Nro. 4 2023/1 Tilastollinen meta-analyysi pientaajuisen sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksista raskauteen

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat tekivät meta-analyysin siitä, onko sähkömagneettisille kentille altistumisella vaikutusta raskauteen. He valikoivat seitsemän kohorttitutkimusta, joihin osallistuneet olivat olleet raskaana olevia naisia ja vastasyntyneitä. Osallistujat joko olivat tai eivät olleet asuneet lähellä voimajohtoja. Tutkijoiden mukaan magneettikentille altistumisen ja keskenmenojen, kohtukuolemien, vastasyntyneiden syntymävikojen ja ennenaikaisten synnytysten välillä ei ollut yhteyttä. Kirjoittajien mukaan vaikutukset lapsen raskausviikkoihin nähden pieneen kokoon ja alhaisempaan syntymäpainoon ovat edelleen epäselviä.

Huoli altistumisesta pientaajuiselle sähkömagneettiselle säteilylle ja sen vaikutuksista terveyteen on tutkimusryhmän mukaan kasvanut. Aiemmat tutkimukset pientaajuisen sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksista raskauteen eivät olleet vakuuttaneet tutkimusryhmää, joten heidän tavoitteenaan tässä tutkimuksessa oli arvioida sitä meta-analyysin avulla.

Tutkimusryhmä etsi 10.3.2021 mennessä julkaistuja tutkimuksia sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksista raskauteen tietokannoista PubMed, Web of Science, Cochrane Library, Embase ja EBSCO. Tietojen keräämisestä ja valikoinnista vastasi tutkimusryhmän kaksi tutkijaa itsenäisesti. Lopulliseen analyysiin he valikoivat kaikkiaan seitsemän kohorttitutkimusta. Niihin osallistuneet olivat olleet raskaana olevia naisia ja vastasyntyneitä, jotka asuivat tai eivät asuneet lähellä voimajohtoja ympäröiviä pientaajuisia sähkömagneettisia kenttiä. Yhteistä heille oli, että he olivat olleet raskauden aikana pientaajuiselle sähkömagneettiselle säteilylle jatkuvasti altistuneita.
Ennalta määritettyjen kriteerien perusteella valituista tutkimuksista suoritettiin meta-analyysi ohjelmistolla Review Manager 5.3. Tutkimusryhmä havaitsi, että keskenmenojen, kohtukuolemien, syntymävikojen tai ennenaikaisten synnytysten riski sähkömagneettisten kenttien lähellä asuvilla raskaana olevilla naisilla ei ollut merkittävästi kohonnut suhteessa verrokkeihin.

Tutkimusryhmän suorittaman analyysin tulosten perusteella äidin raskaudenaikaisen pientaajuisille magneettikentille altistumisella ei ollut yhteyttä keskenmenoihin, kohtukuolemiin, vastasyntyneiden syntymävikoihin ja ennenaikaisiin synnytyksiin. Vaikutukset lapsen raskausviikkoihin nähden pieneen kokoon ja alhaisempaan syntymäpainoon jäivät tutkimusryhmän mielestä kuitenkin edelleen epäselviksi. Heidän johtopäätöksensä olikin, että tulosten vahvistukseksi tarvitaan vielä jatkotutkimuksia laadukkailla suurilla tutkimusjoukoilla ja eri alueilla.

Lähde:
Zhou F, Ma C, Li Y, Zhang M, Liu W. The effect of extremely low-frequency electromagnetic radiation on pregnancy outcome: a meta-analysis. Annals of Clinical Case Reports 2022, 7, 2326.

Nro. 3 2023/1 Analyysi suurjännitteisten voimajohtojen lähellä pientaajuisille magneettikentille altistumisen vaikutuksesta slovenialaisten lasten ja nuorten mahdollisesti kohonneeseen syöpäriskiin

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät syöpäriskiä suurjännitteisten voimajohtojen lähellä hyödyntäen Slovenian syöpärekisterin tietoja 0–19-vuotiaista leukemiapotilaista, 0–29-vuotiaista aivokasvainpotilaista ja 0–14-vuotiaista muista syöpäpotilaista 12 vuoden ajalta vuosina 2005–2016. Tutkimusryhmän tekemien laskelmien mukaan vain 0,5 % alle 19-vuotiaista lapsista ja nuorista Sloveniassa eli sellaisten suurjännitteisten voimajohtojen läheisyydessä, joissa kenttä on yli 0,1 μT. Voimakkaampien kenttien alueella elävien lasten ja nuorten syöpäriskin ei todettu olevan merkittävästi korkeampi kuin muiden.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että päivittäinen keskimääräinen altistuminen yli 0,3–0,4 μT:n pientaajuisille magneettikentille lisää mahdollisesti lapsuusiän leukemian riskiä. Tässä tutkimuksessa haluttiin määrittää suurjännitteisten voimajohtojen aiheuttamat pientaajuiset magneettikentät Sloveniassa.

