Päätoimittajan kommentti: Tutkijat käyttivät ryhmittelyanalyysiä selvittäessään lasten henkilökohtaista altistumista magneettikentille. Tutkimuksessa analysoitiin miltei yhdeksänsadan ranskalaisen lapsen vuorokauden mittaista altistumista. Tutkijat suosittelevat, että tulevissa tutkimuksissa esim. lämmitys, asunnon tyyppi ja perheen koko otetaan huomioon.
Tutkimusryhmän mukaan useissa tutkimuksissa eri puolella maailmaa on 2000-luvulla mitattu lasten henkilökohtaista altistumista pientaajuisille magneettikentille mahdollisena lapsuusiän leukemian riskitekijänä. Tässä tutkimuksessa he halusivat selvittää, mitkä ympäristötekijät vaikuttavat eniten lasten altistumiseen.
Aiemmista tutkimuksista poiketen tässä hyödynnettiin klusteri- eli ryhmittelyanalyysiä, jota voidaan käyttää koeanalyysimenetelmänä etsittäessä tutkittavista tiedoista mahdollisia piileviä samankaltaisuuksia. Tutkimusryhmä analysoi 884 ranskalaislapsen 24 tunnin altistusta sisätiloissa löytääkseen niistä samankaltaisia altistusmalleja. He tutkivat, miten lapsen kodin lähellä olevat sähköverkot ja muut asuinpaikassa altistumiseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät, kuten sähkömagneettisten kenttien lähteet asunnon sisällä, asunnon tyyppi ja ikä tai perheen koko, vaikuttivat altistusmalleihin.
He tunnistivat kolme mallia: suurjännitteisten (63–150 kV) ja erittäin suurjännitteisten (225 ja 400 kV) ilmajohtojen lähellä asuneet lapset luokiteltiin voimakkaimmin altistuneiksi, matalajännitteisten (400 V) ja keskijännitteisten (20 kV) maanalaisten verkkojen ja jakelukeskusten (20 kV / 400 V) lähellä asuneet keskinkertaisesti altistuneiksi ja kaukana sähköverkoista asuneet vähiten altistuneiksi. Tutkimusryhmä analysoi magneettikenttien 50 Hz:n peruskomponentin ohella myös laajakaistakomponentin (40–800 Hz) ja harmonisen komponentin (100–800 Hz) mutta ei havainnut harmonisella komponentilla merkittävää roolia altistusmallien erottelussa, toisin kuin 50 Hz:llä ja laajakaistalla.
Sähkölämmitteisissä tai suurissa asuinrakennuksissa tai suurissa perheissä asuvien lasten henkilökohtainen altistus sisätiloissa oli yleisesti ottaen voimakkaampaa. Sen sijaan tutkimuksessa ei havaittu, että asunnon iällä olisi ollut merkitystä altistusmallien erottelussa. Tutkimusryhmä suosittelee huomioimaan tulevissa tutkimuksissa ympäristötekijät, kuten lämmityksen, asunnon tyypin ja perheen koon.
Lähde:
Tognola G, Chiaramello E, Bonato M, Magne I, Souques M, Fiocchi S, Parazzini M, Ravazzani P. Cluster Analysis of Residential Personal Exposure to ELF Magnetic Field in Children: Effect of Environmental Variables. International Journal of Environmental Research and Public Health 2019; 16: 4363.
Sorry, comments are closed for this post.