Nro. 4 / 2013/2 Asuinpaikassa voimajohtojen 50 Hz:n magneettikentille altistumisen arviointimenetelmiä epidemiologisessa tutkimuksessa Ranskassa

Päätoimittajan kommentti: Ranskassa on käynnissä epidemiologinen tapaus-verrokkitutkimus, jossa tarkastellaan lapsuusiän syöpien suhdetta erilaisiin ympäristötekijöihin, kuten lapsien asumiseen lähellä suurjännitteisiä voimajohtoja (63–400 kV). Tutkimusryhmä on määrittänyt voimajohtojen pientaajuisten magneettikenttien aiheuttaman altistukseen kolme kriteeriä: etäisyys, etäisyys-jännite ja asuinpaikan laskettu altistus. Ryhmä kuvaa artikkelissa näiden kolmen kriteerin muodostusmenetelmiä, ominaispiirteitä ja käytettyjen tietojen vaikutusta siltä osin, kun ne aiheuttivat epävarmuutta tutkimuskohteiden altistuksen määrittämisessä.

Tässä artikkelissa kerrottiin Ranskassa parhaillaan meneillään olevasta epidemiologisesta tapaus-verrokkitutkimuksesta, jossa tarkastellaan lapsuusiän syöpien suhdetta erilaisiin ympäristötekijöihin, kuten lapsien asumiseen lähellä suurjännitteisiä voimajohtoja (63–400 kV). Ympäristöaltistuksen mittausmenetelmiä arvioimaan on perustettu työryhmä, jonka saavutuksia esiteltiin tässä artikkelissa.

Tutkimusryhmä määritteli voimajohtojen pientaajuisten magneettikenttien aiheuttaman altistuksen tutkintaa varten kolme kriteeriä: etäisyys (600 m voimajohdosta), etäisyys-jännite (etäisyyskriteerin mukauttaminen voimajohdon jännitetason mukaan) ja asuinpaikan laskettu altistus (laskennallinen arvio tapausten altistuksesta asuinpaikallaan). Tässä artikkelissa kuvattiin näiden kolmen kriteerin muodostusmenetelmiä, ominaispiirteitä ja käytettyjen tietojen vaikutusta siltä osin, kun ne aiheuttivat epävarmuutta tutkimuskohteiden altistuksen määrittämisessä.

Asuinpaikan lasketun altistuksen kriteeriä varten kehitetty menetelmä perustui siihen, että monet erityyppiset voimajohdot luokiteltiin jännitetasonsa mukaan tietyiksi rajoitetuiksi voimajohtotyypeiksi, jotka valittiin edustaviksi näytteiksi Ranskan koko voimajohtoverkostosta. Laskettu altistus sovitettiin sitten jokaisen tutkimuskohteen ja asuinpaikan viereisen voimajohdon mukaan huomioiden vuosittain johdossa kulkeva keskimääräinen virta ja asunnon etäisyys voimajohdosta.

Kaikki tässä yksinkertaistetussa esityksessä esiintyvät muuttujat analysoitiin, luokiteltiin ja määritettiin, jotta saatiin paras mahdollinen arvio ja siihen liittyvä luottamusväli tutkimuskohteiden altistumiselle asuinpaikallaan. Asuinpaikkojen laskettujen altistusten tilastollinen epävarmuus oli kokonaisuudessaan (pois lukien geokoodauksen epävarmuudet) noin 8 % lähellä voimajohtoja asuneilla kohteilla, joiden virtakuormitus tunnettiin, ja muilla 17 %. Kun tuloksia verrattiin paikan päällä tehtyihin mittauksiin, niiden todettiin olevan tarkkuudeltaan hyvin lähellä näitä mitattuja arvoja.

Lähde:
Bessou J, Deschamps F, Figueroa L, Cougnaud D. Methods used to estimate residential exposure to 50 Hz magnetic fields from overhead power lines in an epidemiological study in France. J. Radiol. Prot. 33 (2013) 349–365.