuksien osalta on hyvä varautua muutoksiin.

Perinteisiä sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä tilannekatsauksia on tarkoitus jatkaa edelleen vuonna 2021. Lisäksi olen edelleen parissa CIGRE:n (Conseil International des Grands Réseaux Electriques) työryhmässä mukana. Ryhmien kokouksia on jo hyvin totuttu pitämään etänä. CIGRE:n erilaisista tilaisuuksista löytyy tietoa CIGRE:n www-sivulta.

Koronaepidemian tulevaisuudesta on vaikea sanoa mitään. Siihen liittyviä uutisia voi seurata THL:n sivuilta. Kaikki varmaan toivovat, että tilanne on pian ohi. Aikakin itse toivon, että rokotukset saadaan pikaisesti hoidettua maailmanlaajuisesti. Kun korona on ohi, on mielenkiintoista nähdä miten toimintamme ovat muuttunut.

Hyvää alkanutta vuotta 2021 kaikille!

Lokakuun lopussa isoksi uutiseksi nousi psykoterapiatoimintaan liittyvä tietomurto. Uutisen myötä aloin itsekin miettiä, miten paljon ihmiset nykyään ovat erilaisissa digitaalisissa järjestelmissä. Mitä enemmän tietoja on erilaisissa tietokannoissa ja internetissä, sitä enemmän on mahdollista, että tiedot leviävät. Vähitellen ihan arkinen elämä on muuttunut sellaiseksi, että miltei kaikkeen tarvitaan joku tietojärjestelmä.

Lehdet monesti luetaan digitaalisina, liikkuessa linja-autolla tai junilla käytetään usein jotain digitaalisia järjestelmiä lippujen ostoon. Töissä käytetään sähköposteja ja netissä olevia ohjelmia. Kaupassa käytetään asiakastietojärjestelmiä ja maksetaan pankkien järjestelmien kautta. Kotona TV-ohjelmia voidaan katsoa internetin kautta. Myös harrastuksia tehdään tietojärjestelmien kautta. On jäsenrekistereitä ja erilaisia lisenssimaksuja, joiden kautta päädytään tietokantoihin. Palkkatiedot, opiskelutiedot, verotiedot ja terveystiedot ovat myös siirtyneet digitaaliseksi. Taloyhtiöillä on digitaalisia järjestelmiä. On oikeastaan mahdotonta elää ilman, että tiedot ovat erilaisissa tietokannoissa.

On myös ihmisiä, jotka haluavat kerätä itsestään digitaalista tietoa. Käytetään esim. erilaisia älykelloja, kännykkäsovelluksia tai muuten vaan syötetään päivittäin erilaisten internetohjelmien kautta tietoa kavereille. Omaa tapaa syöttää internetiin tietoa pystyy rajoittamaan, mutta erilaisia tietokantoja ei täysin pysty välttämään. Perinteisiä tietokantoja on käytetty jo pitkään esim. sähkö- tai puhelinlaskuja lähetettäessä ovat asiakkaiden tiedot olleet osoitetietokannoissa niin pitkään kuin itse muistan, mutta paljon on menty eteenpäin.

Tietovuotoja miettiessä kävin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin www-sivulla. Traficom on liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteröinti- ja hyväksyntä- sekä turvallisuusviranomainen. Löysin sieltä sivun ”Ajankohtaisia tietoturvauutisia, ohjelmistohaavoittuvuuksia ja varoituksia”. Sivulta löytyy aika paljon erilaisia varoituksia. Oikeastaan tulin vähän alakuloiseksi, kun tutkin sivua. Tietoturvaan liittyviä haasteita näyttää riittävän. Löysin Traficomin sivulta myös tietovuotoapu.fi-sivuston. Sieltä löytyy apua ja neuvoja tietovuodon uhreille. Yrityksiä ajatellen Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen kehittämä Kybermittari julkaistiin 27.10. Tämän uuden työkalun tarkoitus on auttaa yritysjohtoa saamaan kyberriskit kattavammin hallintaan ja turvaamaan liiketoiminnan jatkuvuuden.

Löysin myös vanhoja tietoturvaan liittyviä uutisia. Esim. Facebookiin liittyen 21.3.2018 Yle uutisoi ”Tämän tiedämme nyt Facebook kohusta – Keskushahmoina kolme miestä” ja 24.7.2019 ”Facebook sai Yhdysvalloissa viiden miljardin dollarin sakot yksityisyyden loukkaamisesta”. Yle:ltä löytyy myös lisää Facebookiin liittyviä uutisia, mutta niitä voi itse kukin tutkia itsekseen.

