Päätoimittajan kommentti: kirjoittajat ovat tutkineet perifeerisen veren lymfosyyteistä työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen genotoksisia vaikutuksia.
Ihmisen sytogeneettinen biomonitorointi perustuu perinteiseen kromosomitutkimukseen, ja sillä tutkitaan yksilön tai ryhmän altistumista kemikaaleille ja tietyn kemikaalin vaikutusta elimistöön. Ihmisen sytogeneettistä biomonitorointia on artikkelin kirjoittajien mukaan jo pitkään käytetty, kun arvioidaan työympäristön mahdollisia vaikutuksia työntekijän DNA:han. Kun biomonitoroinnin avulla on tutkittu työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen genotoksisia eli perimää vahingoittavia vaikutuksia, heikkoutena on tutkimusryhmän mielestä ollut puutteellinen altistumisen arviointi. Heitä pohdituttivat erityisesti altistuksen arviointimenetelmät, altistusmittarit ja altistusryhmämäärittelyt.
Tässä tutkimuksessa arvioitiin perifeerisen veren lymfosyyteistä työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen genotoksisia vaikutuksia komeettamenetelmällä ja solunjakautumista estävällä mikrotumamenetelmällä. Tutkimukseen osallistujiksi valikoitui lopulta 79 belgialaista sähkötyöntekijää, joiden todellista altistumista 50 Hz:n magneettikentille työssä mitattiin altistusmittarilla kolmena peräkkäisenä päivänä. Altistusryhmiä määriteltiin eri menetelmin, kuten pelkästään tehtävänimikkeen tai pelkästään altistustietojen perusteella.
Tutkimusryhmän yhteenveto pientaajuisten magneettikenttien arvoista osoitti, että koko tutkimusjoukon altistustaso oli alhainen. Lisäksi siitä selvisi, että altistusryhmien määrittely pelkästään tehtävänimikkeiden perusteella olisi johtanut siihen, että 12 työntekijää olisi luokiteltu väärään ryhmään. Siksi tutkijat päättivät yhdistää tehtävänimikkeet ja hierarkkisen klusteroinnin, johon oli koottu henkilökohtaiset altistustiedot.
Lopullisten tulosten perusteella tutkimusryhmä teki sen johtopäätöksen, että työperäinen magneettikenttäaltistus ei lisännyt merkittävästi geenivaurioita. He arvioivat, että sytogeneettisten testien tuloksiin olisivat voineet vaikuttaa ennemminkin muut tekijät, kuten ikä tai aiempi tupakointi.
Lähde:
Nguyen H, Vandewalle G, Mertens B, Collard J‐F, Hinsenkamp M, Verschaeve L, Feipel V, Magne I, Souques M, Beauvois V, Ledent M. Exposure assessment and cytogenetic biomonitoring study of workers occupationally exposed to extremely low-frequency magnetic fields. Bioelectromagnetics 2024; 45, 260–280.
Sorry, comments are closed for this post.