Ajatuksia ATK-järjestelmien kehittämisestä

Olen tottunut ottamaan miltei viikoittain käyttöön uuden ATK-palvelun, sillä esim. konferenssipaperit, tutkimusrahoitushakemukset ja tieteelliset lehtiartikkelit yleensä syötetään johonkin järjestelmään suoraan. Yleensä järjestelmät toimivat hyvin, mutta viimeisen kuukauden aikana on muutaman kerran ollut sen verran paljon haastetta ATK-järjestelmien kanssa, että aloin miettiä asiaa tarkemmin.

Ehkä yksi tyypillinen ongelma, on se, että ATK-palvelut tuodaan loppukäyttäjille liian keskeneräisinä. Tämä ongelma on helppo tunnistaa ja siihen voi vaikuttaa edellyttämällä parempaa laatua ja ennakkotestausta. Monesti kyse on myös rahasta, sillä testaaminen maksaa.

Vaikeampi on tunnistaa puutteita, jotka liittyvät ATK-järjestelmän toiminnallisuuteen ja rakenteeseen. Asiat voivat olla epäloogisesti esitettyjä tai järjestelmään joudutaan syötettämään tarpeettomia tietoja. Tämän tyyppisten ongelmien kohdalla ohjelman suunnitteluprosessissa on mahdollisesti ollut puutteita. Joskus on esitetty, että tällaisiin ongelmiin voisi vaikuttaa se, että järjestelmien tekijät eivät riittävästi ota loppukäyttäjää huomioon, vaan tekevät niitä tavallaan itselleen. Osalla loppukäyttäjistähän on monesti varsin puutteelliset ATK-valmiudet ja he ovat hyvin kiireisiä.

Itse huomasin vielä yhden omasta mielestäni uuden näkökulman asiaan. Ainakin joidenkin järjestelmien hankinnassa ovat avainasemassa varsin kokemattomat henkilöt, joilla ei ole osaamista ATK- järjestelmien hankinnasta. Osaamista olisi ollut hyvä olla enemmän. Kuitenkaan meillä ei ole sellaista kulttuuria, että työntekijät itse arvioisivat oman osaamisensa rajoja ja osaisivat tarvittaessa kieltäytyä työtehtävistä, joihin he eivät ole päteviä tai pyytäisivät koulutusta. Oman osaamisen rajojen hahmottamista voisi ehkä jopa yrittää opettaa, sillä mm. asiantuntijan tehtävässä on tärkeä tunnistaa oman asiantuntijuutensa rajat.

Suomenkielisissä ATK-järjestelmissä olen viime aikoina huomannut vielä yhden uuden käyttäjän kannalta haastavan kohdan. Käytetyt suomenkieliset käsitteet eivät välttämättä vastaa niitä määritelmiä joita sanoilla on yleensä totuttu ymmärtämään. Tietenkin jos perehtyy kyseisen järjestelmän sanastoon ja erilaisiin ohjeisiin, niin käyttäjä oppii käsitteet, mutta jos järjestelmän haluaisi ottaa helposti käyttöönsä, niin sanastoa voi olla vaikea suoraan ymmärtää oikein. Onneksi arvaamalla pääsee kyllä aika pitkälle.

Joidenkin ATK-järjestelmien haastavuuksista huolimatta, tiedän monia tosi hyviäkin järjestelmiä, joita on mukava käyttää ja ne selvästi helpottavat työtäni. On tosi hyvä, että ohjelmia on jaksettu kehittää.

Mukavia hetkiä ATK-järjestelmien parissa kaikille!