Jotta voitiin laskea suurjännitteisiä voimajohtoja ympäröivien pientaajuisten magneettikenttien voimakkuudet koko Sloveniassa, tutkimusryhmä kehitti uuden, maaston tarkat korkeustiedot huomioivan kolmiulotteisen menetelmän. Näin saatiin laskettua pientaajuisten magneettikenttien pitkäaikainen keskimääräinen voimakkuus. Menetelmään tarvittavat tekniset tiedot tutkimusryhmä keräsi kansalliselta verkkoyhtiöltä ja viideltä jakeluyhtiöltä.

Syöpäriskin tutkimusryhmä arvioi maantieteellisesti rajatulla retrospektiivisellä epidemiologisella tutkimuksella. Siihen se sai väestörekisteristä tiedot Slovenian lapsista ja nuorista ja heidän osoitteistaan ja Slovenian syöpärekisteristä tiedot 0–19-vuotiaista leukemiapotilaista, 0–29-vuotiaista aivokasvainpotilaista ja 0–14-vuotiaista muista syöpäpotilaista 12 vuoden ajalta vuosina 2005–2016.
Tutkimusryhmän suorittamien laajamittaisten laskelmien mukaan vain 0,5 % alle 19-vuotiaista lapsista ja nuorista Sloveniassa eli sellaisten suurjännitteisten voimajohtojen läheisyydessä, joiden pientaajuisten magneettikenttien voimakkuus on yli 0,1 μT. Voimakkaampien kenttien alueella elävien lasten ja nuorten syöpäriski ei tutkimusryhmän mukaan eronnut merkittävästi ikätovereistaan.

Tutkimusryhmän mukaan heidän kehittämällään uudella menetelmällä pystytään laskemaan suhteellisen nopeasti sähkönjakeluverkon sattumanvaraisten kuormien pientaajuisten magneettikenttien arvot, koska jokaisen sattumanvaraisen kuorman lähteen arvo lasketaan skaalaamalla nimelliskuorman arvo. Tämän ansiosta myös sähkönjakeluverkon laskennallisia arvoja voidaan säätää huomattavasti nopeammin.

Lähde:
Zagar T, Valic B, Kotnik T, Korat S, Tomsic S, Zadnik V, Gajsek P. Estimating exposure to extremely low frequency magnetic fields near high-voltage power lines and assessment of possible increased cancer risk among Slovenian children and adolescents. Radiology and Oncology 2023, 57(1), 59–69.

Nro. 2 2023/1 Asuinalueen köyhyyden ja sisätilojen kemikaalipitoisuuksien vaikutus lapsuusiän leukemian alueelliseen riskiin

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät sitä, onko asuinalueen köyhyydellä ja sisätilojen kemikaalipitoisuudella yhteyttä lapsuusiän leukemiariskiin. He käyttivät aineistona vuosina 1999–2006 Pohjois- ja Keski-Kaliforniassa diagnosoituja lapsuusiän leukemiatapauksia. Tutkijat havaitsivat merkittävän alueellisen riskin kahdessa piirikunnassa, kun huomioitiin köyhyysindeksi ja yksilölliset muuttujat. Heidän mukaansa mahdolliset valintaharhat ja useista lähteistä peräisin olevien eri altistumisten ja muuttujien huomioiminen eri tasoilla ovat tärkeitä selityksiä havaitulle riskille.

Leukemia on yleisin lapsuusiän syöpä teollistuneissa maissa. Sen esiintyvyyden kasvu Yhdysvalloissa viittaa tutkimusryhmän mukaan siihen, että ympäristöaltistuksella on merkitystä sen synnyssä. Myös asuinalueen sosioekonomisen aseman on todettu liittyvän moniin sairauksiin, kuten lapsuusiän leukemiaan.

Tässä tutkimuksessa tutkijat käyttivät Bayes-mallinnusta arvioidakseen asuinalueen köyhyysindeksiä ja sen yhteyttä lapsuusiän leukemiaan. Tutkimusaineistona heidän populaatiopohjaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessaan olivat vuosina 1999–2006 Pohjois- ja Keski-Kaliforniassa diagnosoidut lapsuusiän leukemiatapaukset. Tutkimuksessa mitattiin useita kemikaaleja suoraan sisätilasta. Mukana oli 277 tapausta ja 306 verrokkia, jotka kaikki olivat yli 8-vuotiaita.

Bayes-mallinnuksessa tutkijat ottivat huomioon alueelliset satunnaisvaikutukset tunnistaakseen alueet, joilla asuinalueen köyhyys tai yksilölliset muuttujat eivät selittäneet merkittävästi kohonnutta leukemiariskiä. He pohtivat, voisivatko sisätilan kemikaaliryhmät tällöin tarjota selityksen kohonneen alueellisen riskin alueille. Koska kaikki kelpuutetut tapaukset ja verrokit eivät osallistuneet tutkimukseen, tutkijat suorittivat simulaatiotutkimuksen, johon he lisäsivät osallistumattomia. Näin he pystyivät määrittämään mahdollisten valintaharhojen merkitystä arvioidessaan asuinalueen köyhyysindeksin vaikutuksia ja alueellista riskiä.

