Useasti liikkuessani eri paikoissa olen huomannut, että samalla, kun ihmiset kävelevät vaikka lentokentällä, he selaavat kännyköitään. Jos itsellä on kiire, niin asian huomaa tavallista paremmin. Kävely on yleensä hitaampaa, kun selaa samalla kännykkää. Usein muille tulee tarve päästä ohi. Tätä samaa kännykän kanssa kävelyä näkee monessa paikassa.

Näitä kännykän kanssa kävelijöitä ohitellessa tuli mieleeni Helsingin Sanomien uutinen 2.8.2023 ”Kiina rajoittaa nuorten äly­puhelinten käyttöä”. Myös Yle kertoi aiheesta 4.8.2023 uutisessa ”Ehdotus kännykän käyttörajoituksista: Kaksi tuntia päivässä 16-18-vuotiaille, tunti 8-16-vuotiaille – Kiina yrittää leikata ruutuaikaa”. Ylen uutisessa kerrotaan, että ehdotuksen mukaan alaikäisten ei pitäisi päästä kännykällä verkkoon iltakymmenen ja aamukuuden välillä.

Helsingin sanomien artikkelin alareunasta löysin linkkejä aikaisempiin artikkeleihin samasta aiheesta. Helsingin Sanomissa oli ollut 8.3. artikkeli ”Vastaanotolle saapuu täysin lukossa olevia nuoria: Psykologi kertoo mitä älylaitteet voivat pahimmillaan tehdä”. Artikkelia lukiessa ymmärsin, että tilanne voi olla selvästi haastavampaa verrattuna siihen, että kävellään kännykkä kädessä.

Tätä blogia kirjoittaessa huomasin myös Me Naiset -lehden nettiartikkelin aiheesta: Pimeällä puolella. ”TikTokin algoritmi voi syöstä alustaa selaavan yksitoikkoisen sisällön pyörteeseen. Asiantuntijan mukaan ilmiö lisää ahdistusta”.

En ole itse käyttänyt TikTokia, niin minulla ei ole siitä käytännön kokemusta, mutta artikkelista ymmärsin niin, että käyttäjä saa itselleen videoita ja hänen voi olla vaikea niiden katselemisesta irrottautua. Artikkeliin on haastateltu Traumaterapiakeskuksen kouluttajapsykoterapeutti Tuija Korhosta. Kirjoituksen mukaan hän on huomannut, että sosiaalinen media sekä palkitsee että huonontaa käyttäjän oloa nopeasti. Esimerkiksi aivojen palkkiojärjestelmä aktivoituu tykkäyksistä ja käyttäjän on vaikea suojella itseään tältä hyvän olon tunteelta. Tarkemmin hänen ajatuksia voi lukea kyseisestä artikkelista.

Tähän samaan aihepiiriin liittyen huomasin vielä Tiede 10/2023 lehdestä pienen artikkelin ”Nykynuoret ovat aiempaa ujompia”. Artikkelissa kerrotaan kanadalaistutkijoiden tutkimuksesta, jossa he totesivat Z-sukupolven edustajien eli zoomerien olevan ujompia kuin edeltävän Y-sukupolven eli millenniaalien. Tutkijat pohtivat, että ihmisarkuuden lisääntyminen liittyy kasvotusten tapahtuvat vuorovaikutuksen vähenemiseen. Mielenkiintoine artikkeli on tämänkin.

Monenlaisia näkökulmia näyttää kännykän käyttöön liittyvän. Joka tapauksessa on vaikea kuvitella enää elämää ilman kännykkää. Toisaalta on mukava, ettei enää ole voimassa korona-ajan rajoitukset ja voimme tavata toisia ihmisiä kasvotusten.

Mukavaa lokakuuta kaikille!

Katselin lauantaina 29.7. MTV:n Huomenta Suomi – lähetystä. Klo 9.05 tuli juttu ”Ulkonen tukirakenne apuna”. En nähnyt sitä tarkasti, mutta ymmärsin, että ulkoisen tukirakenteen avulla on esimerkiksi mahdollista nostaa laatikkoa kevyemmin. Toimittaja kokeili lähetyksessä laatikon nostoa.

Innostuin niin paljon aiheesta, että aloin etsiä netistä tarkemmin minkälaisia tukirakenteita käytännön töissä jo nykyään käytetään. Työterveyslaitoksen www-sivulta löytyi hanke ”Kädet koholla työskentelyn keventäminen eksoskeletonin avulla”. Työterveyslaitoksen sivun mukaan pitkäkestoinen kädet koholla työskentely on haitallista yläraajojen ja hartiaseudun lihaksistolle ja lisää liikuntaelinvaivojen riskiä.

Kädet koholla joudutaan työskentelemään esimerkiksi asennustöissä, maalatessa sekä rakennus-, auto- ja metalliteollisuuden työtehtävissä. Hammaslääkärit ja parturi-kampaajat myös altistuvat kädet koholla työskentelyyn. Tällaisessa työskentelyssä voidaan käyttää keinotekoisia ulkoisia tukirankoja, eksoskeletoneja, joilla voidaan työtä keventää.

