Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli tutkia, miten akuutti altistus verkkotaajuisille (60 Hz) magneettikentille vaikuttaa ihmisen aivotoimintaan. He suorittivat yhtä aikaa aivosähkötutkimuksen (EEG) ja funktionaalisen magneettikuvauksen. He eivät havainneet mitään vaikutuksia EEG-käyrällä tai muutoksia veren happipitoisuudessa funktionaalisissa magneettikuvissa. Verrattuaan tuloksia aiempiin löydöksiin he päättelivät, että magneettikenttäaltistus alhaisella tasolla (< 10 mT) saattaa vaatia pidempikestoisen altistuksen, jotta vaikutuksia esiintyisi.
Suorittamalla yhtä aikaa aivosähkötutkimuksen (EEG) ja funktionaalisen magneettikuvauksen (fMRI) tutkimusryhmä tarkasteli, miten akuutti altistus verkkotaajuisille (60 Hz Pohjois-Amerikassa) magneettikentille vaikuttaa ihmisen aivotoimintaan. EEG sopi heidän mielestään erinomaisen aikatarkkuutensa ansiosta hyvin aivokudoksen akuuttien reaktioiden tarkasteluun, mutta sen rajoituksina olivat avaruudellinen erotuskyky ja kykenemättömyys mitata toimintaa aivojen syvillä alueilla. Näiden puutteiden kompensoimiseksi he hyödynsivät myös funktionaalista magneettikuvausta.
Tutkimukseen osallistui 25 tervettä vapaaehtoista, jotka saivat todellista tai lumealtistusta magneettikuvauslaitteen gradienttikäämin muodostamille sinimuotoisille 60 Hz:n magneettikentille. Altistusjaksoja oli kaksi: 10 sekuntia 3 mT:n tasolla (12 toistoa) ja 2 sekuntia 7,6 mT:n tasolla (100 toistoa). EEG:n spektri mitattiin takaraivolta alfataajuudella (8–12 Hz, kirjallisuudessa raportoitu magneettikenttäaltistukselle herkimmäksi) magneettikenttäaltistuksella ja ilman altistusta. Aivotoiminnan aktivoitumista tutkittiin funktionaalisella magneettikuvauksella veren happipitoisuuden muutoksista (BOLD-signaaleista).
Tutkimusryhmä ei havainnut mitään vaikutuksia EEG-käyrällä altistuksen aikana tai sen jälkeen kummassakaan altistusjaksossa. He eivät myöskään todenneet funktionaalisissa magneettikuvissa veren happipitoisuuden muutoksia. Tutkimusryhmän mukaan akuutti altistuminen (2–10 s) 60 Hz:n magneettikentille 3–7,6 mT:n tasolla (30 000–76 000 kertaa keskimääräinen väestöaltistuksen taso) ei aiheuta havaittavia muutoksia EEG-käyrällä tai BOLD-signaaleissa. Verrattuaan tuloksia aiempiin löydöksiin, joissa näkyi vaikutuksia BOLD-signaaleissa tunnin kestäneen 3 mT:n tasoisen altistuksen jälkeen, he päättelivät, että magneettikenttäaltistus alhaisella tasolla (< 10 mT) saattaa vaatia pidempikestoisen altistuksen, jotta vaikutuksia esiintyisi.
Lähde:
Modolo J, Thomas A W, Legros A. Human exposure to power frequency magnetic fields up to 7.6 mT: an integrated EEG/fMRI study. Bioelectromagnetics 38 (2017) 425–435. DOI: 10.1002/bem.22064.
Sorry, comments are closed for this post.