Katselin lauantaina 29.7. MTV:n Huomenta Suomi – lähetystä. Klo 9.05 tuli juttu ”Ulkonen tukirakenne apuna”. En nähnyt sitä tarkasti, mutta ymmärsin, että ulkoisen tukirakenteen avulla on esimerkiksi mahdollista nostaa laatikkoa kevyemmin. Toimittaja kokeili lähetyksessä laatikon nostoa.

Innostuin niin paljon aiheesta, että aloin etsiä netistä tarkemmin minkälaisia tukirakenteita käytännön töissä jo nykyään käytetään. Työterveyslaitoksen www-sivulta löytyi hanke ”Kädet koholla työskentelyn keventäminen eksoskeletonin avulla”. Työterveyslaitoksen sivun mukaan pitkäkestoinen kädet koholla työskentely on haitallista yläraajojen ja hartiaseudun lihaksistolle ja lisää liikuntaelinvaivojen riskiä.

Kädet koholla joudutaan työskentelemään esimerkiksi asennustöissä, maalatessa sekä rakennus-, auto- ja metalliteollisuuden työtehtävissä. Hammaslääkärit ja parturi-kampaajat myös altistuvat kädet koholla työskentelyyn. Tällaisessa työskentelyssä voidaan käyttää keinotekoisia ulkoisia tukirankoja, eksoskeletoneja, joilla voidaan työtä keventää.

Työterveyslaitoksen sivulta löytyy myös hanke ”Nostotyön keventäminen ulkoisen tukirangan avulla logistiikka-alan erilaisissa työtehtävissä”. Hankkeen www-sivun mukaan Suomessa 19,2% työssä käyvistä miehistä ja 13,2 % naisista työskentelee enemmän kuin 1-2 tuntia päivittäin kumarassa tai muutoin hankalassa selän asennossa. Tällaisia töitä tehdään esimerkiksi teollisuudessa, rakennusalalla sekä logistiikassa. Tiedonsilta lehdessä on myös käsitelty aihetta 6.3.2023, jutussa ”Ulkoiset tukirangat kaipaavat vielä kehittämistä”.

Myös Yle on käsitellyt aihetta. 22.12.2021 on julkaistu tiedejuttu ”Kroppa kovilla. Eksoskeletonit voivat keventää fyysistä työtä”. Tämän jutun lisätiedoista löytyy podcast: Tiedeykkönen (toimittaja Teija Peltoniemi): Auttaako käsien ja selän ulkoinen tukiranka eli eksoskeleton jaksamaan fyysisesti raskaassa työssä?

Löysin netistä myös mielenkiintoisen Satu Mänttärin PowerPoint esityksen ”Eksoskeletonin hyödyntäminen työkuormituksen hallinnassa” (pdf). Esityksessä on hyviä valokuvia siitä, miten näitä käytetään ja minkälaisissa tilanteissa. Esityksen ihan lopussa mainitaan myös hanke: Eksoskeletonit ja hoitajan muuttuva työarki (TUEKS). Aiheesta on helppo löytää netistä lisää esimerkkejä mm. hoitotyöhön liittyen.

Mielenkiintoista on nähdä, miten tällaisten ulkoisten tukirankoja käyttö kehittyy. Itse en ole näitä käytännössä kokeillut, joten en osaa sanoa, miten paljon niistä on hyötyä. On hyvä, että tällaisia kehitetään, jotta töiden fyysistä kuormitusta voidaan vähentää ja säästytään tuki- ja liikuntaelimistön sairauksilta sekä kiputiloilta (tarkemmin näitä on kuvattu TTL:n www-sivulla).

Mukavaa elokuuta kaikille!

Kuuntelin toukokuun lopussa aamulla Ylen alueradiota. Ensin kuulin uutisen aiheesta ”VR uudisti hinnoitteluaan – junalippu Helsingistä maakuntakaupunkiin voi maksaa suosittuna aikana melkein 200 euroa”. Radioon oli haastateltu opiskelijoita ja kyselty heidän ajatuksiaan uudesta hinnoittelusta. Sitten pienen ajan kuluttua kuulin saman päivän lähetyksessä, että linja-autoihin ostetaan jatkossa liput Reitit- ja Liput -mobiilisovelluksen avulla. Näiden kahden matkustamiseen liittyvän uutisen lisäksi vielä kotimaisen lentoyhtiön lentojen lippuihin on juuri tullut muutoksia ainakin sen suhteen, miten paljon matkatavaroita voi olla mukana.

Aikaisemminkin on junalippujen hinnoitteluun tullut uudistuksia. Itse muistan sellaisen tilanteen, kun tuli uusi hieno tietokoneohjelma, joka ei sitten toiminutkaan heti kunnolla. Vähän aikaa oli lippujen myynnissä haasteita. Muita uudistuksia en kunnolla muista. Ne ovat sujuneet todennäköisesti ihan hyvin.

Itseäni vähän yllätti se, että miten nyt kaikkiin palveluihin tulee samaan aikaan uudistuksia. Asiakkaiden näkökulmasta se on aika työlästä opetella erilaisia sovelluksia tai selvittää uusia sääntöjä uudistuksiin liittyen. Matkahuollon uudesta sovelluksesta ei radiossa tarkemmin kerrottu, niin kävin netistä tutkimassa.

