Nro. 8 / 2021/1 Työperäinen altistuminen optiselle säteilylle ja sähkömagneettisille kentille: työterveysvalvonnan kriteerit nykyisen eurooppalaisen lainsäädännön mukaan

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajien tavoitteena on selvittää optiselle säteilylle ja sähkömagneettisille kentille altistuvien työntekijöiden terveysvalvonnan tärkeimpiä kriteereitä. Pientaajuisten magneettikenttien osalta erityinen riski kohdistuu työntekijöihin, joilla on aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita, kuten sydämentahdistimia tai rytmihäiriötahdistimia. Tutkimusryhmän mukaan erittäin suuri määrä työntekijöitä maailmanlaajuisesti altistuu työssään optiselle säteilylle ja lähes kaikissa työpaikoissa voi nykyään altistua sähkömagneettisille kentille. Tässä artikkelissa… »

Nro. 1 / 2021/1 Pääkirjoitus

Edellisessä tilannekatsauksessa kerroin, että BioEM2021-konferenssi järjestetään verkossa ja mahdollisesti myös uudessa sijaintipaikassa Euroopassa kesäkuussa 2021. Covid19-virukseen liittyvän epidemian vuoksi tilanne on jälleen muuttunut. Järjestävien organisaatioiden (European BioElectromagnetics Association ja Bioelectromagnetics Society) mukaan BioEM2021-konferenssi järjestetään 26.9–1.10.2021 Ghentissä Belgiassa. Konferenssin sivulta löytyy tieto, että COVID-19-pandemian vuoksi vuoden 2021 kongressi järjestetään hybridimallilla. Tämänhetkisen tiedon mukaan BioEM2022 on Japanissa… »

Nro. 9 / 2020/2 Työperäinen altistuminen sähköiskuille ja pientaajuisille magneettikentille ja motoneuronitaudit

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat ovat tutkineet työperäisen sähköiskuille ja pientaajuisille magneettikentille altistumisen yhteyttä motoneuronitauteihin. Tulokset tukevat aiempien tutkimusten tuloksia työperäisen sähköiskuille altistumisen ja motoneuronitautien välisestä yhteydestä. Tässä tapaus-verrokkitutkimuksessa tutkittiin Uuden-Seelannin väestöstä työperäisen sähköiskuille ja pientaajuisille magneettikentille altistumisen yhteyttä motoneuronitauteihin. Osallistujat rekrytoitiin mukaan tutkimukseen vuosina 2013–2016. Osallistujista määritettiin työaltistematriisin avulla, oliko heillä ollut joskus tai ei koskaan… »

Nro. 7 / 2020/2 ALS-tauti ja työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille: systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat arvioivat systemaattisella kirjallisuuskatsauksella ja meta-analyysillä aiemmista tutkimustuloksista, onko työperäinen pientaajuisille magneettikentille ja/tai sähköiskuille altistuminen ALS-taudin riskitekijä. Lisäksi he analysoivat tutkimusharhoja. Tutkimuksia kerättiin PubMed-, Embase- ja Web of Science -tietokannoista. Meta-analyysissä oli mukaan 27 tutkimusta. Tutkijat löysivät viitteitä siitä, että pientaajuisille magneettikentille altistuminen saattaisi olla ALS-taudin riskitekijä, mutta sähköiskuille altistuminen puolestaan ei. Heidän… »

Nro. 8 / 2020/1 Altistuminen magneettikentille jännitetyössä: dosimetrinen analyysi

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä on dosimetrisesti analysoinut jännitetyöhön liittyvää magneettikentille altistumista, kun työskennellään voimajohdoilla ja jakelukeskuksissa. Ryhmän mukaan työntekijöiden lisäsuojaustoimenpiteet eivät ole tarpeen. Tutkimusryhmä esitteli tuloksia dosimetrisestä analyysistään, joka käsitteli altistumista suurjännitteisten voimajohtojen ja jakelukeskusten muodostamille magneettikentille jännitetyössä Italiassa. Heidän mukaansa voimajohtoja ja jakelukeskuksia täytyy työn vaarallisuudesta huolimatta huoltaa jännitteen alaisina, koska sähkövirran katkaisemisen taloudelliset kustannukset… »