Kesäkuun helteillä on tullut seurattua uutisia ja lehtiä vähän vähemmän mitä yleensä. Kesäkuun loppupuolella huomasin kuitenkin Kauppalehdestä (28.6.) mielenkiintoisen artikkelin ”Apple listasi laitteet, jotka voivat olla ongelma tahdistimen kanssa – Listalla useampi tuttu”.

Artikkelista löytyy linkki Applen englanninkieliselle sivulle ”About potential magnetic interference with medical devices”. Sivulla on listattu laitteita, joiden magneetit voivat häiritä sydämentahdistimia ja muita lääketieteellisiä laitteita. Kauppalehden artikkelin mukaan Apple käyttää magneetteja laitteiden kansien, sähköliittimien ja muiden ominaisuuksien käyttömukavuuden parantamiseen. Kirjoituksessa suositellaan, että lääkärille tai lääketieteellisten laitteiden valmistajalle kannattaa puhua ennen uusien laitteiden ostamista.

Itselleni oli yllätys, että listalla on näinkin paljon laitteita. Hyvä, että niistä näin selvästi tiedotetaan. Aikaisemmin muistan kirjoitetun siitä, ettei matkapuhelinta pidä tahdistinpotilaan pitää rintataskussa. Tästä on kerrottu esim. Sydänliiton www-sivulla vuonna 2015.

Julkaisin juuri myös uuden tilannekatsauksen ja sielläkin puhutaan tällä kertaa sydämentahdistimista. Italialaiset Alberto Modenese ja Fabriziomaria Gobba ovat julkaisseet artikkelin “Exposure to optical radiation and electromagnetic fields at the workplace: criteria for occupational health surveillance according to current European legislation”. Artikkelissa käsitellään työperäistä altistumista optiselle säteilylle ja sähkömagneettisille kentille.

Artikkelissa kirjoittajat toteavat, että sähkömagneettisiin kenttiin liittyen pientaajuisten magneettikenttien osalta erityinen riski kohdistuu työntekijäryhmään, johon kuuluvilla henkilöillä on aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita, kuten sydämentahdistin tai rytmihäiriötahdistin. Hekin on niihin kiinnittäneet siis huomita. Tarkemmin aiheesta voi lukea uudesta tilannekatsauksestani 1/2021.

Mainittakoon vielä, että heinäkuun alkaessa tapahtuu aika iso muutos verkkokaupassa. EU:n ulkopuolelta tulevat paketit on tullattava. Löysin aiheesta hyvin tietoa tullin sivulta uutisesta ”Kaikki tullataan – EU:n ulkopuolelta tulevat paketit on tullattava heinäkuusta 2021 alkaen”.

Mukavaa heinäkuuta kaikille!

Huomasin vappuaattona Helsingin Sanomien HS Visiossa Merja Saarisen artikkelin ”Raatajat”. Artikkelissa neljä juristia ja pankkiiria kertovat työskentelystään. Tunteja ei töissä lasketa. Viikossa voi tulla jopa sata tuntia työtä. Artikkelista tuli mieleeni tekniikan kehitys, joka on mahdollistanut sen, että työtä on helppo tehdä missä vaan ja milloin vaan. Esim. työtehtäviä sisältävien sähköpostien lähettäminen on helppoa vaikka myöhään illalla. On mukava, että nykyään on helppo viestiä muille, mutta toisaalta se mahdollistaa rajattoman työnteon.

Myös Yle:n uutisissa käsiteltiin työelämää liittyvää asiaa samana päivänä jutussa ”Raivoa rokotteesta”. Uutisessa kerrottiin, miten koronarokotusaikoja järjestelevä hoitohenkilökunta on joutunut usein myös epäasiallisen käytöksen kohteeksi. Ei ole tullut mieleenkään, että rokotusaikoihin liittyy tällaisia ongelmia. Uutisen mukaan ajanvarausnumeroon on soitettu myös vain haukkumismielessä. Muistaakseni aikaisemmin on ollut uutisia myös siitä, että kaupan kassoilla on käyttäydytty huonosti. En ainakaan muista, että tällaisia ongelmia olisi ollut aikaisemmin. Joka tapauksessa mukava, että rokoitukset etenevät, huonosta käytöksestä huolimatta. Huono käytös on tietenkin ikävä ilmiö.

Kolmas työelämään liittyvä artikkeli, joka tuli lehtiä lukiessa vastaan, on Jenny Jännärin kirjoittama juttu ”Selätä etäkokous väsynyt” Kauppalehti Optiossa (4/2021 22.4). Artikkeli antaa vinkkejä, miten selättää etäkokouksiin liittyvä väsyminen. Esim. kannattaa jättää videokokousten väliin taukoja, kehittää virittäymistä auttavia rutiineja, rajoittaa kanavia/digihälyä työpäivän aikana ja miettiä, mikä on oman työn kannalta tärkeintä. Mikäli aihe kiinnostaa, niin kannattaa tutustua alkuperäiseen artikkeliin.

