Katselin viime viikolla TV:tä samanaikaisesti, kun kirjoittelin tietokoneella. Pysähdyin hetkeksi, kun ohjelmassa kerrottiin miten auto-onnettomuudessa kuollut Roman oli luotu uudelleen keskustelusovellukseen. Hänen kaikki testiviestinsä ja ilmeisesti muitakin viestejä oli viety neuraaliverkkoon. Näin hänestä oli luotu luotettava keskustelukumppani, jonka kanssa ihmiset voivat chattailla.

Selvitin myöhemmin, että asiasta kerrottiin YLE:n TV-ohjelmassa: Ei sosiaaliselle medialle. Ohjelma on esitetty ensimmäisen kerran jo 5.1.2020, joten itse katsoin uusintaa. Ohjelman esittelyssä kerrotaan, että ruotsalaisnäyttelijä Adam Lundgren on aina suhtautunut someen skeptisesti. Hän lähti Kalifornian Silicon Valleyyn selvittämään aihetta. Kyseessä on ruotsalainen dokumentti vuodelta 2019. Ohjelman voi katsoa Yle areenasta edelleen.

Ohjelmassa käytettiin luodusta keskustelukumppanista sanaa botti. Wikipedian mukaan ”Botti on tietokoneohjelma, joka suorittaa tiettyjä tehtäviä määriteltyjen ohjeiden mukaan ainakin osittain itsenäisesti eli ilman ihmisen myötävaikutusta”. Botti sana on alun perin ollut robotti sanan lyhenne, mutta nykyään sitä käytetään yksinomaan tietokoneohjelmista. Botteja ovat esim. hakukoneiden hakurobotit. Lisäksi niitä käytetään muiden muassa pikaviestiohjelmissa ja tietokonepeleissä.

Googletin vähän lisää aiheesta ja huomasin, että chatbotteja voi ostaa useammalta yritykseltä. Niitä mainostetaan mahdollisuudella parantaa asiakaspalvelua. Chatbottien avulla voi saada asiakaspalvelua reaaliaikaisemmin jne. Nuortenmielenterveystalo.fi sivustolta löytyi neuvo-botti, joka on nimeltään Milli-virtuaaliapuri. Milli kertoo ensimmäisessä chat-viestissään olevansa tekoälystä rakennettu tyyppi. Milli toivottaa tervetulleeksi juttelemaan mielenterveydestä. Toinen chat-viesti kertoo, että kyse on koekäytöstä.

Milli-virtuaaliapurista tulee vähän mieleeni YLE:n TV-ohjelmassa kerrottu Romanista tehty botti. Molemmat ovat tavallaan suunnattuja ihmisen mielenterveyden tukemiseen.

Tietokoneohjelmaa on käytetty ihmisen keskustelukumppanina jo ennen internetiä. Muistan tekniikkaan liittyvistä eettisistä kysymyksistä sellaisen vanhan esimerkin, jossa tietokoneohjelmaa käytettiin psykoterapeuttina. Esimerkin mukaan tutkijat pelästyivät siitä, kun he huomasivat, miten ihmiset alkoivat suhtautua tietokoneohjelmaan kuin ihmiseen. Valitettavasti en löydä tätä esimerkkiä enää, mutta se oli aikoinaan Tekniikan akateemisten TEK:n tekniikan etiikka -sivustolla. Sivusto on uusittu, mutta tekniikan etiikkaan liittyvää aineistoa löytyy edelleen TEK:n sivuilta.

Jos muistan oikein, Adam Lundgren totesi ohjelmassa, että hänellä oli kaksijakoinen tunne Romanista tehdystä botista. Itse olen ehkä eniten yllättynyt siitä, että tällaistakin maailmassa tehdään. Ehkä osaan jatkossa myös suhteutua erilaisiin chatbot-palveluihin paremmin. Ainakin osaan arvostaa entistä enemmän ihmisten kanssa chattailyä.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Selailin vuoden vaihteessa lehtiä ja katselin, mitä on tulossa vuonna 2020. Suurin osa aiheista oli aika perinteisiä ja tuttuja. Itselleni uutta oli Helsingin sanomien Elina Väntösen artikkelissa ”Mukavuus ennen kaikkea”. Artikkelissa kerrotaan, että vuosi 2020 muistetaan asiantuntijoiden mukaan mukavuuden noususta. Artikkeliin on haastateltu erilaisia asiantuntijoita. Jos ymmärsin artikkelia oikein, niin ihmiset toivovat mukavuutta ympärilleen ja heidän ihannejohtajansa ei ole enää kova ja etäinen vaan yhteistyötaidot korostuvat.

Itse aloin artikkelia lukiessa miettiä, että myös työyhteisöt ovat muuttuneet viime aikoina. Nykyään on paljon yksinyrittäjiä ja heidän osuus näyttää olevan kasvussa. Työ ehkä muuttuu jatkossa entistä enemmän yritysten väliseksi ja se vaikuttaa myös ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Asiakassuhde on erilainen kuin esimiehen ja alaisen välinen suhde.

Löysin netistä Yksinyrittäjäkysely 2019 -julkaisun (pdf). Julkaisussa on tarkemmin tietoa, miten yksinyrittäjyys on kehittynyt. Johdannon sivulta 3 löytyi lause ”Vuosituhannen alussa yksinyrittäjien määrä oli Tilastokeskuksen mukaan 123 000 ja vuonna 2018 jo 182 000”.

Helsingin sanomat oli kerännyt myös tiedeartikkelin (1.1.2020) ”Lihavuuteen on löytymässä lääke ja tietotekniikka valvoo kansaa – Laaja tiedeartikkeli kertoo, mihin suuntaan maailma kehittyy vuonna 2020”. Lihavuuden lisäksi artikkelissa käsiteltiin muiden muassa ekobetonia ja valevideoita. Mikäli aihe kiinnostaa suosittelen lukemaan tarkemmin artikkelista.

