Lokakuun yksi varsin mieleen painunut uutinen oli sen, kun Chilen kaivosturmassa maan alle jääneet 33 kaivosmiehestä saatiin pelastettua ja nostettua maan pinnalle. Nostoa saattoi seurata internetissä reaaliaikaisesti ympäri maapalloa. Miesten ylös nostaminen oli varsin suuri mediatapahtuma.

Aiheesta tuli nähtyä useita lehti- ja TV-juttuja. Uutisesta tuli myös keskustelut muiden kanssa. Aika usein ihmiset miettivät sitä, minkälaista olisi olla loukussa maan alla. Ihmisellähän on luonnostaan kyky empatiaa, joten he pystyivät ainakin jonkin verran samaistumaan kaivosmiesten tilanteeseen. Wikipedian mukaan empatia tarkoittaa kykyä asettaa itsensä toisen henkilön asemaan ja ymmärtää toisen tunteita.

Itse en huomannut kenenkään suhtautuvan asiaa niin, että kyse olisi ihmisen tarpeesta hankkia ”extreme” kokemuksia. Kuitenkin ihmisten kiinnostuneisuutta kaivosmiehiä kohtaan yritettiin selittää mediassa myös sillä, että ihmiset haluavat saada ”extreme” kokemuksia ja tämä onnettomuus tarjosi heille sellaista.

Aiheesta käytyä mediakeskustelua seuratessa aloin miettiä, että onkohan jotenkin unohtunut, että ihmisellä on luontainen kyky empatiaa. Tietenkin on yksilöllisiä eroja, mutta empatiakyky on varsin merkittävä tekijä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Ihmiset pystyivät ainakin jonkin verran samaistumaan siihen, kun yksittäistä kaivosmiestä nostettiin ylös maan alta. Aina oli mukana myös pieni riski, että nousu ei onnistukaan.

Kaivosmiesten nostaa seuratessa mielenkiintoista oli myös seurata sitä, miten huolellisesti nostoa tehneet työntekijät toimivat. Kaikki eteni hyvin hallitusti. Kukin työvaihe oli suunniteltu tai ainakin vaikutti sille. Selvästi käytännön ammattilaiset olivat työtä tekemässä. Ammattilaisillekin tilanne ja tehtävä olivat uusia.

Mukava nähdä välillä näin positiivisiakin uutisia ja huomata miten ihmisten kyky myötäelää on vielä olemassa. Pienissäkin asioissa voimme itse kukin huomata, miten muut pystyvät myötäelämään ja tukemaan.

Mukavaa talven odotusta kaikille!

Hankin kesän lopulla käyttööni uuden kosketusnäyttöisen kännykän. Vieläkin olen innoissani siitä, mitä kaikkea uutta pystyn puhelimellani tekemään. Suurin innostus on kyllä jo vähän mennyt ohi samalla, kun laitteesta on tullut osa arkea.

Yksi mielenkiintoinen ominaisuus, mihin uutta puhelintani olen käyttänyt, on lehtien lukeminen. Paperisia lehtiä on kyllä mukava lukea, mutta vanhojen lehtien paperinkeräykseen vieminen on välillä aika tylsää työtä. Sähköisiä lehtiä luettaessa ei tarvitse miettiä lehtien kierrättämistä. Lehtien lukeminen on kyllä muuttunut vähän erilaiseksi, kun niitä lukee sähköisenä kännykästä.

Helposti käy niin, että katsoo useamman sähköisen lehden tarjontaa läpi, mutta enimmäkseen lukee vain otsikoita. Vain muutaman mielenkiintoisen otsikon kohdalla pysähtyy ja katsoo koko tekstin. Paperisen lehden kohda sitä helpommin pysähtyi lukemaan väliotsikoita tai pieniä osia varsinaisesta tekstistä. Nyt sähköisten lehtien kohdalla lukeminen on lähinnä otsikoiden lukemista.

