Kevättä ilmassa – intoa riittää

Kävin viime viikolla Tampereen lääkäripäivillä ja innostuin kuuntelemaan luentoa painonhallinnasta. Kaikkia erikoisdieettejä en ollut aikaisemmin kuullutkaan. Esitystä kuunnellessa tuli mieleen, että kaikenlaisia vaihtoehtoja sitä on kehitettykin vain siksi, että saisimme painoa hallittua. Kovasti intoa näyttää riittävän dieettien kehittämiseen.

Erilaisista itselleni uusista vaihtoehdoista huolimatta edelleen mielestäni hyviä vinkkejä painohallintaan löytyySuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen lihavuustutkijat ry:n asettaman työryhmän julkaisemasta aikuisten lihavuutta käsittelevästäkäypähoitosuosituksesta.

Suosituksessa on mukana myös erittäin niukkaenergiainen (ENE) ruokavalio (800 kcal), joten myös käypähoitosuosituksen mukaisella dieetillä voi laihtua varsin tehokkaasti. Useinhan erikoisdieettejä mainostetaan sillä, että ne ovat hyvin tehokkaita.

Painonhallinnan jälkeen kuuntelin luentoja mm. urheiluvammoista ja murtumista. Näitä kuunnellessani tuli mieleeni liikunta osana painonhallintaa. Kun oikein innostutaan, kuntoilu aloitetaan niin vauhdikkaasti, että saadaan rasitusmurtumia tai pahimmassa tapauksessa sydänongelmia kesken suorituksen. Vaikka liikunta onkin hyvä tuki painonhallinnassa, niin varsin kohtuullisesti se kannattaa malttaa aloittaa.

Kauniina kevätpäivinä sitä innostuu helposti pitämään itsestään parempaa huolta tai vaikka siivoamaan tavallista perusteellisemmin. Innostuksesta huolimatta yli 40 -vuotiaiden pitäisi kuitenkin sen verran malttaa, että ennen säännöllisen liikuntaharrastuksen aloittamista kävisivät EKG-rasituskokeessa, mikäli aikaisemmin ei ole tullut liikuntaa harrastettua. Maltillisuus on hyvästä myös nuoremmille aloittajille.

Kauniiden kevätpäivien innostava vaikutus on joka tapauksessa mukava käyttää hyväksi. Päivät pitenevät ja kesä on joka päivä lähempänä.

Mukavia kevätpäiviä kaikille !

Energiatehokkuus ja ympäristökysymykset esillä

Selasin uutta Sähkö & Tele -lehteä ja huomasin miten monessa jutussa puhuttiin energiatehokkuudesta tai ympäristöasioista. Yhdessä jutussa käsiteltiin vihreämpää valaistusta, toisessa lämpöpumppua tulevaisuuden ratkaisuna, kolmannessa kansainvälistä ympäristövertailua ja neljännessä aurinkosuojuksia kiinteistöjen energiatehokkuudessa.

Ehkä aikaisemminkin on ollut yhtä paljon juttuja energiatehokkuudesta ja ympäristökysymyksistä, mutta tänään kiinnitin siihen huomiota. Varsin paljon aiheen ympärillä näyttää tapahtuvan. Tietenkin, jotta ilmastomuutoksen ehkäisemiseen liittyvät tavoitteet saavutetaan, pitää aika paljon tapahtuakin.

Mielenkiintoista oli huomata, että lämpöpumppujen asennusten määrä on vähentynyt vuonna 2009 verrattuna edellisvuoteen. Esimerkiksi vuonna 2009 omakotitalouksiin lämpöpumppuja asennettiin kaiken kaikkiaan noin 48 000, kun vuotta aikaisemmin määrä oli 60 000. Tarkemmin aiheesta voi lukea Petri Koivulan artikkelista.

Olisin voinut lukematta artikkelia olettaa, että määrä on edelleen nousussa, sillä viime aikoina yhä useammin vastaan tullut tuttava on kertonut näitä hankkineensa. Eihän se sinänsä ole ihme, sillä tuleehan niitä vuosittain aika paljon lisää.