Itseäni kiinnostaa myös se, minkälaista uutta tekniikkaa on tulossa. Vuoden alussa on taas perinteinen CES – The Global Stage for Innovation – CES 2020 -tapahtuma Las Vegasissa 7-10.1.2020. Tilaisuudessa on esillä paljon uutta kuluttajateknologiaa. Aikaisempina vuosina on ollut esim. terveysteknologiaa ja robotiikkaa. Tilaisuutta on yleensä voinut seurata internetin välityksellä. Myös Twitterissä on liikkunut sieltä tehtyjä videoita,joita on ollut mielenkiintoista seurata.

Aamulehdessä (1.1.2020) oli myös vuoden alkuun sopiva mielenkiintoinen artikkeli ”Nämä 11 puhelimen ilmaista sovellusta saattavat parantaa terveyttäsi – Testasimme, miten ne onnistuvat neuvomaan laihdutuksessa, treenaamisessa ja nukkumisessa”. En ole näihin sovelluksiin itse perehtynyt, enkä siten osaa niitä suositella. Sen kuitenkin huomasin, että monenlaista sovellusta meille on nykyään tarjolla.

Vuoden vaihtuessa tehdään usein erilaisia suunnitelma tulevaan liittyen. Oman talouden hallinta on myös yksi kesken aihealue, mistä usein keskustellaan. Helsingin sanomista (31.12.2019) löytyy myös siitä kiinnostuneille vinkkejä artikkelissa ”Haluatko vaurastua vuonna 2020? Asiantuntijat neuvovat, millä uudenvuoden lupauksilla se onnistuu”.

Omien suunnitelmieni osaltani voin kertoa, että vuonna 2020 julkaisen edelleen tilannekatsauksia pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä terveyskysymyksistä.

Mukavaa alkanutta vuotta 2020 kaikille!

Lokakuussa ei oikein voinut olla huomaamatta aikuisten liikkumiseen liittyviä uutisia. UKK-instituutti nimittäin julkaisi uuden aikuisten liikkumisen suosituksen 21.10.2019. Suositus koskee 18–64-vuotiaita. Yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositus uudistuu myöhemmin. Yle areenassa näyttää olevan vieläkin katsottavissa aiheesta uutinen ”Uusi liikuntasuositus painottaa kevyen liikunnan merkitystä”.

Suositus sisältää seuraavat osa-alueet:

1. lihaskuntoa ja liikehallintaa,
2. rasittavaa liikkumista tai reipasta liikkumista,
3. kevyttä liikuskelua,
4. taukoja paikallaanoloon ja
5. palauttavaa unta.

Enää ei vaadita vähintään 10 minuutin kestoisia liikkumishetkiä, vaan nyt riittävät myös muutaman minuutin kestävät liikuntahetket. Tarkemmin liikuntasuositukseen voi tutustua UKK-instituutin www-sivulla.

Mukava, että suositus kannustaa myös pieniin liikuntahetkiin. Niitä on kaikkien helppo sisällyttää omaan arkeensa. Unen liittyvistä asioista on käyty usein mediassa keskustelua. Esimerkiksi 1.11. julkaistiin Yle:n uutinen ”Melatoniinista tuli suomalaisten ykköslääke uniongelmiin – markettimyynti räjäytti kysynnän, eikä huippua ole vielä saavutettu”. Uutisen mukaan jopa 30 prosenttia aikuisista kärsii unettomuudesta vähintään kolmena yönä viikossa. On hyvä, että palauttava uni on mukana uudessa liikuntasuosituksessa.

Liikunnan ja unen lisäksi riippuvuudet ovat olleet myös aika paljon mediassa esillä. Eniten on ehkä puhuttu peliriippuvuudesta. Aihe on puhuttanut varsin paljon ihmisiä, mutta itselläni ei ole oikein ollut uutta tietoa, mitä tilastot kertovat suomalaisten peliriippuvuudesta. Huomasin, että Anne Salonen & Susanna Raisamo ovat julkaisseet raportin: Suomalaisten rahapelaaminen 2015 – Rahapelaaminen, rahapeliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet 15–74-vuotiailla. Raportti on julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raporttisarjassa.

Raportin kuviossa 4 on esitetty eri rahapelityyppien pelaaminen 12 viime kuukauden aikana, prosenttiosuudet 15–74-vuotiaista vastaajista sukupuolen mukaan (vuonna 2015). Kuvion mukaan 65% naisista ja 73% miehistä pelasi lottopeliä. Rahapeliautomaatteja pelasi naisista 18% ja miehistä 41%. Arpoja pelasi 41% miehistä ja 45% naisista. Varsin monet rahapelejä näyttävät pelaavan. Pienelle osalle näyttää kehittyvän peliongelmia. Näistä löytyy raportista tarkemmin tietoa. Raportti on vapaasti netistä luettavissa.

Huomasin myös toisenlaisen riippuvuuteen liittyvä uutisen lokakuussa. Iltalehden Digiuutiset uutisoi (23.10.2019) ”Puhelinriippuvuus yleistyy – korealaislapsille tarjotaan jo ilmaisia vieroitusleirejä”. Ilmeisesti tämä ei ole täysin uusi aihe, sillä A-klinikkasäätiö on jo aikaisemmin julkaissut artikkelin ”Nettiriippuvuus otetaan Koreassa vakavasti”. Mielenkiintoista luettavaa olivat nämäkin.

Mukava marraskuuta kaikille uuden liikkumisen suosituksen parissa!