”Ajatuksia opiskelusta” -kolumnit nyt verkkosivulla

Opiskeluun liittyy aika paljon haastavia tilanteita. Lukiosta yliopistoon siirtyminen ei välttämättä käy ihan kivuttomasti. Yliopistossa opiskelu on varsin vapaata, mutta toisaalta vapauteen liittyy myös vastuuta. Tätä ja muita opiskeluun liittyviä haastavia tilanteita olen käsitellyt aikaisemmin TTY:n Anturi-lehden palstalla ”Ajatuksia opiskelusta”. Nyt kirjoitukset ovat myös verkossa päivitettyinä.

Tähän ajankohtaan sopii hyvin kirjoitus aiheesta ”Opiskeluinto voi hävitä syksyn pimeydessä” (pdf). Tämä koskee myös muita kuin opiskelijoita. Syksyn alussa ollaan yleensä innokkaita aloittamaan uusia asioita, mutta vähitellen into hiipuu.

Oikeastaan on aivan ymmärrettävää, että samalla kun luonnossa tapahtuu syksyisiä muutoksia myös ihmisten into voi vähentyä. Onneksi kauniit ruskapäivät tarjoavat virkistystä, mutta joka tapauksessa talvea kohti ollaan menossa ja päivien pituus lyhenee lyhenemistään.

Kunhan talvesta on selvitty, on kevään jälkeen vuorossa kesä ja kesätyöt. ”Ajatuksia opiskelusta” -kirjoituksissa on myös teksti otsikolla ”Kesätyöt kutsuvat – uutena työntekijänä työyhteisössä” (pdf). Tekstiin on yritetty kerätä sellaisia ajatuksia, mistä olisi hyötyä uuden työn aloittamisessa. Sama teksti on myös teknologiateollisuuden opiskelijaboxissa.Opiskelijaboxista löytyy muutakin opiskelijoille suunnattua verkkoaineistoa, esimerkiksi tietoa alan työpaikoista ja erilaisia henkilöhaastatteluja.

Mielenkiintoisia lukuhetkiä kolumnien parissa ja opiskeluintoa kaikille syksyn pimeydestä huolimatta.

Sähköalan standardit tutuksi opiskelijoille

Viime vuonna olin mukana järjestämässä kahta ”Standardeilla tuloksia” -seminaaria ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tekniikan opiskelijoille ja opettajille. Standardien tunteminen on tekniikan alalla perusammattitaitoa ja siksi niitä on tärkeä integroida myös osaksi opetusta.

Standardien tuntemus teknillisillä aloilla on tärkeää. Tekniikan ammattilainen joutuu työelämässä tekemisiin omia työtehtäviä koskevien standardien kanssa. Yrityksissä edellytetään, että teknisen koulutuksen saanut henkilöstö hallitsee standardit.

Sähkö- ja elektroniikka-alan standardointijärjestö SESKO järjesti yhdessäSuomen standardisoimisliitto SFS ry:n ja Teknologiateollisuuden standardointiyksikön kanssa opiskelijoille ja opetustehtävissä oleville ”Standardeilla tuloksia” seminaarin Vaasassa lokakuussa 2006 ja Tampereella joulukuussa 2006. Vaasassa mukana järjestämässä oli myösVaasan yliopisto ja ABB Oyj. Tampereella mukana olivat Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto. Seminaareihin osallistui yhteensä yli sata henkilöä.

Seminaarien jälkeen innostuin kokeilemaan myös standardien opettamista osana mittaustekniikan kurssia. Kurssin ohjelmaan sisällytettiin SESKOn asiantuntijan luento. Suurin osa kurssilaisista oli osallistunut aikaisemmin ”Standardeilla tuloksia” -seminaariin. Vierailuluennon pohjalta oli myös tentissä kysymys.

Tällainen vierailuluento sopi hyvin osaksi mittaustekniikan kurssia. Kovin yksityiskohtaisesti ei standardeja käyty läpi, mutta yleisellä tasolla aihe tuli opiskelijoille tutuksi. On helpompi etsiä myöhemmin aiheesta yksityiskohtaista tietoa, kun on perusasiat hallinnassa.

Ehkä jollakin kurssilla voisi tutustua yksittäiseen standardiin tarkemmin ja miettiä, miten sitä esimerkiksi sovelletaan harjoitustyössä. Mittaustekniikan kurssille kuitenkin paremmin sopi vierailuluento ja se ei edellyttänyt kovin paljon valmistelua.

