Olen useamman kerran miettinyt, miten sosiaalista mediaa olisi järkevintä hyödyntää. Vaihtoehtoja on aika paljon. Toisaalta työpäivän aikana tulee jo aika paljon käytettyä tietokonetta, niin vapaa-ajalla ei enää haluaisi kovin paljon Internetin erilaisia palveluja käyttää. Toisaalta tuntuu sille, että näitä olisi hyvä oppia käyttämään.

Sosiaalisen median määritelmä löytyy uudestaSanastokeskuksen (TSK) julkaisemasta sosiaalisen median sanastosta. Sosiaalinen media tarkoittaa tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävää viestinnän muotoa, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä. Lisäksi luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita. Sosiaalisen median verkkopalveluja ovat mm. sisällönjakopalvelut ja verkkoyhteisöt. Myös muita määritelmiä löytyy, mutta niihin voi tutustua tarkemmin edellä mainitussa sanastossa.

Ehkä miltei kaikille on suurin piirtein selvää, mitä sosiaalinen media tarkoittaa. Kuitenkin kun näitä palveluja alkaa käyttää, voi olla vaikea valita, mitä itse tarvitsee tai haluaa käyttää. Yksi varsin tunnettu sosiaalisen median muoto ovat blogit. Blogin kirjoittaminen sopii kaikille, jotka haluavat saada ajatuksiaan julkaistua Internetissä. Toisaalta blogin kirjoittaminen edellyttää sitä, että on jotain sanottavaa. Kaikkia yksityisiä asioita ei kuitenkaan kannata Internetissä julkaista.

Ehkä tällä hetkellä parhaiten tunnettu sosiaalisen median väline onFacebook. Facebook tarjoaa mahdollisuuden olla yhteydessä valittuihin henkilöihin. Se on helppo tapa kommunikoida edullisesti. Toisaalta on ehkä syytä ainakin joskus vähän miettiä, mihin kaikki tiedot palvelusta tallentuvat. Voi olla viisasta ainakin vähän rajoittaa sitä, mitä tähän palveluun kirjoittaa. Vastaavanlaisia palveluita on muitakin.

Mitä sitten, jos ei innosta kirjoittaa tekstejä tai viestejä. Yksi mahdollisuus on seurata muiden keskusteluja. Ehkä omakin keskustelu lähtee vähitellen liikkeelle, kun seuraa toisia. Keskusteluista voi löytää itseä kiinnostaa tietoa.

Itse olen kokeillut myös Twitteriä. Tavallaan se muistuttaa sähköistä ilmoitustaulua, johon syötän viestejä. Haastavinta on tehdä viesteistä riittävän lyhyitä.

Tavallaan ne sosiaalisen median muodot, joihin olen tutustunut ovat ihan mielenkiintoisia, mutta ei ne ehkä niin paljon omaa toimintaa ole muuttaneet, mitä alussa saattoi olettaa. Lähinnä ne ovat vain tämän ajan ilmiöitä, joihin monet osallistuvat ollakseen ajassa mukana.

Tulevina kesän sadepäivinä voi olla hyvä hetki tutustua näihin palveluihin, jos aihe kiinnostaa.

Hyvää kesänalkua kaikille!

Kävin viime viikolla Tampereen lääkäripäivillä ja innostuin kuuntelemaan luentoa painonhallinnasta. Kaikkia erikoisdieettejä en ollut aikaisemmin kuullutkaan. Esitystä kuunnellessa tuli mieleen, että kaikenlaisia vaihtoehtoja sitä on kehitettykin vain siksi, että saisimme painoa hallittua. Kovasti intoa näyttää riittävän dieettien kehittämiseen.

Erilaisista itselleni uusista vaihtoehdoista huolimatta edelleen mielestäni hyviä vinkkejä painohallintaan löytyySuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen lihavuustutkijat ry:n asettaman työryhmän julkaisemasta aikuisten lihavuutta käsittelevästäkäypähoitosuosituksesta.

Suosituksessa on mukana myös erittäin niukkaenergiainen (ENE) ruokavalio (800 kcal), joten myös käypähoitosuosituksen mukaisella dieetillä voi laihtua varsin tehokkaasti. Useinhan erikoisdieettejä mainostetaan sillä, että ne ovat hyvin tehokkaita.

Painonhallinnan jälkeen kuuntelin luentoja mm. urheiluvammoista ja murtumista. Näitä kuunnellessani tuli mieleeni liikunta osana painonhallintaa. Kun oikein innostutaan, kuntoilu aloitetaan niin vauhdikkaasti, että saadaan rasitusmurtumia tai pahimmassa tapauksessa sydänongelmia kesken suorituksen. Vaikka liikunta onkin hyvä tuki painonhallinnassa, niin varsin kohtuullisesti se kannattaa malttaa aloittaa.