Muista artikkeleista voisin vielä kertoa sen, että Helsingin kaupunki on sijoittunut seitsemänneksi eurooppalaisten pääkaupunkien ympäristövertailussa. Kaiken kaikkiaan mukana vertailussa oli 30 eurooppalaista pääkaupunkia tai taloudellista keskusta. Tästä voi lukea lisää Eetu Helmisen artikkelista.

Edellä kerroin vain muutamia kohtia, mitkä liittyivät energiatehokkuuteen tai ympäristökysymyksiin lehden tässä numerossa. Samasta aihepiiristä löytyy monista muistakin lähteistä. Aihe on varsin paljon esillä. Sellainenkin tuli mieleeni, että enää ei puhuta sähkön tai energian säästämisestä. Nyt ollaan tässäkin aiheessa tehokkaita.

Onhan se tietenkin selvää, että näistä kahdesta ilmaisusta (energiatehokkuus tai energian säästäminen) tulee erilainen mielikuva. Energiatehokkuus on ehkä myönteisempi ilmaisu, mutta toisaalta se voisi olla vaihtelua, jos käytettäisiin muitakin ilmaisuja. Eiköhän muutaman vuoden kuluttua käytetä jo jotain uutta ilmaisua, kielellä on tapana muuttua vuosien varrella.

Hyviä kokemuksia energiatehokkuuden kanssa kaikille!

Ajatuksia ATK-järjestelmien kehittämisestä

Ajatuksia ATK-järjestelmien kehittämisestä

Olen tottunut ottamaan miltei viikoittain käyttöön uuden ATK-palvelun, sillä esim. konferenssipaperit, tutkimusrahoitushakemukset ja tieteelliset lehtiartikkelit yleensä syötetään johonkin järjestelmään suoraan.  Yleensä järjestelmät toimivat hyvin, mutta viimeisen kuukauden aikana on muutaman kerran ollut sen verran paljon haastetta ATK-järjestelmien kanssa, että aloin miettiä asiaa tarkemmin.

Ehkä yksi tyypillinen ongelma, on se, että ATK-palvelut tuodaan loppukäyttäjille liian keskeneräisinä. Tämä ongelma on helppo tunnistaa ja siihen voi vaikuttaa edellyttämällä parempaa laatua ja ennakkotestausta. Monesti kyse on myös rahasta, sillä testaaminen maksaa.

Vaikeampi on tunnistaa puutteita, jotka liittyvät ATK-järjestelmän toiminnallisuuteen ja rakenteeseen.  Asiat voivat olla epäloogisesti esitettyjä tai järjestelmään joudutaan syötettämään tarpeettomia tietoja. Tämän tyyppisten ongelmien kohdalla ohjelman suunnitteluprosessissa on mahdollisesti ollut puutteita.  Joskus on esitetty, että tällaisiin ongelmiin voisi vaikuttaa se, että järjestelmien tekijät eivät riittävästi ota loppukäyttäjää huomioon, vaan tekevät niitä tavallaan itselleen. Osalla loppukäyttäjistähän on monesti varsin puutteelliset ATK-valmiudet ja he ovat hyvin kiireisiä.

Itse huomasin vielä yhden omasta mielestäni uuden näkökulman asiaan. Ainakin joidenkin järjestelmien hankinnassa ovat avainasemassa varsin kokemattomat henkilöt, joilla ei ole osaamista ATK- järjestelmien hankinnasta.  Osaamista olisi ollut hyvä olla enemmän.  Kuitenkaan meillä ei ole sellaista kulttuuria, että työntekijät itse arvioisivat oman osaamisensa rajoja ja osaisivat tarvittaessa kieltäytyä työtehtävistä, joihin he eivät ole päteviä tai pyytäisivät koulutusta.  Oman osaamisen rajojen hahmottamista voisi ehkä jopa yrittää opettaa, sillä mm. asiantuntijan tehtävässä on tärkeä tunnistaa oman asiantuntijuutensa rajat.

