Nro. 3 / 2016/e Veren melatoniini- ja prolaktiinipitoisuudet sähkö- ja magneettikentille (60 Hz) altistuneissa lypsylehmissä

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä selvitti kahdella kokeellisella testillä sähkö- ja magneettikenttien vaikutusta lypsykarjan umpieritykseen. He tutkivat veren melatoniini- ja prolaktiinipitoisuuksia. Tulokset tukevat jossain määrin sitä hypoteesia, että sähkö- ja magneettikentät voivat vaikuttaa lypsylehmien umpieritykseen ja muuttavat reagointia valoisuuden vaihteluihin. Tutkijoiden mielestä heidän löydöksensä ovat mielenkiintoisia jatkotutkimuksen kohteita.

Tähän tutkimukseen sisältyvillä kahdella kokeella testattiin hypoteesia, jonka mukaan sähkö- ja magneettikentät vaikuttavat eläinten umpieritykseen samalla tavalla kuin pitkät päivittäiset valojaksot eli veren melatoniinipitoisuutta laskevasti ja prolaktiinipitoisuutta nostavasti.

Ensimmäisessä kokeessa oli mukana 16 tiineenä olevaa ja maitoa tuottavaa Holstein-lehmää kahdessa samankokoisessa ryhmässä. Koe käsitti kolme neljän viikon pituista jaksoa, ja ryhmät altistettiin sähkö- ja magneettikentille eri jaksoina. Kokeessa käytettiin pystysuuntaista sähkökenttää, jonka voimakkuus oli 10 kV/m, ja 30 μT:n vaakasuuntaista magneettikenttää. Kaikki eläimet pidettiin tutkimuksen ajan lyhyen valojakson olosuhteissa (8 h valoista aikaa, 16 h pimeää). Toisessa kokeessa lehmät eivät olleet tiineenä eivätkä tuottaneet maitoa ja kukin kolmesta jaksosta oli yhden kiimakierron pituinen.

Veren melatoniinipitoisuudet olivat valoisana aikana hieman matalampia eläimissä, jotka altistuivat sähkö- ja magneettikentille, mutta pimeään aikaan erot eivät olleet merkittäviä. Altistuksen lakkaaminen pimeässä aiheutti kuitenkin melatoniinitasossa uuden nousun, kun altistamattomassa ryhmässä taso nousi ja jälleen laski tasaisemmin. Plasman prolaktiinipitoisuutta sähkö- ja magneettikentille altistuminen näytti lisäävän merkittävästi kokeen loppua kohti mentäessä ensimmäisessä kokeessa, ja toisessakin kokeessa prolaktiinitasot olivat korkeampia altistuksen aikana.

Tulokset tukevat jossain määrin sitä hypoteesia, että sähkö- ja magneettikentät vaikuttavat lypsylehmien umpieritykseen ja muuttavat reagointia valoisuuden vaihteluihin. Erityisesti melatoniinin eritystä hillitsevä vaikutus valoisana aikana on tutkijoiden mielestä mielenkiintoinen jatkotutkimusta vaativa kohde.

Lähde:
Rodriguez M, Petitclerc D, Burchard JF, Nguyen DH, Block E. Blood Melatonin and Prolactin Concentrations in Dairy Cows Exposed to 60 Hz Electric and Magnetic Fields During 8 h Photoperiods. Bioelectromagnetics 25 (2004) 508–515.