Kevättä ilmassa – väsyttääkö?

|

Päivät ovat alkaneet pidentyä ja selvästi alkaa olla kevät tulossa. Aurinkoisista päivistä huolimatta monet kokevat kevätväsymystä.

Keväällä osa ihmisistä kokee itsensä tavallista väsyneemmäksi ja mikään ei oikein huvita. Kevätväsymystä on selitetty erilaisilla syillä. Vanha kansa jo tunsi kevätväsymyksen, mutta silloin se yhdistettiin c-vitamiinin puutteeseen. Nykyään ei kyse ole tästä, vaan kevätväsymys yhdistetään ihmisen yleiseen hyvinvointiin ja on usein hänen omien elämäntapojensa summa.

Erilaisissa lähteissä kevätväsymyksen itsehoito-ohjeet liittyvät lähinnä kolmeen aihepiiriin: 1) terveelliseen ravintoon 2) liikunnan lisäämiseen ja 3) riittävästä levosta huolehtimiseen. Ohjeet sopivat yleensäkin itsestä huolehtimiseen. Esimerkiksi Kansanterveyslaitokselta löytyy artikkeli, jossa näitä aiheita käsitellään tarkemmin.

Kevät tarjoaa myös kaikille mahdollisuuden tarkkailla luonnossa tapahtuvia muutoksia. Nyt voi olla mukavampi lähteä lenkille, vaikka tarkkailemaan luontoa, kuin muutama kuukausi aikaisemmin. Silloin monesti sää ei ainakaan suosinut lenkkeilijää.

Kevään alusta on vielä aika pitkä matka kesään ja kesälomiin, joten varmaan on hyvä järjestää itselleen kevätväsymyksen ilmetessä vähän tavallista enemmän vapaata ja virkistystä. Työtäkin tekee innokkaammin, kun välillä saa hengähdystaukoja ja ”lataa omia akkujaan”. Kun tutkii ihmisiltä kysyttyjä vinkkejä kevätväsymykseen liittyen, niin niistä löytää helposti itselleen sopivan. Ehdotetaan kokeilemaan vaikka uutta harrastusta tai käymään teatterissa. Lisää vinkkejä löytyy mm. Yhteishyvän verkkosivuilla olevasta artikkelista.

Mahdollisesta väsymyksestä huolimatta kauniita kesäpäiviä kohti ollaan menossa. Ensin kevään huomaa sisäkasveista, jotka alkavat kukoistaa pimeän talven jälkeen. Sitten kevät näkyy entistä enemmän luonnossa ja tietenkin kuuluu lintujen lauluna.

Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille.

Vertaistoiminnasta tukea työssä jaksamiseen

|

Työelämä on tänä päivänä varsin vaativaa. Työssä jaksamiseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Yksi mahdollisuus lisätä työtekijöiden jaksamista on vertaisryhmätoiminta, jota on kokeiltu Womequal– hankkeessa tekniikan alan naisille.

Vertausryhmätoimintaa on perinteisesti käytetty potilasjärjestöissä. Vaikean sairauden ilmaannuttua, vastaavan kokenut toinen ihminen on ollut hyvä tuki. Kun samaa sairautta on useammalla, on muodostettu vertaisryhmiä.

Womequal-hankkeessa ideana oli, että vertaisryhmäläisillä on yhteinen kiinnostuksen kohde esimerkiksi väitöskirjanteko. Ihmisen sairastuessa vaikka syöpää, on tilanne kuitenkin aika erilainen. Vertaisen merkitys on sairastuessa todennäiköisesti suurempi kuin väitöskirjan tekijöillä. Onhan sairaus ylättävä kielteinen elämän muutos, kun taas väitöskirjanteko on tietoinen valinta.

Vertaisryhmän lisäksi on muitakin vaihtoehtoja tukea työntekijöitä. Esimerkiksi työnohjausta ja mentorointia voidaan käyttää. Vertaistoiminta eroa näistä siinä, ettei varsinaista asiantuntijaa tai kokenutta työtekijää ole mukana, vaan tuki syntyy toisista samassa tilanteessa olevista.

Kun työssä menee hyvin, ei vertaistukea yleensä koe tarvitsevansa. Jos työnteko tuntuu yksinäiselle, kiinnostus vertaisten tapaamiseen lisääntyy ja vaikeissa tilanteista tuki on todella tarpeen.

Joillakin tekniikan aloilla on vielä varsin vähän naisia. Heille vertaisryhmätoiminta on antanut mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja verkottua. Käytännössä tutustumista voidaan edistää myös yhteisillä seminaareilla, joihin sisältyy verkottumista. Vertaisen merkitys korostuu vasta, kun omassa työssä on jotain vaikeita tilanteita. Tällaiset tilanteet tulevat usein yllättäin ja silloin aikaisempaa verkottumista voi hyödyntää vertaisten löytämiseksi.