Voi uudella puhelimella tehdä muutakin kuin lukea netistä lehtiä. Esimerkiksi erilaisia aikatauluja ja muita tietoja saa aiempaa helpommin käyttöönsä. Jopa lähimmän kaupan tai nähtävyyden voi sen avulla selvittää.

Oma opettelunsa on ollut myös siinä miten kosketusnäyttöä käytetään. Oikeastaan sitä oppi aika helposti käyttämään, vaikka aluksi olikin vähän epävarma olo siitä, osuuko sormella aina oikeaan kohtaan. Ergonomian näkökulmasta kosketusnäyttö on vähän erilainen kuin perinteinen näppäimistö. Eniten eroa on ehkä siinä, miten tekstiä vieritetään näytöllä. Käden tai lähinnä sormien liike on erilainen ja myös kuormitus kohdistuu eri tavalla kuin perinteisiä näyttöjä käytettäessä.

Monia muitakin asioita on helppo tehdä uusilla kännyköillä. Puhelujen soittaminen on vain pieni osa. On ihan mukava huomata miten tekniikka on taas mennyt eteenpäin ja käyttäjät saavat uusia palveluja käyttöönsä. Kaikkea mitä kehitetään ei itse välttämättä tarvitse, mutta aina jotain ihan hyödyllistä uutta näyttää löytyvän.

Mukavia kokemuksia uuden tekniikan parissa kaikille.

Tämä vuonna Bioelectromagnetics Society järjesti vuosittain toistuvan konferenssinsa Etelä- Koreassa. Sen lisäksi, että itse konferenssin aihe oli kiinnostava, niin myös Etelä-Koreassa oli mukava käydä katsomassa, minkälaista tekniikkaa heillä on nyt käytössä ja mitä uutta on tuossa.

Kuunnellessani esityksiä uudesta tekniikasta, esimerkiksi siitä miten tulevaisuuden linja-autojen energia voisi välittyä maasta magneettikentän avulla, aloin miettiä, miten innovatiivista korealaisten toiminta näyttää olevan. Optimistisesti ajattelin, että ehkä he kehittävät vähitellen uusia energiaa säästäviä järjestelmiä ja myyvät ne sitten eurooppalaisille, jotka haluavat ehkäistä ilmastomuutoksen etenemistä.

Toinen aihealue, missä näytetään saavutettavan hyvää edistymistä, on lääketieteellinen kuvantaminen. Uudet tehokkaat MRI – laitteet saavat aivokuvat näyttämään paljon paremmille, mihin aikaisemmin on pystytty. Samalla tietenkin staattiselle magneettikentälle altistuminen lisääntyy, mutta hyvä kuvan laatu helpottaa huomattavasti diagnostiikkaa.

Tietenkin konferenssissa oli myös esityksiä muiden muassa siitä, miten paljon sähkö- ja magneettikentille altistutaan, miten altistumista voidaan laskea ja mitä soluvaikutuksia altistuksella on. Myös ihmisillä tehtyjä tutkimuksia oli esillä.

Konferenssin ”TUTORIALS” osassa oli myös esitys siitä, miten artikkeli kirjoitetaan Bioelectromagnetics – lehteen. Oli ihan mielenkiintoista kuulla päätoimittajan ajatuksia artikkelin kirjoittamisesta ja vinkkejä siiten, miten paperi kannattaa tehdä. Mukava oli kuulla, että he eivät vaadi täydellistä englantia, sillä suuri osa kirjoittajista ei puhu englantia äidinkielenään. Tähän esitykseen liittyvä artikkeli löytyy pdf:nä.

Myös TTY:llä oli konferenssissa kolme paperia. Ne käsittelivät kentille altistumista kotona ja vapaa-ajalla sekä yhdessä vertailtiin erilaisia mittaustapoja tietyn työntehtävän osalta. Nämä ja kaikki muut konferenssin julkaisut löytyvät konferenssin www-sivulta.

Sateisina kesäpäivinä on hyvä hetki tutustua netistä löytyvään uuteen tietoon. Yksi mahdollisuus on poiketa tämän konferenssin www-sivuilla.

Aurinkoista kesää kaikille!