Nro. 1 / 2013/1 Pääkirjoitus

Kuten on tullut jo tavaksi, aloitan pääkirjoituksen valmistelussa olevalla direktiivillä, joka käsittelee terveyttä ja turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille. Tietääkseni asia on mennyt edelleen eteenpäin ja odotan, että valmis direktiivi julkaistaan muutaman kuukauden sisällä. Valmistuvasta direktiivistä pidettiin viime viikolla BioEMF2013 ‑konferenssissa Thessalonikissa oma sessionsa, mutta virallisesti direktiiviä ei ole vielä julkaistu. Valmistumisen jälkeen jäsenmaissa alkaa sen täytäntöönpano, joten työ ei pääty varsinaisesti direktiivin valmistumiseen, vaan sen jälkeen sitä jatketaan mm. Suomessa.

BioEM2013 ‑konferenssin lisäksi viimeisen puolen vuoden aikana on järjestetty muitakin sähkömagneettisiin kenttiin liittyviä tilaisuuksia. Helmikuussa Euroopan komissio järjesti riskikommunikaatioon liittyvän workshopin otsikolla ”Workshop on risk communication – electromagnetic fields and human health”. Suomen riskikommunikaatiosta oli myös Säteilyturvakeskuksen esitys. Tilaisuuden aineisto löytyy Internetistä. Myös Suomessa on järjestetty joitakin aihepiiriin liittyviä seminaareja. Lisäksi EMF-neuvottelukunta avasi 4.6.2013 Mobiili ja terveys –sivuston, joka kertoo mm. sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista ihmiseen.

Olen löytänyt tähän katsaukseen taas uusia mielenkiintoisia tieteellisiä lehtiartikkeleja. Tällä kertaa mukana on tavallista enemmän työntekijöiden altistumista käsitteleviä artikkeleja, sillä niitä ja yleensä aikuisiin liittyviä artikkeleja oli tarjolla tavallista enemmän. Ajattelin myös, että uuden direktiivin näkökulmasta työaltistus on nyt tavallista kiinnostavampi aihe.

Aloitan kuitenkin katsauksen lasten leukemiaa käsittelevällä artikkelilla. Tällä kertaa tutkimusta on tehty Ranskassa ja ilmeisesti aihetta aiotaan siellä jatkaa edelleen. Lapsista siirryn aikuisten syöpiin liittyvään tutkimukseen, jossa on etsitty yhteyttä voimajohtojen aiheuttaman altistuksen ja aikuisten syöpien välille. Seuraavat kaksi artikkelia käsittelevät miehiin liittyviä tutkimuksia. Ensimmäisessä on selvitetty pitkäaikaisen magneettikenttäaltistuksen vaikutuksia terveiden miesten immuunijärjestelmään sekä veriarvoihin ja jälkimmäisessä on tehty meta-analyysiä miesten rintasyövän ja kenttäaltistuksen välisestä yhteydestä.

Autojen aiheuttama magneettikenttäaltistus on ollut myös tutkijoiden kiinnostuksen kohteena, joten valitsin katsaukseen myös pari autoihin liittyvää artikkelia. Ensimmäinen vertailee sähkö- ja bensiinikäyttöisten ajoneuvojen aiheuttamaa magneettikenttäaltistusta, ja jälkimmäinen keskittyy ajoneuvoteollisuudessa tapahtuvaan työntekijöiden altistumiseen. Sähköautossa magneettikentät näyttävät olevan varsin pieniä, mutta kuitenkin vähän suurempia kuin bensiinikäyttöisissä ajoneuvoissa.

Katsauksen lopuksi on vähän tavallista teoreettisempi artikkeli, jossa on tehty analyysiä ihmisten aivojen altistumisesta pientaajuisille magneettikentille. Ajattelin, että artikkelista voi itse kukin huomata, miten perusteellisesti altistumisen laskentaa tehdään nykyään. Laskennasta saadaan tukea mm. standardointiin ja säädösten valmisteluun.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen,
Tilannekatsauksen päätoimittaja
Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristöterveys

Sorry, comments are closed for this post.