Työterveyslaitoksen sivulta löytyy myös hanke ”Nostotyön keventäminen ulkoisen tukirangan avulla logistiikka-alan erilaisissa työtehtävissä”. Hankkeen www-sivun mukaan Suomessa 19,2% työssä käyvistä miehistä ja 13,2 % naisista työskentelee enemmän kuin 1-2 tuntia päivittäin kumarassa tai muutoin hankalassa selän asennossa. Tällaisia töitä tehdään esimerkiksi teollisuudessa, rakennusalalla sekä logistiikassa. Tiedonsilta lehdessä on myös käsitelty aihetta 6.3.2023, jutussa ”Ulkoiset tukirangat kaipaavat vielä kehittämistä”.

Myös Yle on käsitellyt aihetta. 22.12.2021 on julkaistu tiedejuttu ”Kroppa kovilla. Eksoskeletonit voivat keventää fyysistä työtä”. Tämän jutun lisätiedoista löytyy podcast: Tiedeykkönen (toimittaja Teija Peltoniemi): Auttaako käsien ja selän ulkoinen tukiranka eli eksoskeleton jaksamaan fyysisesti raskaassa työssä?

Löysin netistä myös mielenkiintoisen Satu Mänttärin PowerPoint esityksen ”Eksoskeletonin hyödyntäminen työkuormituksen hallinnassa” (pdf). Esityksessä on hyviä valokuvia siitä, miten näitä käytetään ja minkälaisissa tilanteissa. Esityksen ihan lopussa mainitaan myös hanke: Eksoskeletonit ja hoitajan muuttuva työarki (TUEKS). Aiheesta on helppo löytää netistä lisää esimerkkejä mm. hoitotyöhön liittyen.

Mielenkiintoista on nähdä, miten tällaisten ulkoisten tukirankoja käyttö kehittyy. Itse en ole näitä käytännössä kokeillut, joten en osaa sanoa, miten paljon niistä on hyötyä. On hyvä, että tällaisia kehitetään, jotta töiden fyysistä kuormitusta voidaan vähentää ja säästytään tuki- ja liikuntaelimistön sairauksilta sekä kiputiloilta (tarkemmin näitä on kuvattu TTL:n www-sivulla).

Mukavaa elokuuta kaikille!

Kuuntelin toukokuun lopussa aamulla Ylen alueradiota. Ensin kuulin uutisen aiheesta ”VR uudisti hinnoitteluaan – junalippu Helsingistä maakuntakaupunkiin voi maksaa suosittuna aikana melkein 200 euroa”. Radioon oli haastateltu opiskelijoita ja kyselty heidän ajatuksiaan uudesta hinnoittelusta. Sitten pienen ajan kuluttua kuulin saman päivän lähetyksessä, että linja-autoihin ostetaan jatkossa liput Reitit- ja Liput -mobiilisovelluksen avulla. Näiden kahden matkustamiseen liittyvän uutisen lisäksi vielä kotimaisen lentoyhtiön lentojen lippuihin on juuri tullut muutoksia ainakin sen suhteen, miten paljon matkatavaroita voi olla mukana.

Aikaisemminkin on junalippujen hinnoitteluun tullut uudistuksia. Itse muistan sellaisen tilanteen, kun tuli uusi hieno tietokoneohjelma, joka ei sitten toiminutkaan heti kunnolla. Vähän aikaa oli lippujen myynnissä haasteita. Muita uudistuksia en kunnolla muista. Ne ovat sujuneet todennäköisesti ihan hyvin.

Itseäni vähän yllätti se, että miten nyt kaikkiin palveluihin tulee samaan aikaan uudistuksia. Asiakkaiden näkökulmasta se on aika työlästä opetella erilaisia sovelluksia tai selvittää uusia sääntöjä uudistuksiin liittyen. Matkahuollon uudesta sovelluksesta ei radiossa tarkemmin kerrottu, niin kävin netistä tutkimassa.

Heidän www-sivun mukaan Reitit ja Liput -mobiilisovelluksella voi hakea ja suunnitella koko matkan osoitteesta osoitteeseen. Tämä uusi sovellus opastaa perille asti eri kulkumuotoja hyödyntäen. Matkustaja voi itse valita parhaiten sopivat aikataulut, liikennevälineet ja reitit. Sovelluksella voi ostaa kaupunkien paikallisliikennelippujakin ymmärtääkseni. Matkahuollon toiselta www-sivulta löytyi myös tiedon, että kausi- ja sarjaliput muuttavat Reitit ja Liput -mobiilisovellukseen ja vähitellen matkakortille myytävien lipputuotteiden myynti ja lataaminen päättyvät.

Ehkä kesäkuun alussa on luontevaa tehdä muutoksia. Silloinhan usein myös aikataulut muuttuvat. Kesällä on usein myös tavallista enemmän aikaa, vaikka selvitellä uusia lippujen ostokäytäntöjä. Itse olin tyytyväinen, että kuulin näistä radiosta, niin tiedän ennakkoon vähän varata enemmän aikaa lippujen ostamiseen, kun seuraavan kerran tarvitsen esim. linja-autoon lippuja.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!