Netistä löytyy myös ohjeita, miten voi omaa tietoturvaansa parantaa. Kyberturvallisuuskeskuksen sivulta löysin sivun ”Ohjeet ja oppaat yksityishenkilöille”, jolla käsitellään kyberturvallisuuden perussanastoa sekä annetaan ohjeita oman tietoturvan parantamiseen kotona ja työpaikalla. Suosittelen tutustumaan. Iltalehdestä (30.10.2020) löysin Janiko Kempin mielenkiintoisen artikkelin ”Esimerkki osoittaa: Näin helposti hakkeri löytää netistä tiedot koko elämästäsi”. Artikkelista voi itse kukin huomata, miten erilaisista asioista internetissä voi kerätä meistä aika laajan tietokokonaisuuden.

Haluan lopuksi vielä kertoa, että nukkumiseen liittyvät asiat näyttävät olevan näin loka-marraskuun vaihteessa ajankohtaisia. Ainakin nukkumisesta kirjoitetaan aika paljon. Kauppalehti Option (17/2020) 22.10.2020 kannessa on kuva unitutkija Markku Partisesta tyynyn kanssa. Hyvä Terveys -lehden 12/20 kannessa lukee ”Nyt alkaa unikoulu” ja Helsingin Sanomissa (1.11) on Jukka Ruukin artikkeli ”Hyvä uni unohtui”. Ruukin artikkelissa unitutkija Timo Partonen sanoo ”elääkseen ihmisen pitää syödä, mutta yhtä välttämätöntä on nukkua riittävästi”. Mikäli uneen liittyvät asiat kiinnostuvat, niin ainakin artikkeleja näyttää olevan runsaasti tarjolla.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

Katselin Yle:n A-studiota 31.8. ja mietin samalla mikä olisi mielenkiintoinen blogin aihe näin syyskuun alkaessa. Koko päivän oli ollut esillä uutinen koronavilkusta, joka oli juuri julkaistu. Toivoin löytävänä jonkun muun aiheen. Koronasta on ihan riittävästi muutenkin jo kirjoituksia.

A-studiossa yhtenä aiheena oli virkamatkat ja siitä tuli mieleeni käsitellä etäpalavereja, jotka ovat viime aikoina lisääntyneet. Pienten työyhteisöjen sisällä etäpalavereja on todennäköisesti aika helppo järjestää. Monesti kaikilla on samat ohjelmistot laitteissaan ja sama aikavyöhyke, mutta mitä enemmän mukaan tulee eri organisaatioita sitä enemmän voi tulla haasteita.

Itse olen muutaman kerran osallistunut CIGRE:n työryhmän etäkokoukseen, jossa osallistujia oli Australiasta, Aasiasta, Amerikasta ja Euroopasta. Kokouksen kellonaika oli suunniteltu mahdollisimman optimaalisesti. Suomen aikaan kokous oli iltapäivällä. Ymmärsin niin, että se oli paras mahdollinen aika Australian ja Amerikan näkökulmasta. Yllättävän hyvin kokous onnistui ja ääni kuului ympäri maapalloa. Tietenkin myös videokuva niiltä, joilla oli kamera päällä. Itse osallistuin kännykällä kokoukseen. Kokouksen esittäytymiskierroksella oli mukava seurata miten liikuttiin ympäri maapalloa.

Jos verrataan tällaista etäkokousta perinteiseen kokoukseen, niin ainakin tämä eri aikavyöhykkeillä oleminen vaikutti kokouksen kestoon. Perinteisessä kokouksessa kaikki ovat samalla aikavyöhykkeellä, mutta etänä näin ei ole. CIGRE:n työryhmän osalta nämä etäkokoukset ovat olleet perinteisiä lyhyempiä, mutta muuten asioita on käsitelty perinteisesti.

Olen mukana myös COST-hankkeessa “CA17115 – European network for advancing Electromagnetic hyperthermic medical technologies”. Tämä hanke järjesti etänä seminaarinsa koronan tähden. Koska COST-hankkeissa on lähinnä eurooppalaisia tahoja mukana, niin kellonajan kanssa ei ollut samanlaisia haasteita mitä CIGRE:n työryhmän kokouksessa. Ihan hyvin tämä etäseminaari sujui, mutta se oli lyhyempi kuin yleensä COST –seminaarit ovat. Ehkä itse seurasin tilaisuutta perinteistä seminaaria intensiivisemmin.

Yritin löytää tähän blogiin myös vertailuja erilaisista etäpalaveriohjelmistoista, mutta en löytänyt oikein hyvää linkkiä. Näitä ohjelmistoja on erilaisia. Huoltovarmuuskeskuksen sivulta löysin raportin ”Ohjeita turvallisten etätyövälineiden valintaan”. Yle:n sivulta löytyi artikkeli ”Digitreenit: Etäpalaveri verkossa? Eri työkalut sopivat eri tarkoituksiin”. Näistä voi löytää jonkinlaisia vinkkejä aiheesta.

Itselläni on sellainen käsitys, että osallistuminen erilaisilla ohjelmilla järjestettäviin etäkokoukseen on aika yksikertaista. Mikäli alkaa kokouksia itse järjestää, niin kannattaa tutustua tarkemmin aiheeseen ja erilaisiin ohjelmistoihin.

Mukavaa syyskuuta kaikille!