Pientaajuiset magneettikentät on luokiteltu mahdollisiksi karsinogeeneiksi ihmisille pääasiassa epidemiologisten tutkimusten perusteella. Suurtaajuiset (eli radiotaajuiset) sähkömagneettiset kentät eivät ole saaneet luokitusta, mutta tutkimuksiakin on tehty vähemmän. Tässä tutkimuksessa luotiin katsaus todisteisiin pientaajuisille ja radiotaajuisille magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemiariskin mahdollisesta yhteydestä.
Pientaajuisten magneettikenttien epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu yhteys pitkäaikaisen keskimäärin yli 0,3/0,4 µT:n magneettikentille altistuksen ja lapsuusiän leukemiariskin välillä. Tätä löydöstä selittävää mekanismia ei ole vahvistettu, eikä kokeellisista tutkimuksista ole ilmennyt kausaalista yhteyttä tukevia seikkoja. Sattumaa, valintaharhoja tai vääriä luokituksia ei ole voitu sulkea pois kohtuullisella varmuudella selityksenä havaitulle yhteydelle. Jos yhteys on kausaalinen, se selittää vain pienen murto-osan lapsuusiän leukemiatapauksista.
Suurtaajuisten radio- ja televisiolähettimien läheisyydessä oli havaittu jonkin verran lapsuusiän leukemiakeskittymiä Australiassa ja Italiassa tehdyissä tutkimuksissa. Kuitenkaan äskettäin Koreassa ja Saksassa tehdyt laaja-alaiset systemaattiset tutkimukset eivät ole osoittaneet yhteyttä lähetystorneista leviävien suurtaajuisten sähkömagneettisten kenttien ja lapsuusiän leukemiariskin välillä.
Uusia altistuksen lähteitä on paljon: matkapuhelinverkot, langattomat puhelimet ja langattomat tietoverkot, mutta niiden aiheuttama altistus on huomattavasti vähäisempää kuin radio- ja televisiolähettimien. Voimakkaampaa, mutta ajoittaista altistusta aiheuttaa matkapuhelinten käyttö. Tutkimuksia matkapuhelimien käytöstä ja leukemiariskistä murrosikäisillä nuorilla ja nuorilla aikuisilla ei ole tehty, mutta tutkijat suosittelevat niitä.
Lähde:
Schüz J and Ahlbom A. Exposure to electromagnetic fields and the risk of childhood leukaemia: a review. Radiation Protection Dosimetry 2008;132(2):202-211
Sorry, comments are closed for this post.