Nro. 1 / 2016/1 Pääkirjoitus

Työntekijädirektiiviin ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/35/EU terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille” liittyvä valtioneuvoston asetus (388/2016) tuli voimaan 1.7.2016. Aiheesta on julkaistu myös Käytännön opas sähkömagneettisten kenttien aiheuttamien vaarojen hallintaan työpaikoilla.

Asetuksessa on määritelty erilaisia arvoja, esimerkiksi (1) altistumisraja-arvot, (2) terveysvaikutusraja-arvot, (3) aistimusraja-arvot ja (4) toimenpidetasot. Sähkö- ja magneettikentille on esitetty matalat ja korkeat toimenpidetasot. Käytännössä altistuksia verrataan yleensä toimenpidetasoihin. Sähköjärjestelmän osalta sähkökentän (50 Hz) matala toimenpidetaso on 10 kV/m ja korkea toimenpidetaso 20 kV/m. Magneettikentille (50 Hz) arvot ovat 1 000 μT ja 6 000 μT.

Kesä on ollut myös vilkasta konferenssiaikaa. Kesäkuussa järjestettiin BioEM2016-konferenssi Gentissä Belgiassa. Yhtenä keskustelun aiheena oli työntekijädirektiivin soveltaminen eri maissa. Keskustelujen perusteella vaikutti, että Euroopassa on vielä melko paljon avoimia kysymyksiä. Vie ilmeisesti jonkin aikaa, että tarvittavat standardit ja mahdolliset ohjeet on saatu valmiiksi. Oman käsitykseni mukaan sähköjärjestelmän sähkö- ja magneettikentät täyttävät yleisesti ottaen säädöksen vaatimukset hyvin eikä laajoja selvityksiä tarvitse tulevaisuudessa tehdä.

Olen taas kerran löytänyt tähän katsaukseen mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Kuten monesti ennenkin katsauksen alussa on artikkeleja, jotka liittyvät kentille altistumiseen ja lapsuusiän leukemiaan. Mukana on myös artikkeli Euroopan komission rahoittamasta ARIMMORA-projektista. Odottelen projektista tulevan myöhemminkin mielenkiintoisia artikkeleja.

Yhdessä artikkelissa käsitellään henkilöitä, jotka kokevat itsensä herkiksi sähkömagneettisille kentille. Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa heidän kokemaansa elämänlaatua. Toivottavasti tutkijat löytävät keinoja oireita kokevien hoitamiseen. Tilannekatsauksen viimeisenä artikkelina on meta-analyysi vanhempien työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian riskin yhteydestä.

Lopuksi haluan vielä kertoa, että kyseessä on ensimmäinen tilannekatsaus, joka on tuotettu Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ulkopuolella. Löysin mielenkiintoisia uusia haasteita yliopiston ulkopuolelta, mutta muutoksesta huolimatta tilannekatsauksia jatketaan edelleen.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Leena Korpinen työskentelee kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja toimii myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

Sorry, comments are closed for this post.