Kauppalehdessä pyörii myös ”Tänään töissä” -juttusarja, jossa joka tiistai haastatellaan asiantuntijoita jostakin työelämän aiheesta. Keskustelun aiheena on ollut esim. ikäsyrjintä, johtaminen ja kouluttautuminen.

Löysin vielä www.elo.fi -sivulta kirjoituksen ”Miltä työelämä näyttää vuonna 2021? – Viisi trendiä”. Artikkelin mukaan esimerkiksi etätyö on tullut jäädäkseen, työhyvinvoinnin arvostus nousee ja turvalliset sekä joustavat työtilat nousevat arvoon.

Työelämään liittyviä artikkelejä on julkaistu aika paljon viime päivinä. Koronan myötä monen ihmisen työelämä on muuttunut. Mielenkiintoista nähdä minkälaiseksi tämän vuoden työelämä lopulta muotoutuu.

Mukavaa toukokuuta kaikille!

Viime viikolla huomasin ensimmäisen kerran tänä vuonna, että linnut lauloivat aamulla. Oli selvästi keväinen aamu verrattuna aikaisempiin kylmiin pakkasaamuihin. Aamut ovat muuttuneet myös valoisemmiksi, joten kevättä kohti olemme menossa. Olen joskus aikaisemmin kirjoittanut blogissa, miten yritän tunnistaa lintuja niiden laulun perusteella. Nyt on sitten taas kerran hyvä ajankohta alkaa tätä tunnistamista tehdä.

Keväästä tuli mieleeni, ettei enää mene kauan, kun todennäköisesti voi alkaa katsoa Norppaliveä. WWF:n luontolive sivulta huomasin, että tällä hetkellä voi seurata talvilintuja. Myös aikaisempien livelähetysten parhaita hetkiä voi käydä WWF:n sivulta katsomassa. Yle Areenassa on voinut seurata myös majavaliveä, mutta se päättyi helmikuun lopussa.

Koronatilanteen pahenemisen keskellä tuntui hyvältä huomata tällaisia pieniä mukavia asioita kuten lintujen laulu ja erilaiset luontolivelähetykset. Viime päivinä koronakeskustelu on ollut tiedotusvälineissä varsin vilkasta ja välillä vaikeasti seurattavaa. Keskusteluja kuunnellessa olen alkanut miettiä, että ehkä olisi pitänyt aikaisemmin opiskella tarkemmin minkälaisia päätöksiä pystytään missäkin organisaatiossa tekemään ja miten nämä prosessit Suomessa etenevät. Ehkä koronaepidemian jälkeen osaamme hahmottaa vastaavia tilanteita paremmin. Todennäköisesti on helppo kommentoida ja heittää ideoita siitä, mitä pitää tehdä, mutta toteuttaminen onkin sitten toinen juttu.

Luin sunnuntain Helsingin sanomista (28.2.) Jussi Pullisen kolumnin ”Kiitos”. Hän totesi, että on pienten kiitosten aika. Kolumnissa hän kiitti esim. hoitajia, lääkäreitä, laitoshuoltajia, pleksien takana pärskeitä väistelleitä kaupan kassatyöntekijöitä, bussikuskeja, opettajia, pappeja, poliitikkoja, tutkijoita, asiantuntijoita, yrityksiä, kulttuurintekijöitä ja vastuullisia kansalaisia. Kolumnin lopuksi hän kiitti vielä kaikkia. Kolumnin ajatuksena oli, että on välikiitosten aika, sillä edessä on uusi raskas poikkeusjakso.

Kolumnia lukiessa aloin miettiä, että ehkä on oikeasti hyvä nyt yrittää osoittaa muille kiitollisuutta. Suomessa on hyvin jaksettu elää koronatilanteen kanssa ja moni on joutunut venymään tai löytämään uusia tapoja selvitä arjesta. Kiitokset tuntuvat aina mukavalle, joten mielelläni yhdyn Pullisen kolumnin kiitoksiin.

Lehdistä löytyy myös kirjoituksia siitä, miten tällainen koronatilanne vaikuttaa ihmiseen. Esimerkiksi Aamulehdestä (28.2) huomasin Katri Kallionpään kirjoituksen ”Poikkeusaika vaikuttaa ihmisen identiteettiin”. Ymmärsin niin, että ihmiset voivat kokea varsin eri tavallaan tällaisen koronatilanteen.

Koronasta huolimatta, on mukava, että olemme menossa kohti kevättä ja voimme alkaa seurata, miten kevät vaikuttaa ympäröivään luontoon.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!