Nro. 1 / 2012/1 Pääkirjoitus

Taas on puoli vuotta kulunut ja on ajankohtaista julkaista uusi tilannekatsaus. Viime kerralla lupasin palata seuraavassa katsauksessa valmistelussa olevaan direktiiviin terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille. Tietääkseni direktiiviehdotus on edelleen käsittelyssä EU:n toimielimissä, joten siitä ei ole uutta kerrottavaa.

Viimeisen puolen vuoden aikana on järjestetty ainakin kolme mielenkiintoista konferenssia tai vastaavaa. Työlääketieteen maailmanjärjestö ICOH (International Commission on Occupational Health) järjesti maaliskuussa Cancunissa Meksikossa kongressin. ICOH:n tieteellinen komitea ”Säteily ja työ” järjesti tilaisuudessa jonkin verran tieteellistä ohjelmaa, mutta lähinnä esitykset käsittelivät ionisoivaa säteilyä ja ultraviolettisäteilyä.

Lapsuusiän syövistä (Childhood cancer 2012) järjestettiin konferenssi huhtikuussa Lontoossa. Siellä oli esillä myös leukemia ja siihen liittyvät riskitekijät. Esitelmien aineistoihin voi tutustua tarkemmin Internetissä, jos tilaisuus kiinnostaa enemmän. Myös Kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunta ICNIRP (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) järjesti seitsemännen workshopinsa Edinburghissa toukokuussa. Tilaisuudesta jäi mieleeni erityisesti, että välitaajuisten (10 kHz – 10 MHz) kenttien terveysvaikutukset olivat esillä tavallista enemmän. Tutkimustuloksia välitaajuisten kenttien vaikutuksista on kuitenkin julkaistu yllättävän vähän. Näitä kenttiä voi löytää esimerkiksi älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvistä sovelluksista, joten aihe voi olla tulevaisuudessa varsin kiinnostava esimerkiksi sähköverkkojen käyttäjien näkökulmasta.

Tieteellisiä artikkeleja on myös julkaistu varsin paljon. Lasten leukemian ja magneettikenttien välistä yhteyttä on käsitelty useammassakin artikkelissa. Yhdessä niistä on laskettu arvioita altistuksesta johtuvien leukemiatapausten riskiprosenttiosuudesta maailmanlaajuisesti koko väestöllä. Myös sitä on tutkittu, miten päätöksentekoa voidaan tehdä puutteellisilla tiedoilla. Aihetta voidaan lähestyä todella monesta näkökulmasta.

Artikkeleja etsiessäni alkoi jo vähän näyttää yksipuoliselta – lasten leukemiaan liittyviä julkaisuja oli tarjolla niin paljon, mutta löysin lopulta muitakin aiheita tämänkertaiseen tilannekatsaukseen. Esimerkiksi eräs ryhmä on tutkinut, onko äidin altistumisella suurjännitteisten voimajohtojen muodostamille magneettikentille yhteys syntymävikojen riskiin. Loppupäätelmänä tutkimuksessa todetaan, ettei se antanut tukea olettamukselle, että altistus magneettikentille raskauden alkuvaiheessa lisäisi jälkikasvun syntymävikojen riskiä. Positiivinen tieto kaikille, joita aihe on joskus saattanut askarruttaa.

Lopuksi haluan mainita vielä pari artikkelia. Löysin varsin mielenkiintoisen artikkelin, joka liittyy happikaappien tuottamien magneettikenttien vaikutukseen vastasyntyneiden melatoniinin tuotannossa. En muista nähneeni mitään vastaavaa tutkimusta aikaisemmin. Katsauksen viimeisenä on tälläkin kertaa työperäiseen altistukseen liittyvä artikkeli, jossa on nyt tutkittu erilaisia tekijöitä työntekijöiden verestä.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen,
Tilannekatsauksen päätoimittaja
Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristöterveys

Sorry, comments are closed for this post.