Heidän www-sivun mukaan Reitit ja Liput -mobiilisovelluksella voi hakea ja suunnitella koko matkan osoitteesta osoitteeseen. Tämä uusi sovellus opastaa perille asti eri kulkumuotoja hyödyntäen. Matkustaja voi itse valita parhaiten sopivat aikataulut, liikennevälineet ja reitit. Sovelluksella voi ostaa kaupunkien paikallisliikennelippujakin ymmärtääkseni. Matkahuollon toiselta www-sivulta löytyi myös tiedon, että kausi- ja sarjaliput muuttavat Reitit ja Liput -mobiilisovellukseen ja vähitellen matkakortille myytävien lipputuotteiden myynti ja lataaminen päättyvät.

Ehkä kesäkuun alussa on luontevaa tehdä muutoksia. Silloinhan usein myös aikataulut muuttuvat. Kesällä on usein myös tavallista enemmän aikaa, vaikka selvitellä uusia lippujen ostokäytäntöjä. Itse olin tyytyväinen, että kuulin näistä radiosta, niin tiedän ennakkoon vähän varata enemmän aikaa lippujen ostamiseen, kun seuraavan kerran tarvitsen esim. linja-autoon lippuja.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!

Osallistuin maaliskuun lopulla SESKOn Kevätseminaariin 2023 Taitotalon kongressikeskuksessa Helsingissä. SESKO:n www-sivulla olevan uutisen mukaan seminaari kokosi yhteistyökumppanit ja sähköteknisen standardoinnin asiantuntijat ajankohtaisten aiheiden äärelle 30.3.2023. Tilaisuudessa oli yli sata kutsuvierasta. Tänä vuonna tilaisuuden teemana oli eurooppalainen energiaturvallisuus.

Tilaisuuden tarkka ohjelma ja esityksiin liittyvät aineistot löytyvät SESKO:n www-sivulta. Tilaisuudessa käsiteltiin mm seuravia aiheita.

• Energiamuutoksen ajurit: varmemmin, ketterämmin ja kestävämmin, Riku Huttunen, energiaosaston osastopäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö TEM
• Strengthening European Energy security with European Standards, Elena Santiago Cid, Director General, CEN-CENELEC
• Energiahuoltovarmuus ja sen kehittäminen, Petri Nieminen, vanhempi varautumisasiantuntija, Huoltovarmuuskeskus
• Sähköverkkojen kyberturvallisuusaspektit, Teemu Väisänen, energiasektorin toimialavastaava, Traficom

Tilaisuudesta laaditun uutisen mukaan eurooppalainen energiaturvallisuus taataan parhaiten panostamalla älykkääseen sähköistykseen ja päästöttömään sähköntuotantoon. Tämä myös mahdollistaa Suomen ja Euroopan kilpailukyvyn lisäämisen. SESKOn laatiman uutisen mukaan ”tämän saavuttamiseksi on jo otettu isoja askelia niin SESKOn omassa toiminnassa kuin yhdessä kotimaisten ja eurooppalaisten standardoinnin yhteisöjen kanssa”.

Itse innostuin tilaisuuden jälkeen tutkimaan vähän tarkemmin Teemu Väisäsen esitystä sähköverkkojen kyberturvallisuusaspekteista. Traficom näyttää käyttävän esityksissään yhteistyöryhmien tiedonvaihtokäytäntöjä – Traffic Light Protocol -käsittelyluokitusta. Esityksen mukaan tätä TLP:tä voidaan käyttää niin kokousten yhteydessä kuin yhteistyöryhmien välisessä tiedonvaihdossa ja viestinnässä. Tästä löytyy tarkemmin tietoa kyberturvallisuuskeskuksen www-sivulta.

Lyhyesti esityksen voi kirjata seuraavilla TPL-käsittelyluokilla (lista otettu Väisäsen esityksestä):

• TLP:CLEAR: Ei jakelurajoitetta. Saa jakaa edelleen missä ja kenelle tahansa.
• TLP:GREEN: Yhteisön sisäinen jakelu. Ei saa laittaa julkisesti internetiin.
• TLP:AMBER: Rajattu organisaation sisäinen ja sen välttämättömien sidosryhmien keskeinen jakelu. ”Perusteltu tarve tietää itsensä tai asiakkaansa suojaamiseksi”.
• TLP:AMBER+STRICT: Rajattu organisaation sisäinen jakelu. ”Perusteltu tarve tietää”.
• TLP:RED: Henkilökohtainen jakelu.

En ole itse tutustunut aikaisemmin tähän luokitukseen, mutta ehkä tällaista voisi käyttää muissakin yhteyksissä. Monesti kaikkea esityksen sisältöä ei oikein voi laittaa julkiseen internettiin niin tällaisilla tunnuksilla aineiston rajoitukset voisi ilmaisesti kuulijoille varsin vaivattomasti. Teemu Väisäsen esityksessä oli paljon mielenkiintoisia asioita mm. erilaisia esimerkkejä ja ohjeita tietoturva-asioista. Itselleni jäi mieleen, että monivaiheista tunnistautumista on kaikkien hyvä käyttää pelkkien salasanojen asemesta.

Suosittelen tutustumaan mielenkiintoisten esitysten aineistoihin SESKOn www-sivulla.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!