Nro. 6 / 2021/1 Ihmisten havaintoihin tasa- ja vaihtovirtaisista sähkökentistä vaikuttavien ympäristö- ja koetekijöiden tunnistaminen

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli tunnistaa, mitkä ympäristö- ja koetekijät vaikuttavat ihmisten havaintoihin tasa- ja vaihtovirtaisista sähkökentistä ja niiden yhteisaltistuksesta (hybridisähkökenttä) kokovartaloaltistuksessa. Tutkimus tehtiin altistuslaboratoriossa, ja siihen osallistui 11 henkilöä. Tutkijat havaitsivat useita ympäristö- ja koetekijöitä, jotka vaikuttivat koehenkilöiden havaintoihin sähkökentistä. Tulokset antavat tietoa jatkotutkimusten tekemiseen. Osana energiajärjestelmän muutosta Saksassa suunnitellaan tutkimusryhmän mukaan suurjännitteisiä tasavirtajohtoja,… »

Nro. 2 / 2020/1 Puutteita sähkö- ja magneettikentille (1 Hz–100 kHz) altistumisen rajoittamista koskeviin ohjeisiin vaikuttavissa tiedoissa

Päätoimittajan kommentti: Kyseiseen artikkeliin kansainvälinen säteilysuojelutoimikunta (ICNIRP) on kerännyt pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä aiheita, joista tarvitaan lisää tutkimustietoa. ICNIRP:n ehdottamia lisätietoa kaipaavia tutkimusalueita ovat mm. kivun kokeminen, hermostoa rappeuttavat taudit, lapsuusiän leukemia vaikutusmekanismit, radikaaliparimekanismi, dosimetria sekä mallinnus. Kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan (ICNIRP) mukaan pientaajuisten kenttien lähteitä löytyy laajasti nyky-yhteiskunnasta. Kaikki sähköä siirtävät tai käyttävät johdot tai… »

Nro. 9 / 2019/2 Koiria voidaan kouluttaa löytämään sauvamagneetti

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä testasi koirien kykyä tunnistaa sauvamagneetin magneettikenttä kolmen vaihtoehdon pakkovalintatestissä. Tulokset tukivat olettamusta koirien magneettiaistista. Hyvä muistaa, että kyse ei ole voimajohtojen magneettikentistä. Magneettiaisti, kyky aistia Maan magneettikenttä, on tutkimusryhmän mukaan laajalle levinnyt ilmiö eläinkunnassa. Vuonna 1966 julkaistiin ensimmäinen raportti punarinnan (Erithacus rubecula) magneettiaistista, ja sen jälkeen sellainen on tunnistettu lukuisilta eri eliöryhmiltä.… »

Nro. 5 / 2018/2 Magneettikenttien karsinogeenisuus – onko heikkojen magneettikenttien karsinogeenisille vaikutuksille olemassa mekanismi?

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat etsivät mahdollista mekanismia, joka selittäisi heikkojen magneettikenttien mahdollisen karsinogeenisen vaikutuksen. He tarkastelivat mahdollisuutta, että karsinogeeniset vaikutukset perustuisivat radikaaliparimekanismiin. Kirjoittajien mukaan tämän mekanismin oletetaan vaikuttavan lintujen ja eräiden muiden eläinten magneettiseen kompassiin, kun ne pystyvät aistimaan staattisia geomagneettisia kenttiä (noin 50 µT). Toisaalta heistä on kuitenkin epäselvää, miten tällä voisi selittää alle 1… »

Nro. 4 / 2018/1 Pilottitutkimus enintään 50 milliteslan 60 Hz:n magneettikentän vaikutuksesta vapinaan ja aivosähkökäyrään

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä tutki magneettikentän mahdollisia vaikutuksia ihmisen neuromotoriseen kontrolliin. He altistivat kymmenen vapaaehtoisen koehenkilön aivokuorta ja mittasivat samanaikaisesti muiden muassa fysiologista vapinaa. Tutkimusryhmä totesi, että altistuksella ei ollut vaikutusta ihmisten motoriseen kontrolliin, mutta tuloksiin on hyvä suhtautua varauksella pienen osallistujamäärän tähden. Ihmisten päivittäinen, lyhyt- tai pitkäkestoinen ympäristöaltistus verkkotaajuisille (60 Hz Pohjois-Amerikassa) magneettikentille aiheuttaa tutkimusryhmän… »