Suomenkielisissä ATK-järjestelmissä olen viime aikoina huomannut vielä yhden uuden käyttäjän kannalta haastavan kohdan. Käytetyt suomenkieliset käsitteet eivät välttämättä vastaa niitä määritelmiä joita sanoilla on yleensä totuttu ymmärtämään.  Tietenkin jos perehtyy kyseisen järjestelmän sanastoon ja erilaisiin ohjeisiin, niin käyttäjä oppii käsitteet, mutta jos järjestelmän haluaisi ottaa helposti käyttöönsä, niin sanastoa voi olla vaikea suoraan ymmärtää oikein. Onneksi arvaamalla pääsee kyllä aika pitkälle.

Joidenkin ATK-järjestelmien haastavuuksista huolimatta, tiedän monia tosi hyviäkin järjestelmiä, joita on mukava käyttää ja ne selvästi helpottavat työtäni. On tosi hyvä, että ohjelmia on jaksettu kehittää.

Mukavia hetkiä ATK-järjestelmien parissa kaikille!

Kyselytutkimuksen mukaan tietokone voi olla syy psyykkisen kuormituksen oireisiin

Käynnistin vuonna 2002 kyselytutkimuksen uuden tekniikan mukanaan tuomien muutosten vaikutuksesta työikäisen väestön terveyteen. Tähän mennessä on saatu julkaistua aineistosta jo kolme tieteellistä artikkelia. Eilen TTY tiedotti uusimmasta artikkelista, joka keskittyy psyykkisiin oireisiin.

Lähetimme kyselylomakkeen 15 000 työikäiselle suomalaiselle syksyllä 2002. Kysely sisälsi ergonomiaa, psyykkistä kuormitusta ja tapaturmia käsitteleviä kysymyksiä. Teknisiä laitteita, joiden käyttöä ja tuntemusta kartoitettiin, olivat muun muassa matkapuhelin, tietokone ja digi-TV sekä näihin liittyvät palvelut, kuten Internet ja teksti-TV. Vastauksia saatiin 6120 ja vastaajien keski-ikä oli 41 vuotta.

Totesimme tietokoneen käytön ja erilaisten psyykkisten oireiden välillä yhteyden. Erityisesti 31–40 -vuotiaiden naisten ryhmässä oli pöytätietokoneen käytön ja useiden psyykkisten oireiden välillä yhteys. Matkapuhelimen, kannettavan tietokoneen tai minitietokoneen, kuten kommunikaattorin käytöllä havaitsimme olevan yhteyttä 51–60 -vuotiaiden naisten masennukseen. Lisäksi 31–40 -vuotiaiden miesten ikäryhmässä tietokoneiden käytöllä oli yhteys pelkotiloihin ja matkapuhelimen käytöllä päihdeongelmiin.

Aikaisemmassa artikkelissa, joka käsitteli erilaisia fyysisiä oireita, koko aineiston analyyseissä ei todettu pöytätietokoneiden tai muiden mobiililaitteiden käytön ja fyysisten oireiden välillä yhteyttä. Kuitenkin esimerkiksi 41–50 -vuotiaiden naisten ryhmässä oli pöytätietokoneenkäytön ja niskahartiaoireiden välillä yhteys sekä 20–30 ja 51–60 -vuotiaiden miesten ryhmissä yhteys kannettavan tietokoneen tai muiden mobiililaitteiden ja lanne-ristiselän oireiden välillä. Psyykkisten oireiden ja fyysisten oireiden välillä todettiin koko aineistossa sekä useammassa naisten ja miesten ikäryhmässä yhteyksiä.

Mielenkiintoista havaita, että psyykkiset oireet tulivat esiin molemmissa tarkasteluissa. Vaikea tietää miksi näin on, mutta kuitenkin on mielestäni hyvä jatkossa kiinnittää huomiota mahdolliseen psyykkiseen kuormittavuuteen, jota uuden tekniikan myötä voi ilmetä.

