Työelämä on tänä päivänä varsin vaativaa. Työssä jaksamiseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Yksi mahdollisuus lisätä työtekijöiden jaksamista on vertaisryhmätoiminta, jota on kokeiltu Womequal– hankkeessa tekniikan alan naisille.
Vertausryhmätoimintaa on perinteisesti käytetty potilasjärjestöissä. Vaikean sairauden ilmaannuttua, vastaavan kokenut toinen ihminen on ollut hyvä tuki. Kun samaa sairautta on useammalla, on muodostettu vertaisryhmiä.
Womequal-hankkeessa ideana oli, että vertaisryhmäläisillä on yhteinen kiinnostuksen kohde esimerkiksi väitöskirjanteko. Ihmisen sairastuessa vaikka syöpää, on tilanne kuitenkin aika erilainen. Vertaisen merkitys on sairastuessa todennäiköisesti suurempi kuin väitöskirjan tekijöillä. Onhan sairaus ylättävä kielteinen elämän muutos, kun taas väitöskirjanteko on tietoinen valinta.
Vertaisryhmän lisäksi on muitakin vaihtoehtoja tukea työntekijöitä. Esimerkiksi työnohjausta ja mentorointia voidaan käyttää. Vertaistoiminta eroa näistä siinä, ettei varsinaista asiantuntijaa tai kokenutta työtekijää ole mukana, vaan tuki syntyy toisista samassa tilanteessa olevista.
Kun työssä menee hyvin, ei vertaistukea yleensä koe tarvitsevansa. Jos työnteko tuntuu yksinäiselle, kiinnostus vertaisten tapaamiseen lisääntyy ja vaikeissa tilanteista tuki on todella tarpeen.
Joillakin tekniikan aloilla on vielä varsin vähän naisia. Heille vertaisryhmätoiminta on antanut mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja verkottua. Käytännössä tutustumista voidaan edistää myös yhteisillä seminaareilla, joihin sisältyy verkottumista. Vertaisen merkitys korostuu vasta, kun omassa työssä on jotain vaikeita tilanteita. Tällaiset tilanteet tulevat usein yllättäin ja silloin aikaisempaa verkottumista voi hyödyntää vertaisten löytämiseksi.
Vertaisryhmään osallistuminen edellyttää, että osallistujat kokevat aihepiiriin itselleen riittävän tärkeäksi. Mikäli näin ei ole, ryhmiin ei sitouduta ja käsiteltävät aiheet eivät kiinnosta, vaan keskustelu siirtyy helposti muihin aiheisiin. Toisaalta vertaistoiminnan ennaltaehkäisevää vaikutusta on vaikea arvioida, mutta hyvin järjestettynä vertaistoiminta voi ainakin antaa virikkeitä ja uusia näkemyksiä omaan työhön.
Varsin usein virikkeitä tarjotaan kutsumalla hyviä puhujia työyhteisöön. Tällöin riittää, että passiivisesti kuuntelee hyviä ajatuksia ja palaa takaisin samaan työhönsä. Vertaistoiminnassa työntekijällä itsellään on aktiivinen rooli. Jakamalla ajatuksia muiden kanssa voi antaa muille uusia ajatuksia ja saada itsekin uusia oivalluksia.
Itse uskon, että vertaistoiminta soveltuu yhdeksi muodoksi tukea työyhteisöjen jaksamista. Toiminnan muoto pitää kuitenkin miettiä tilannekohtaisesti ja aihepiiri tulee olla riittävän kiinnostava.
Sorry, comments are closed for this post.