Nro. 3 / 2017/2 Asuinpaikassa altistuminen magneettikentille ja lapsuusiän leukemian riski – populaatiopohjainen tapaus-verrokkitutkimus Kaliforniassa

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli saada aiempaa varmempia tuloksia magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian välisestä yhteydestä vähentämällä harhojen, väärinluokitusten ja sattumien vaikutusta. Kirjoittajien mukaan heidän tutkimuksensa lapsuusiän leukemiasta Kaliforniassa ei itsessään antanut selkeitä todisteita siitä, että voimakkaampi altistuminen voimajohtojen magneettikentille olisi yhteydessä leukemiariskiin.

Tutkimusryhmän mukaan lapsuusiän leukemian riskiä asuinpaikassaan pientaajuisille magneettikentille altistuneilta lapsilta on tutkittu aiemmin yli 35 epidemiologisessa tutkimuksessa. Kolmessa yhteisanalyysissä on havaittu kohonnut riski melko voimakkaiksi arvioiduilla altistustasoilla, mutta vääristäviä tekijöitä ei ole voitu sulkea pois. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena saada aiempaa varmempia tuloksia vähentämällä harhojen, väärinluokitusten ja sattumien vaikutusta.

Tutkimusryhmä suoritti laajan väestörekisteripohjaisen tapaus-verrokkitutkimuksen lapsuusiän leukemian riskin ja voimajohtojen magneettikentille altistumisen välisestä yhteydestä Kaliforniassa. Tutkimuksessa oli mukana 5 788 lapsuusiän leukemiatapausta (syntyneet ja saaneet diagnoosin Kaliforniassa vuosina 1986–2008) ja kaltaistetut verrokit. Tutkimusryhmä laski lasten syntymäosoitteiden magneettikenttätasot paikkatietojärjestelmien, ilmakuvien sekä voimajohtojen kuormien ja vaiheiden historiatietojen avulla ja vierailemalla paikan päällä.

Tutkimuksessa huomioitiin ehdottomalla logistisella regressioanalyysillä iän, sukupuolen, rodun / etnisen taustan ja sosioekonomisen aseman vaikutuksen tuloksiin. Tutkimusryhmä selvitti herkkyysanalyysillä mm. geokoodattujen syntymäosoitteiden altistustasotietojen tarkkuuden vaikutuksen ja käytti tutkimuksessaan perustason tarkkuutta (katuosion mukaan). He havaitsivat kahdessa keskimmäisessä altistustasoryhmässä (≥ 0,1 – < 0,2 µT ja ≥ 0,2 – < 0,4 µT) verrokkiryhmään verrattuna hieman alhaisemman leukemiariskin ja voimakkaimman altistustason ryhmässä (≥ 0,4 µT) hieman kohonneen leukemiariskin.

Tutkimusryhmän mukaan heidän tapaus-verrokkitutkimuksensa lapsuusiän leukemiasta Kaliforniassa ei itsessään antanut selkeitä todisteita siitä, että voimakkaammalla altistumisella voimajohtojen magneettikentille olisi yhteys leukemiariskiin. Tulos oli heidän mielestään kuitenkin yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa, joissa on raportoitu kohonneesta riskistä.

Lähde:
Kheifets L, Crespi C M, Hooper C, Cockburn M, Amoon A T, Vergara X P. Residential magnetic fields exposure and childhood leukemia: a population-based case–control study in California. Cancer Causes Control 28 (2017) 1117–1123. DOI 10.1007/s10552-017-0951-6.

Sorry, comments are closed for this post.