Tenttivastausten perusteella varsin hyvin standardointia oli opittu yksittäisen luennon perusteella. Uskon, että vastaavanlaista toimintaa kannattaa jatkossakin järjestää, sillä standardien osaaminen on käytännön työelämässä varsin tärkeää ja aihe on hyvä tulla jo opiskeluaikana tutuksi.

Ajankohtaista sähkö- ja magneettikentistä

Sähkö- ja magneettikenttien mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu jo pitkään. Maailman terveysjärjestö (WHO) julkaisi äskettäin verkkosivuilla pientaajuisten kenttien terveysvaikutuksia käsittelevän laajan kirjan, jossa esitellään mm. aiheesta tehtyjä tutkimuksia.

Sähkö- ja magneettikentille altistuminen sisältää pientaajuisille ja radiotaajuisille kentille altistumisen. Pientaajuisia kenttiä aiheuttavat esimerkiksi sähköä käyttävät laitteet, voimajohdot, jakelujohdot ja rakennusten omat sähköjohdot. Radiotaajuisia kenttiä taas esiintyy mm. matkapuhelimen ja erilaisten tukiasemien lähellä.

Maailman terveysjärjestö (WHO) seuraa kentille altistumiseen liittyviä terveysvaikutuksia. WHO on jo useamman kerran julkaissut kirjan, johon on kerätty tutkimustuloksia kenttien mahdollisista terveysvaikutuksista. Uusin kirja on ennakkoon saatavana WHO:n kotisivuilla. Se keskittyy pientaajuisiin kenttiin. Kirjan englanninkielinen nimi on ”Extremely Low Frequency Fields Environmental Health Criteria Monograph No.238”.

Toinen varsin ajankohtainen kenttiin liittyvä asia on uusi direktiivi (2004/40/EY) terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille. Direktiivissä on annettu enimmäisarvot työntekijän altistukselle sähkömagneettisille kentille. Suomessa direktiivi on tulossa voimaan siirtymäajan jälkeen.

Direktiivin tueksi valmistellaan erilaisia standardeja. SESKOn kansallinen standardisoimiskomitea SK 106 (Altistuminen sähkömagneettisille kentille) osallistuu aktiivisesti tähän valmistelutyöhön. Kiinnostuneet voivat etsiä lisätietoa SESKOn verkkosivuilta.

Myös suomeksi on julkaistu sähkö – ja magneettikentistä varsin kattava kirjaa. Säteilyturvakeskus julkaisi keväällä kirjasarjassaan uuden kirjan ”Sähkömagneettiset kentät”. Kirjassa on useita kirjoittajia, jotka ovat pitkään tehneet tutkimusta tästä aiheesta. Mukana on mm. matkapuhelimet, voimalinjat, tv- ja radioasemat ja monet teollisuuden sovellutukset kuten sähköhitsauslaitteet. Altistuksen mittaamista, kenttien biologisia ja fysikaalisia vaikutuksia käsitellään myös laajasti kirjassa.

Varsin paljon sähkö- ja magneettikentille altistumiseen liittyvää toimintaa on käynnissä. Uutta tutkimustietoa tulee jatkuvasti lisää ja uusi direktiivi teettää erilaisia valmistelutöitä. Kentät ovat pysyneet vuodesta toiseen varsin ajankohtaisena aiheena ja sitä ne näyttävä olevan tälläkin hetkellä.

Käytännön tehtävä ”päivä ilman sähköä” kiinnosti lukiolaisia

E-Girls – kohti tekniikkaa -hankkeessa kehitetyssä WWW-kurssissa Sähkö, elektroniikka ja ympäristö lukiolaiset valitsivat seitsemästä käytännön tehtävästä kolme, mihin piti vastata. Kurssilaisista 97 (90,7%) vastasi tehtävään ”Pohdi, miten elät päivän ilman sähköä”. Tehtävä oli selvästi suosituin niin tyttöjen kuin poikienkin keskuudessa.

WWW-kurssin Sähkö, elektroniikka ja ympäristö on tähän mennessä suorittanut 107 oppilasta (54 tyttöä ja 53 poikaa). Yläasteelta kurssin suoritti kuusi tyttöä. Kaikki muut olivat lukiolaisia.

Yhtenä osana kurssin suorittamista ovat käytännön tehtävät, joista oppilaiden pitää valita vähintään kolme. Useampaankin voi halutessaan vastata. Tehtävä suoritetaan itsenäisesti ja vastaus lähetetään opettajalle osana palautepäiväkirjaa.

