Nro. 5 / 2019/1 Raskaudenaikainen altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja sen vaikutus sikiön kasvuun

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat tutkivat äidin raskaudenaikaisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja sikiön kasvun välistä yhteyttä Shanghaissa. Tutkimuksessa oli mukana 128 viimeisellä raskauskolmanneksella olevaa naista, joiden päivittäistä magneettikenttäaltistumista mitattiin. Sikiön kasvua mitattiin 24 tunnin kuluessa syntymästä esimerkiksi lapsen syntymäpainon perusteella. Tulostensa perusteella kirjoittajat päättelivät, että voimakkaille pientaajuisille magneettikentille altistumisella raskauden aikana oli yhteys heikompaan sikiön kasvuun tytöillä mutta ei pojilla.

Aiemmat tutkimukset raskaudenaikaisen magneettikentille altistumisen vaikutuksesta sikiön kasvuun eivät ole olleet tutkimusryhmän mielestä vakuuttavia, vaan niissä on ollut metodologisia puutteita, erityisesti magneettikenttäaltistuksen mittauksessa. Tässä prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa haluttiin tutkia äidin raskaudenaikaisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja sikiön kasvun välistä yhteyttä Kiinan Shanghaissa.

Tutkimukseen saatiin mukaan yhteensä 128 viimeisellä raskauskolmanneksella olevaa naista, jotka kantoivat mukanaan EMDEX Lite mittaria 24 tunnin ajan, jotta heidän päivittäinen magneettikenttäaltistuksensa saatiin mitattua. Arvioinneissa käytettiin henkilökohtaisten 24 tunnin mittausten aikapainotettua keskiarvoa, mediaania (P50) ja kolmatta neljännestä (P75). Mediaaniarvoilla määritettiin voimakkaan ja heikon magneettikenttäaltistuksen rajat. Sikiön kasvua mitattiin 24 tunnin kuluessa syntymästä lapsen syntymäpainon, kolmipäisen olkalihaksen, vatsan ja selän ihopoimun paksuuden sekä pään, olkavarren ja vatsan ympärysmitan perusteella. Äidin magneettikentille altistumisen ja sikiön kasvun indikaattoreiden välistä yhteyttä tarkasteltiin yleistetyn lineaarisen mallin avulla, kun mahdolliset väärät muuttujat oli huomioitu.

Tutkimuksessa havaittiin, että kaikilla kolmella magneettikenttäaltistuksen arviointitavalla mitattuna raskauden aikana voimakkaasti altistuneilla tyttövauvoilla oli pienempi syntymäpaino, ohuempi kolmipäisen olkalihaksen, vatsan ja selän ihopoimu sekä pienempi pään, olkavarren ja vatsan ympärysmitta kuin vähemmän altistuneilla tytöillä. Erot olivat tilastollisesti merkittäviä syntymäpainon ja useimpien muiden mittojen osalta. Pojilla mitoissa ei ollut merkittäviä eroja voimakkaammin tai vähemmän altistuneiden kesken, lukuun ottamatta selän ihopoimun paksuutta.

Tulosten perusteella tutkimusryhmä totesi, että raskaudenaikaisella voimakkaille pientaajuisille magneettikentille altistumisella oli yhteys sikiön kasvun heikkenemiseen tytöillä mutta ei pojilla.

Lähde:
Ren Y, Chen J, Miao M, Li D-K, Liang H, Wang Z, Yang F, Sun X, Yuan W. Prenatal exposure to extremely low frequency magnetic field and its impact on fetal growth. Environmental Health (2019) 18:6.

Sorry, comments are closed for this post.