Kauniina kevätpäivinä sitä innostuu helposti pitämään itsestään parempaa huolta tai vaikka siivoamaan tavallista perusteellisemmin. Innostuksesta huolimatta yli 40 -vuotiaiden pitäisi kuitenkin sen verran malttaa, että ennen säännöllisen liikuntaharrastuksen aloittamista kävisivät EKG-rasituskokeessa, mikäli aikaisemmin ei ole tullut liikuntaa harrastettua. Maltillisuus on hyvästä myös nuoremmille aloittajille.

Kauniiden kevätpäivien innostava vaikutus on joka tapauksessa mukava käyttää hyväksi. Päivät pitenevät ja kesä on joka päivä lähempänä.

Mukavia kevätpäiviä kaikille !

Ajatuksia ATK-järjestelmien kehittämisestä

Olen tottunut ottamaan miltei viikoittain käyttöön uuden ATK-palvelun, sillä esim. konferenssipaperit, tutkimusrahoitushakemukset ja tieteelliset lehtiartikkelit yleensä syötetään johonkin järjestelmään suoraan.  Yleensä järjestelmät toimivat hyvin, mutta viimeisen kuukauden aikana on muutaman kerran ollut sen verran paljon haastetta ATK-järjestelmien kanssa, että aloin miettiä asiaa tarkemmin.

Ehkä yksi tyypillinen ongelma, on se, että ATK-palvelut tuodaan loppukäyttäjille liian keskeneräisinä. Tämä ongelma on helppo tunnistaa ja siihen voi vaikuttaa edellyttämällä parempaa laatua ja ennakkotestausta. Monesti kyse on myös rahasta, sillä testaaminen maksaa.

Vaikeampi on tunnistaa puutteita, jotka liittyvät ATK-järjestelmän toiminnallisuuteen ja rakenteeseen.  Asiat voivat olla epäloogisesti esitettyjä tai järjestelmään joudutaan syötettämään tarpeettomia tietoja. Tämän tyyppisten ongelmien kohdalla ohjelman suunnitteluprosessissa on mahdollisesti ollut puutteita.  Joskus on esitetty, että tällaisiin ongelmiin voisi vaikuttaa se, että järjestelmien tekijät eivät riittävästi ota loppukäyttäjää huomioon, vaan tekevät niitä tavallaan itselleen. Osalla loppukäyttäjistähän on monesti varsin puutteelliset ATK-valmiudet ja he ovat hyvin kiireisiä.

Itse huomasin vielä yhden omasta mielestäni uuden näkökulman asiaan. Ainakin joidenkin järjestelmien hankinnassa ovat avainasemassa varsin kokemattomat henkilöt, joilla ei ole osaamista ATK- järjestelmien hankinnasta.  Osaamista olisi ollut hyvä olla enemmän.  Kuitenkaan meillä ei ole sellaista kulttuuria, että työntekijät itse arvioisivat oman osaamisensa rajoja ja osaisivat tarvittaessa kieltäytyä työtehtävistä, joihin he eivät ole päteviä tai pyytäisivät koulutusta.  Oman osaamisen rajojen hahmottamista voisi ehkä jopa yrittää opettaa, sillä mm. asiantuntijan tehtävässä on tärkeä tunnistaa oman asiantuntijuutensa rajat.

Suomenkielisissä ATK-järjestelmissä olen viime aikoina huomannut vielä yhden uuden käyttäjän kannalta haastavan kohdan. Käytetyt suomenkieliset käsitteet eivät välttämättä vastaa niitä määritelmiä joita sanoilla on yleensä totuttu ymmärtämään.  Tietenkin jos perehtyy kyseisen järjestelmän sanastoon ja erilaisiin ohjeisiin, niin käyttäjä oppii käsitteet, mutta jos järjestelmän haluaisi ottaa helposti käyttöönsä, niin sanastoa voi olla vaikea suoraan ymmärtää oikein. Onneksi arvaamalla pääsee kyllä aika pitkälle.

Joidenkin ATK-järjestelmien haastavuuksista huolimatta, tiedän monia tosi hyviäkin järjestelmiä, joita on mukava käyttää ja ne selvästi helpottavat työtäni. On tosi hyvä, että ohjelmia on jaksettu kehittää.

Mukavia hetkiä ATK-järjestelmien parissa kaikille!