Kaikenkaikkiaan vastauksia tuli 373. Suosituin tehtävä oli johdantoon liittynyt käytännön tehtävä ”Pohdi, miten elät päivän ilman sähköä”. Tämä tehtävä kiinnosti miltei kaikkia (90,7%) oppilaita. Suurin ero tyttöjen ja poikien vastausten välillä tuli käytännön tehtävään ”Selvitä, miten omassa kotikunnassasi sähkölaitteita kierrätetään”. Tämä tehtävä kiinnosti enemmän tyttöjä kuin poikia. Tyttöjä vastaajista oli 62 %. Tytöistä tehtävä oli kolmanneksi kiinnostavin, kun taas pojilla tehtävä sai vähiten vastauksia.

Pojilla toiseksi eniten vastauksia sai käytännön tehtävä ”Selvitä, missä on kotisi läheisin puisto- tai pylväsmuuntamo”. Tytöillä tämä oli jaetulla kolmannelle sijalla edellä mainitun kierrätystehtävän kanssa. Suuria eroja tyttöjen ja poikien valitsemien käytännön tehtävien välillä ei tuloksista voi huomata.

Mielenkiintoisinta tuloksissa on se, miten suosittua oli miettiä aihetta päivä ilman sähköä. Sähkö on meille nykyään varsin välttämätöntä, vaikka emme sitä ehkä edes huomaa. Se ehkä teki aiheesta lukiolaisiakin kiinnostavan. Tietenkin suosioon voi vaikuttaa myös alkuinnostus, olihan tehtävä kurssin ensimmäinen käytännön tehtävä.

E-Girls – Kohti tekniikka -hanke päättyi vuoden 2006 lopussa. Kurssia kuitenkin edelleen kehitetään Vaasan alueen E-Girls -hankkeessa, joka kestää vuoden 2007 Vaasan yliopiston teknillisessä tiedekunnassa. Tätä hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Etelä-Suomen lääninhallitus.

Mielenkiintoista nähdä, mitkä tehtävät jatkossa kiinnostavat eniten. Vilkas keskustelu mediassa ilmastomuutoksesta voi heijastua myös lukiolaisten kiinnostukseen.

Yli 10 vuotta www-sisältöjä, vihdoin dynaamiset omat sivut

Olen yli kymmenen vuotta tehnyt www-sisältöjä. Internet on kehittynyt vauhdilla tänä aikana. Nyt oli korkea aika avata myös dynaamiset omat sivut. Sivuilla on itseäni innostaneita asioita mm. etusivulla on vaihtuva valokuva ja ajatus. Arkistosta löytyy paljon aikaisemmin tehtyjä sisältöjä. Sivuston avaamisen on mahdollistanut Vaasan alueen E-Girls hanke.

Internet on mennyt kymmenessä vuodessa paljon eteenpäin. Noin 10 vuotta sitten olin julkaisemassa sähköverkkoista www-sisältöä, joka sai nimekseen sähköverkko-opus. Sinänsä kuvia ja tekstiä sai jo silloin hyvin laitettua sivuille, mutta toiminta oli selvästi alkeellisempaa kuin tällä hetkellä.

Nykyään Internetissä voi katsoa televisio-ohjelmia. Jos unohtaa katsoa uutiset, niin saman lähetyksen voi katsoa tietokoneelta. Myös puheluja voi soittaa ilmaiseksi. Matkalle lähtiessä voi katsoa tiestä kuvaa reaaliajassa eri puolelta Suomea ja selvittää säätilannetta. Paljon on menty eteenpäin.

Jo kymmenen vuotta sitten monilla oli omia kotisivuja. Samanlaisia sivuja on edelleen. Oma kuva, yhteistiedot ja vähän kuvausta omasta toiminnasta on ehkä tyypillisin kotisivu. Kuitenkin nykyinen Internet antaa paljon mahdollisuuksia. Sivun sisältöä voi päivittää helpommin. Omia ajatuksia voi julkaista blogissa jne.

Tämän huiman kehityksen innoittamana, päätin perustaa nämä uudet verkkosivut. Oli jännittävää ideoida mitä kaikkea sivut voivat nykyään sisältää. Lisäksi halusin luoda paikan mistä helposti löytyy www-sisältöjä, joita olen vuosien varrella ollut kehittämässä. Vanhoja sisältöjä varten sivuille on tehty arkisto. Sivuston avaaminen oli mahdollista osana Vaasan alueen E-Girls hanketta, jonka rahoittajana on Euroopan sosiaalirahasto(ESR) ja Etelä-Suomen lääninhallitus.

Samalla, kun uusi sivusto nyt avautuu, käynnistyy myös tämä blogini. Blogin kirjoittamiselle en ole asettanut erityisiä tavoitteita. Kirjoitan, kun huomaan kiinnostavia aiheita.

Tervetuloa uudelle sivustolleni ja blogin lukijaksi!

Leena Korpinen