Nro. 2 / 2019/1 Lapsuusiän leukemian riski kalifornialaisessa voimajohtotutkimuksessa: magneettikentät vs. etäisyys voimajohdoista

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat hyödynsivät kalifornialaisen, väestörekisteriin pohjautuvan tapaus-verrokkitutkimuksen aineistoa ja tutkivat magneettikenttien, voimajohtojen etäisyyden ja lapsuusiän leukemian riskin välisiä yhteyksiä tilastollisten mallien avulla. Kirjoittajien mukaan heidän löydöksensä eivät tue oletusta, että magneettikentät olisivat ainoa selitys voimajohtojen etäisyyden ja lapsuusiän leukemian väliselle yhteydelle, vaan pikemminkin tukevat jotain muuta voimajohtoihin liittyvää selitystä.

Aiemmissa yhteisanalyyseissä on saatu viitteitä hieman kohonneen lapsuusiän leukemian riskin yhteydestä voimajohtojen aiheuttamille voimakkaille magneettikentille altistumiseen ja etäisyyteen niistä. Koska magneettikentät kuitenkin korreloivat voimajohtojen etäisyyden kanssa, aiemmissa tutkimuksissa ei ole selvinnyt, johtuuko riski magneettikentille altistumisesta vai jostain muusta voimajohtojen etäisyyteen liittyvästä tekijästä.

Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin kalifornialaisen, väestörekisteriin pohjautuvan CAPS-tapaus-verrokkitutkimuksen aineistoa ja tutkittiin magneettikenttien, voimajohtojen etäisyyden ja lapsuusiän leukemian riskin välisiä yhteyksiä kolmesta näkökulmasta: 1) onko voimajohtojen aiheuttamiin magneettikenttiin liitetty lapsuusiän leukemian riski riippumaton etäisyydestä lähimpään suurjännitteiseen voimajohtoon, 2) onko riski riippumaton lähimmän voimajohdon jännitteestä ja 3) väheneekö riski samassa suhteessa vai hitaammin tai nopeammin kuin magneettikentät heikkenevät etäisyyden kasvaessa.

Tutkimusryhmä tutki tilastollisten mallien avulla etäisyyden ja magneettikenttäaltistuksen keskinäistä vaikutusta ja päätteli, ettei pelkällä suurjännitteisten voimajohtojen läheisyydellä eikä pelkällä altistuksella voimakkaille laskennallisille magneettikentille yksinään ollut yhteyttä lapsuusiän leukemiaan. Korkeampi leukemiariski löydettiin ryhmältä, jolla syntymäpaikan osoitteet olivat alle 50 metrin etäisyydellä suurjännitteisiä voimajohtoja ja jolla laskennalliset magneettikentät oli voimakkaat (yli 0,4 μT). He havaitsivat lisäksi, että alle 200 kV:n voimajohtojen aiheuttamilla voimakkailla laskennallisilla magneettikentillä ei ollut yhteyttä kohonneeseen leukemiariskiin, vaan riski rajoittui ainoastaan yli 200 kV:n voimajohtoihin.

Tutkimusryhmä piti tutkimuksensa rajoitteena voimakkaasti altistuneiden vähäistä osuutta niin yli kuin alle 200 kV:n voimajohtojen lähellä asuneista. Heidän mukaansa nämä löydökset eivät tue oletusta, että magneettikentät olisivat ainoa selitys voimajohtojen etäisyyden ja lapsuusiän leukemian väliselle yhteydelle, vaan pikemminkin tukevat jotain muuta voimajohtoihin liittyvää selitystä.

Lähde:
Crespi C M, Swanson J, Vergara X P, Kheifets L. Childhood leukemia risk in the California Power Line Study: Magnetic fields versus distance from power lines. Environmental Research 171 (2019) 530–535.

Sorry, comments are closed for this post.