Uudella tekniikalla on todella paljon myös myönteisiä vaikutuksia, joten niitä ei ole syytä unohtaa. Miten helppoa nykyään on esimerkiksi soitella toisille verrattuna aikaan ennen matkapuhelimien. Tekstaileminenkin on varsin loistava keksintö.

Mukavia hetkiä uuden tekniikan parissa kaikille!

Uusi vuosi – uudet tuulet ja mahdollisuudet

Tällä kertaa vuoden vaihtuessa siirryimme myös uudelle vuosikymmenelle. Aikaisemmin en ollut asiaa ehtinyt miettimään, mutta kun katsoin kansanväliseltä uutiskanavalta ohjelmaa siitä, mitä edellisen vuosikymmenen aikana on tapahtunut, itsekin aloin miettiä aihetta tarkemmin. Kummasti asiat ovat edenneet ja aika kulunut nopeasti.

Jo 10 vuotta sitten oli IT -teknologia edistynyttä, mutta edelleen on menty eteenpäin. Internetistä on tullut entistä tärkeämpi. Esimerkiksi nykyään TV-uutisissa kerrotaan mitä joku johtava poliitikko on blogissa tai nettipäiväkirjassaan kertonut. Sosiaalinen media on lisääntynyt ja matkapuhelimet ovat tulleet entistä monipuolisemmiksi.

Helpompi on kuitenkin muistella mitä viime vuonna tapahtui. Yliopistomaailmassa suurin asia oli todennäköisesti uusi yliopistolaki, joka mahdollistaa paljon muutoksia. Monet muutokset astuvat voimaan vuoden vaihteessa. Esimerkiksi Tampereen teknillinen yliopisto muuttuu säätiöyliopistoksi. Päällimmäisenä vuodesta 2009 jäi itselleni mieleen tämä säätiöyliopistoksi muuttumisen valmistelu. Paljon oli tehtävänä, mutta samalla syntyi uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Mielenkiintoista nähdä miten asiat etenevät tämän muutoksen myötä.

Mitä uutta on tulossa vuonna 2010?

TTY:n tasolla edellä kuvattu säätiöyliopistona aloittaminen on oletettavasti vuonna 2010 merkittävin uusi asia. Odotan myös muita uusia asioita. Sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksiin liittyen odotan tietoa aiheeseen liittyvän työntekijädirektiivin valmistumisesta. Myös muita kansainvälisiä kannanottoja on tietääkseni tekeillä.

Tarkemmin aihepiiristä kerron vuoden mittaan tilannekatsauksissa. Seuraava katsaus on tarkoitus julkaista lähipäivinä. Lisäksi on tekeillä tiivistetty englanninkielinen versio ensimmäisestä tilannekatsauksesta. Mahdollisesti myös seuraavista tehdään vastaava englanninkielinen versio.

Opetuspuolella täysin uusia kursseja ei ole suunnitteilla vuodelle 2010, mutta jonkin verran WWW-materiaaleja lisätään olemassa oleviin kursseihin. Viime syksynä aloitettu SF6 -kaasuun liittyvä koulutus jatkuu. Vuoden alussa järjestän 10.2. yhdessä HelenServicen kanssa ajankohtaispäivän energia-alaa koskevista SF6 -asetuksista ja aiheeseen liittyvästä raportoinnista Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksella.

Tutkimuspuolella sähkö- ja magneettikentät ja niille altistuminen ovat toiminnassani edelleen ajankohtaisia. Tieteellisiä artikkeleja on edelleen tekeillä. Yksi valmis paperi on parhaillaan painossa odottamassa julkaisemista. Uusista tieteellisistä artikkeleista kerron jatkossakin englanninkielisillä kotisivuillani Current -palstalla.

Paljon mielenkiintoista muutakin on varmaan edessä vuonna 2010, sillä yleensä vuodessa ehtii tapahtua uskomattoman paljon asioita.

Hyvää alkanutta vuotta 2010 kaikille!