Vertaisryhmään osallistuminen edellyttää, että osallistujat kokevat aihepiiriin itselleen riittävän tärkeäksi. Mikäli näin ei ole, ryhmiin ei sitouduta ja käsiteltävät aiheet eivät kiinnosta, vaan keskustelu siirtyy helposti muihin aiheisiin. Toisaalta vertaistoiminnan ennaltaehkäisevää vaikutusta on vaikea arvioida, mutta hyvin järjestettynä vertaistoiminta voi ainakin antaa virikkeitä ja uusia näkemyksiä omaan työhön.

Varsin usein virikkeitä tarjotaan kutsumalla hyviä puhujia työyhteisöön. Tällöin riittää, että passiivisesti kuuntelee hyviä ajatuksia ja palaa takaisin samaan työhönsä. Vertaistoiminnassa työntekijällä itsellään on aktiivinen rooli. Jakamalla ajatuksia muiden kanssa voi antaa muille uusia ajatuksia ja saada itsekin uusia oivalluksia.

Itse uskon, että vertaistoiminta soveltuu yhdeksi muodoksi tukea työyhteisöjen jaksamista. Toiminnan muoto pitää kuitenkin miettiä tilannekohtaisesti ja aihepiiri tulee olla riittävän kiinnostava.

Uusi vuosi – uudet tuulet ja toiveet

|

Kun uusi vuosi alkaa, on hyvä hetki uudistaa asioita. Voi hetken miettiä unelmiaan ja toiveitaan.

Vuoden vaihteessa tapahtui myös TTY:llä varsin paljon muutoksia. Uudet tiedekunnat aloittivat toimintansa. Aikaisemmista osastoista syntyi viisi tiedekuntaa.

Myös laitoksia yhdistyi. Esimerkiksi Sähkötekniikka ja terveys -laboratorio ja Paperinjalostustekniikan laitos yhdistyivät vuoden vaihteessa Energia- ja prosessitekniikan laitokseen. Sähkötekniikka ja terveys -laboratorio muutti yhdistymisessä nimensä ympäristöterveydeksi.

Myös hankkeita päättyi vuoden vaihteessa. Euroopan rakennerahastojen ohjelmakausi päättyi ja uuden ohjelmakauden rahoitukset ovat haettavina. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että useamman vuoden käynnissä ollut E-Girls – Kohti tekniikkaa -hanke ja Vaasan alueen E-Girls -hanke päättyivät. Lukioista on jo kyselty, miten hankkeissa kehitettyä kurssia toteutetaan tulevaisuudessa. Selviä päätöksiä aiheesta ei ole vielä näin vuoden alussa, mutta ainakin kaikki lukiolaiset voivat käyttää ”opiskele omatoimisesti” osioita, joka löytyy näiltä verkkosivuilta.

Myös WomEqual-hanke päättyi vuoden vaihteessa. Hankkeen päätyttyä jatkuu ainakin väitöskirjantekijöiden vertaisryhmät TTY:n kirjaston toimesta ja hankkeessa kehitetty weme.fi-verkkoyhteisö jää elämään muulla rahoituksella.

Mitä uutta on tulossa vuonna 2008?

Yliopistoilla on edessä kiinnostavat ajat, kun valtakunnallisesti erilaiset rakenneuudistukset etenevät. Yksittäisissä yliopistoissa opetussisältöjä todennäköisesti käydään läpi ja tarvittaessa uudistetaan uusien organisaatioiden myötä.

Sähkö- ja magneettikenttiin liittyen yksi mielenkiintoinen seurattava asia on uusi työntekijädirektiivi (2004/40/EY) ”terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille”. Näillä näkymin se ei ole Suomessa tulossa voimaan vuonna 2008, vaan direktiivin toimeenpanoaikaa on jatkettu.

Paljon mielenkiintoista on toivottavasti meillä kaikilla edessä. Päivätkin alkavat pidentyä ja olemme menossa kesää kohti.

Hyvää alkanutta vuotta 2008 kaikille!

Kirja ”Valoa ja virtaa, näkemyksiä ja kokemuksia sähkön maailmasta” nyt myös englanniksi

|

Ulla Vehmasahon toimittama kirja ”Valoa ja virtaa, näkemyksiä ja kokemuksia sähkön maailmasta” pätettiin osittain kääntää englanniksi, koska kirjan teemat ovat myös kansainvälisesti kiinnostavia. Englanninkielinen versio löytyy sivuilta.

