Nro. 7 / 2016/2 Äidin pientaajuisille magneettikentille altistumisen yhteys raskaaksi tulemisen kestoon ja sikiön kasvuun

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat testasivat hypoteesia, jonka mukaan äidin altistumisella pientaajuisille magneettikentille voi olla yhteys pidentyneeseen raskaaksi tulemisen kestoon, alhaisempaan syntymäpainoon tai raskausviikkoihin nähden alhaiseen painoon. Tutkimusaineistossa äitien altistus oli vain hieman voimakkaampaa kuin asunnoissa Suomessa yleisesti. Hypoteesiin ei saatu vahvistusta.

Pientaajuisten magneettikenttien vaikutuksesta lisääntymiskykyyn ja sikiön kehitykseen ei tutkimusryhmän mukaan ole aiemmissa tutkimuksissa löydetty vakuuttavia tietoja. Tässä tutkimuksessa testattiin hypoteesia, jonka mukaan äidin altistumisella pientaajuisille magneettikentille voi olla yhteys pidentyneeseen raskaaksi tulemisen kestoon, alhaisempaan syntymäpainoon tai raskausviikkoihin nähden alhaiseen painoon.

Tutkimusaineisto koostui 373 äidistä, jotka synnyttivät vuosina 1990–1994 Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimukseen haluttiin mukaan suuremmille magneettikenttäarvoille altistuneita äitejä, joten tutkimusjoukkoon sisällytettiin ainoastaan naisia, jotka asuivat paikallisen sähkölaitoksen tietojen perusteella lähellä tunnettuja pientaajuisten magneettikenttien lähteitä. Tällaisia olivat mm. muuntoasemat, suurjännitteiset ilmajohdot tai maanalaiset suurjännitekaapelit.

Äidin altistusta pientaajuisille magneettikentille ennen raskautta ja raskauden aikana tutkittiin kyselylomakkeilla ja lyhytkestoisilla mittauksilla asuinpaikoissa. Altistuksen yhteyttä pidentyneeseen raskaaksi tulemisen kestoon, alhaisempaan syntymäpainoon ja raskausviikkoihin nähden alhaiseen painoon arvioitiin logistisella regressioanalyysillä (jatkuvien muuttujien osalta lineaarisella regressiolla). Analyysissä huomioitiin muuttujat, joiden vaikutus raskauteen tunnetaan, kuten äidin tupakointi, alkoholin käyttö ja sosioekonominen asema.

Tutkimusaineiston äitien altistus pientaajuisille magneettikentille oli vain hieman voimakkaampaa kuin asunnoissa Suomessa yleisesti. Erittäin voimakkaita altistustasoja (> 0,4 μT) esiintyi hyvin vähän, mikä olikin tämän tutkimuksen rajoite. Tutkimushypoteesi pientaajuisille magneettikentille altistumisen yhteydestä pidentyneeseen raskaaksi tulemisen kestoon, alhaisempaan syntymäpainoon tai raskausviikkoihin nähden alhaiseen painoon ei saanut vahvistusta. Yhteyttä ei löytynyt altistustasoilla, joita äitien asuinpaikoissa mitattiin tässä tutkimuksessa.

Lähde:
Eskelinen T, Roivainen P, Mäkelä P, Keinänen J, Kauhanen O, Saarikoski S, Juutilainen J. Maternal exposure to extremely low frequency magnetic fields: Association with time to pregnancy and foetal growth. Environment International 94 (2016) 620–625.

Sorry, comments are closed for this post.