Tutkijat havaitsivat lapsuusiän leukemian merkittävän alueellisen riskin kahdessa piirikunnassa, kun huomioitiin köyhyysindeksi ja yksilölliset muuttujat. Kohonneen riskin alueen selitti kuitenkin osittain valintaharha simulaatiotutkimuksissa, joihin sisältyi enemmän verrokkeja alemman sosioekonomisen aseman alueilta. Kohonnut riski selittyi ilman valintaharhaakin, kun huomioitiin sisällä mitatut kemikaalit: hyönteis- ja kasvimyrkyillä oli suuremmat vaikutukset riskialueella kuin yleisesti.

Tutkijoiden mielestä useista lähteistä peräisin olevien eri altistumisten ja muuttujien huomioiminen eri tasoilla ja mahdolliset valintaharhat ovat tärkeitä selityksiä havaituille kohonneen alueellisen riskin alueille.

Lähde:
Wheeler D C, Boyle J, Carli M, Ward M H, Metayer C. Neighborhood deprivation, indoor chemical concentrations, and spatial risk for childhood leukemia. International Journal of Environmental Research and Public Health 2023, 20, 3582.

Nro. 1 2023/1 Pääkirjoitus

|

Osallistuin kesäkuussa BioEM2023-konferenssiin 18.–23.6. Oxfordissa Isossa-Britanniassa. Tilaisuudessa käsiteltiin sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia monesta näkökulmasta. Itselleni oli vähän yllätys se, miten paljon myös kauneudenhoitoalalla käytetään laitteita, joiden toimintaan liittyvät sähkömagneettiset kentät. Mielenkiintoisia olivat myös muiden muassa sydämentahdistimiin liittyvät tutkimukset. Tilaisuudesta löytyy tarkemmin tietoa järjestäjien www-sivuilta. BioEM:n www-sivulta löysin tiedon, että BioEM2024 pidetään 16.–21.6.2024, paikkana Kreeta Kreikassa.

Aikaisemmissa tilannekatsauksissa olen kertonut, että Euroopan komissio on pyytänyt riippumattomalta tieteelliseltä komitealta SCHEER (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta kahta tieteellistä kantaa (Opinion I ja II). SCHEER:n www-sivulta huomasin, että WG Electromagnetic fields (EMF) II -ryhmä on järjestänyt 26.5.2023 kokouksen, jossa työskenneltiin luonnostekstin kanssa.

Löysin tähän uuteen tilannekatsaukseen mielestäni taas mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Tilannekatsauksen alussa käsitellään lapsuusiän leukemiaa ja syöpäriskiä. Lapsuusiän leukemiaa käsitellään tällä kertaa asuinalueen köyhyyden ja sisätilojen kemikaalipitoisuuksien näkökulmasta.

Tilannekatsauksessa on tällä kertaa mukaan myös artikkeleja, joissa on käsitelty muitakin kuin pienitaajuisia sähkö- ja magneettikenttiä. Esimerkiksi tutkijat ovat selvittäneet sähköautojen, älypuhelimien ja älykellojen aiheuttamien sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia sydämeen implantoitaviin elektronisiin laitteisiin. Ajattelin, että aihe kiinnostaa yleisesti, koska nykyään käytetään niin paljon edellä mainittuja laitteita. Mukana on myös artikkeli etäluettavien sähkömittarien kentistä.

Työntekijöiden asioita käsitellään tälläkin kertaa tilannekatsauksen loppupuolella. Viimeiseksi olen valinnut artikkelin aiheesta, mitä avoimia kysymyksiä liittyy hermostoa rappeuttavien sairauksien riskiin.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

01/2023 Näkökulmia sähkömagneettisille kentille altistumisen tutkimuksista Pohjoismaista aina Afrikan eteläosiin saakka

01/2023 Näkökulmia sähkömagneettisille kentille altistumisen tutkimuksista Pohjoismaista aina Afrikan eteläosiin saakka

|

Osallistuin kesäkuussa BioEM2023-konferenssiin 18.–23.6. Oxfordissa Isossa-Britanniassa. Tilaisuudessa käsiteltiin sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia monesta näkökulmasta. Itselleni oli vähän yllätys se, miten paljon myös kauneudenhoitoalalla käytetään laitteita, joiden toimintaan liittyvät sähkömagneettiset kentät. Mielenkiintoisia olivat myös muiden muassa sydämentahdistimiin liittyvät tutkimukset. Tilaisuudesta löytyy tarkemmin tietoa järjestäjien www-sivuilta. BioEM:n www-sivulta löysin tiedon, että BioEM2024 pidetään 16.–21.6.2024, paikkana Kreeta Kreikassa.


Lataa: [pdf]

Seuraava tilannekatsaus julkaistaan talvella 2023.