WomEqual-hankkeessa on mukana myös kansainvälisiä yhteistyötahoja. Erityisesti heitä ajatellen kirjan ”Valoa ja virtaa, näkemyksiä ja kokemuksia sähkön maailmasta” asiantuntija-artikkelit ja niihin liittyvät haastattelut on käännetty.

Suomenkielisen kirjan rouva Virtanen osiot, jotka käsittelevät varsin paljon sitä, miten sähkö tuli Suomessa koteihin, on jätetty englanninkielisestä kirjasta pois. Tietenkin esimerkiksi rouva Virtasen sähkönsäästövinkit olisivat olleet kaikkia kiinnostavia, mutta vinkkejä on muutenkin helposti saatavana. Esimerkiksi tältä verkkosivustolta löytyy sähkönsäästövinkkejä. Vinkkejä voi lähettää myös postikortilla kavereille. Sähkönsäästövinkit on kerätty osana Vaasan alueen E-Girls -hanketta.

Englanninkielinen kirja on tehty osana TTY:n WomEqual -osahanketta”Toimintamalli vertaistukiryhmien perustamisesta tekniikan yliopistojen naisille”. Osahanketta toteutetaan johdollani Sähkötekniikka ja terveys -laboratoriossa. Koko WomEqual -kehittämiskumppanuushanketta koordinoiTeknillinen korkeakoulu. Hanketta rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto(ESR), opetusministeriö ja kunnat.

TTY:n osahankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli, jonka avulla parannetaan naisten henkistä työhyvinvointia vertaistukitekniikkaan perustuvan ryhmätoiminnan avulla. Kirjaan kerättyjä teemoja voidaan käyttää ryhmien keskustelun aiheina ja innoittajina.

Keskustelua voi käydä myös Weme.fi-verkkoyhteisössä. Sinne sivustolle on avattu TTY:n osahankkeen tekemä osio ”Valoa ja virtaa”. Sivustolta löytyy mm. elämänhallinnan työkaluja, joilla kukin voi tehdä itselleen esimerkiksi oman miellekartan tai työlistan.

Näiden avulla voi yrittää hallita esimerkiksi jouluun liittyvää kiirettä tai suunnitella asioitaan seuraavaa vuotta ajatellen.

Hyvää joulun aikaa kaikille!

E-Girls -hankkeelle ”opiskele omatoimisesti” sivusto

|

Vaasan alueen E-Girls -hankkeessa on tehty ”opiskele omatoimisesti” sivusto näille verkkosivuille. Kaikki halukkaat voivat opiskella omatoimisesti, silloin kuin itselle sopii. Internet antaa hyvän mahdollisuuden oppia uusia asioita. Motivaatio oppia on hyvä, kun ajan voi valita vapaasti oman innostuksen mukaan.

E-Girls – kohti tekniikkaa -hankkeessa kehitettiin Tampereen teknillisen yliopiston kautta järjestettävä ”WWW-kurssi: Sähkö, elektroniikka ja ympäristö”. Kurssin levittyä aika moneen kouluun huomattiin, että olisi hyvä luoda myös sellainen sisältö, jota lukiolaiset voivat käyttää omatoimisesti.

Tämän idean seurauksena syntyi Vaasan alueen E-Girls -hankkeessa ”opiskele omatoimisesti” osio, johon on kerätty sisältöä varsinaisen kurssin aineistosta sillä ajatuksella, että lukiolaiset ja kaikki muutkin voivat tutustua aiheisiin ilman varsinaista kurssia ja opettajaa.

”Opiskele omatoimisesti” sivustolle on valittu viisi aihekokonaisuutta:: 1) Ihminen, sähkö ja ympäristö, 2) Sähkölaitteet ja niiden turvallinen käyttö, 3) Elektroniikkalaitteista syntyvä jäte ja sen vähentäminen, 4) Sähkön tuotanto ja siihen liittyvät päästöt, 5) Sähkömagneettiset kentät.

Ensin on tarina, jonka tavoitteena on johdatella lukija aiheeseen. Sen jälkeen on varsinainen asiasisältö. Kaikkiin on lisäksi tehty omatoimisuus-tehtävä, jossa kukin voi itsekseen tutustua lisää aiheeseen. Oman oppimisen testaamiseksi on lopuksi väittämätehtäviä, joilla voi testata omaa osaamistaan.

Sisältö on kehitetty Vaasan alueen E-Girls -hankkeessa, joka kestää vuoden 2007 ajan Vaasan yliopiston teknillisessä tiedekunnassa. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Etelä-Suomen lääninhallitus.

Mielenkiintoisia lukuhetkiä itseopiskeluosan parissa!