Viime kerralla pääkirjoitukseni päättyi tietoon, että komissio oli antanut juuri ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille. Lupasin palata asiaa seuraavassa katsauksessa.
Ajatukseni oli tehdä komission ehdotuksesta erillinen uutinen tähän katsaukseen, mutta päätin, ettei kannata jakaa liian keskeneräistä tietoa. Tietääkseni direktiiviehdotusta on käsitelty ja käsitellään edelleen EU:n toimielimissä. Koska asia on vielä kesken, on paras rauhassa odottaa lopputulosta. Palaan taas aiheeseen seuraavassa tilannekatsauksessa.
Edellisen katsauksen jälkeen on ollut taas joitakin mielenkiintoisia konferensseja. Kesäkuussa järjestettiin Bioelectromagnetics Society:n vuosikokous (33th Annual Meeting) Halifaxissa Kanadassa. Itselleni jäi erityisesti mieleen sessio, jossa keskusteltiin sähkömagneettisiin kenttiin liittyvien asioiden käsittelystä mediassa ja tutkijoiden varautumisesta haastatteluihin. Ilmeisen paljon aihepiiri on ollut esillä eri maiden mediassa. Ohjeet olivat samoja, mitä olen kuullut Suomessakin: esimerkiksi ennakkoon valmistautuminen on ainakin hyvä muistaa.
Toisen mielenkiintoisen aihepiiriin liittyvän konferenssin järjesti Brysselissä marraskuussa Euroopan komissio (EMF 2011). Tilaisuuden esitykset ovat ladattavissa komission verkkosivuilta. Keskustelu oli vilkasta, ja selvästi oli havaittavissa, että Euroopassa ollaan varsin kiinnostuneita sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksista. Edelleen osa ihmisistä kokee saavansa oireita, jotka he yhdistävät sähkömagneettisiin kenttiin. Toivottavaa tietenkin olisi, että tieteellinen tutkimus toisi asiaan uutta selvyyttä.
Varsinaiset esitykset olivat lähinnä erilaisia katsauksia siitä, mitä on jo aikaisemmin tutkittu ja mitä tiedetään. Keskustelut olivat kuitenkin hyvin mielenkiintoisia. Tilaisuudessa tuli myös esille, että EU:n rahoituksella on käynnistynyt kolmevuotinen ARIMMORA-tutkimusprojekti. Siinä tutkitaan vaikutusmekanismeja, jotka selittäisivät pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja lasten leukemian välisen mahdollisen yhteyden.
Uusia mielenkiintoisia tieteellisiä lehtiartikkelejakin on julkaistu varsin paljon, joten löysin helposti esiteltäviä julkaisuja. Tällä kertaa tilannekatsaus alkaa tutkimuksella, jossa on selvitetty mahdollisuutta, että äidin raskaudenaikainen altistuminen magneettikentille vaikuttaisi lapsen astman ilmaantumiseen. Aihetta ei ole ainakaan kovin paljon aikaisemmin tutkittu. Seuraavat artikkelit käsittelevät varsin isojen magneettikenttien vaikutuksia. Altistukset ovat selvästi suurempia kuin mille ihmiset käytännössä altistuvat.
Tilannekatsaukseen tuli mukaan myös tuloksia brasilialaisesta, kiinalaisesta ja taiwanilaisesta tutkimuksesta. Niistä voidaan taas huomata, että sähkömagneettisille kentille altistumisesta ollaan kiinnostuneita todella monissa maissa. Katsauksen loppupuolella on muutama työperäiseen altistukseen liittyvä artikkeli. Niistä ensimmäinen käsittelee työperäisen magneettikenttäaltistuksen ja motoneuronitautien mahdollista yhteyttä.
Ihan viimeisenä oleva työntekijöiden altistusta käsittelevä artikkeli on aika tekninen. Siinä on laskemalla arvioitu sähkökentille altistumista voimajohdoilla työskenneltäessä. Otin artikkelin mukaan siksi, että joissakin työtehtävissä voi olla ihan tärkeää pystyä selvittämään sähkökentille altistumista. Tietenkin tuleva työntekijädirektiivi antaa tarkemmin tietoa, milloin selvityksiä on syytä tehdä.
Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!
Leena Korpinen,
Tilannekatsauksen päätoimittaja
Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristöterveys
Sorry, comments are closed for this post.