Vaikka lapsuusiän leukemioiden parantamisessa on tapahtunut valtavaa edistystä, tämän sairausluokan aiheuttavia geneettisiä ja ympäristöllisiä syitä ymmärretään hyvin rajallisesti. Kaikki epidemiologiset ja molekyyliset todisteet viittaavat siihen, että lapsuusiän leukemia johtuu monivaiheisesta prosessista, jossa prosessin käynnistävä sattuma on joko perinnöllinen tai seurausta DNA:ta vahingoittavasta sattumasta raskauden aikana.
On tehty paljon tutkimuksia riskitekijöistä, joilla on yhteys ja mahdollisesti myös kausaalinen suhde lapsuusiän leukemiaan. Sairauteen on yhdistetty selvästi vain yksi ympäristötekijä, ionisoiva säteily, joka erittäin todennäköisesti aiheuttaa murto-osan tapauksista. Myös pientaajuiset sähkö- ja magneettikentät on liitetty lapsuusiän leukemiaan, mutta useimmissa tutkimuksissa yhteydestä on saatu vain rajallisesti todisteita, mikä ei riitä vielä kausaaliseksi yhteydeksi.
Myös sosioekonomisilla tekijöillä, kuten kotihoidolla (erilaisille bakteereille ja viruksille altistumisen puute) ja suurella syntymäpainolla, on havaittu yhteys lapsuusiän leukemiaan, mutta tulokset ovat olleet sekavia. Kuitenkaan yli 90 prosentissa tapauksista sairastumisen syytä ei tiedetä tai osata edes epäillä. On todennäköistä, että lapsuusiän leukemiassa ympäristön riskitekijät yhdistettyinä geneettisiin riskitekijöihin lisäävät sairastumisen kokonaisriskiä.
Koska lapsuusiän leukemia todennäköisesti aiheutuu jostain perinnöllisestä geneettisestä muutoksesta, lupaavia uusia tutkimushaaroja ovat esimerkiksi indusoitujen pluripotenttien kantasolujen sekä epigeneettisen periytymisen tutkimukset. Esimerkiksi epigeneettinen periytyminen on biokemiallinen perinnöllisen tiedon siirtoprosessi, joihin ympäristötekijät pystyvät vaikuttamaan.
Lähde:
Portier C. Discussion and summary. Radiation Protection Dosimetry 2008;132(2):273-274
Sorry, comments are closed for this post.