Nro. 4 / 2020/2 Henkilökohtaisen verkkotaajuisille magneettikentille altistumisen yhteys hedelmöityshoidossa olleiden naisten raskaustuloksiin pitkittäisessä kohorttitutkimuksessa

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät henkilökohtaisen magneettikentille altistumisen mahdollista vaikutusta raskauteen käyttäen kohorttina hedelmöitysklinikalla asioineita naisia. Altistuksen tutkimiseksi naiset kantoivat mukanaan henkilökohtaisia altistusmittareita. Keskimääräisen päivittäisen altistuksen mediaanitaso oli 0,11 µT (1,10 mG) ja enimmäistaso 1,554 µT (15,54 mG). Tutkijoiden mukaan magneettikenttäaltistuksella ei havaittu olevan yhteyttä hedelmöityshoitojen tuloksiin tai raskaustuloksiin.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa henkilökohtaisen magneettikentille altistumisen mahdollista vaikutusta raskauteen kohortin ollessa hedelmöitysklinikalla asioineita naisia. Tutkimusryhmä halusi pureutua aiheesta tehtyjen aiempien tutkimusten pääasiallisiin rajoitteisiin tutkimusrakenteen avulla.

He hyödynsivät ympäristön, ruokavalion ja elämäntapojen vaikutusta lisääntymisterveyteen ennen raskaaksi tuloa kartoittaneen pitkittäisen prospektiivisen EARTH-kohortin osajoukkoa, joka koostui Bostonissa sijaitsevan hedelmöitysklinikan asiakkaista. Tutkimusjoukkoon sisältyi 119 naista, jotka kävivät koeputkihedelmöityshoidoissa ja/tai inseminaatiohoidoissa vuosina 2012–2018.

Magneettikenttäaltistusta mitattiin siten, että naiset kantoivat mukanaan henkilökohtaisia altistusmittareita enintään kolmella jatkuvalla 24 tunnin mittausjaksolla, joiden välissä oli useita viikkoja. Raskaustuloksiksi kirjattiin hedelmöittyneen munasolun kiinnittyminen eli implantaatio, kliininen raskaus, elävän lapsen syntymä ja raskauden keskeytyminen.

Naisten keskimääräisen päivittäisen magneettikenttäaltistuksen mediaanitaso oli 1,10 mG ja enimmäistaso 15,54 mG. Voimakkaimpia altistusarvoja mitattiin naisilta, joiden ympäristö muuttui vähintään neljä kertaa päivässä. Kaiken kaikkiaan magneettikenttäaltistuksen ja hedelmöityshoitojen tulosten tai raskaustulosten väliltä ei löytynyt merkittäviä yhteyksiä huomioitiinpa erilaisia muuttujia (esim. ikä, painoindeksi, koeputkihedelmöitys, ympäristövaihdosten määrä päivässä) tai ei. Niin positiiviset kuin negatiiviset vaikutusarviot vaihtelivat tuloksen, altistustasojen ja altistuksen mallinnustavan mukaan.

Henkilökohtaisella magneettikenttäaltistuksella ei tässä tutkimuksessa havaittu olevan yhteyttä hedelmöityshoitojen tuloksiin tai raskaustuloksiin. Vaikka potentiaalisesti altis tutkimusjoukko oli rajallinen, tutkimusryhmän mielestä tutkimuksen vahvuuksia olivat toistetut henkilökohtaiset altistusmittaukset ja tarkkaan dokumentoidut raskaustulokset ja selittävät muuttujat.

Lähde:

Ingle M E, Mínguez-Alarcón L, Lewis R C, Williams P L, Ford J B, Dadd R, Hauser R, Meeker J D. Association of personal exposure to power-frequency magnetic fields with pregnancy outcomes among women seeking fertility treatment in a longitudinal cohort study. Fertil Steril 2020;114:1058–66.

Sorry, comments are closed for this post.