Huomasin 3.7 Iltalehden artikkelin ”Uutta toivoa sydänsairaille – perunasta löytyi kokonaan uusi puoli”. Artikkelissa viitataan japanilaiseen tutkimukseen, jonka mukaan runsas perunansyönti saattaa pienentää riskiä kuolla sepelvaltimotautiin. Tutkimuksesta on kerrottu Duodecim-lehdessä 27.06.2023. Lehden mukaan tulokset perustuvat 75 000 japanilaisen 40–79-vuotiaan yhdeksäntoistavuotiseen seurantaan.

Duodecimin kirjoituksessa kerrotaan, että kun tutkijat jakoivat osallistujat ryhmiin heidän ruokavalioidensa perusteella, päivittäin perunaa syövät naiset menehtyivät seurannan aikana 18 prosenttia epätodennäköisemmin kuin naiset, jotka söivät perunoita harvemmin. Miesten kuolleisuuteen peruna ei vaikuttanut kirjoituksen mukaan.

Duodecimin uutispalvelu piti juttua mielenkiintoisena. Tarkemmin tutkimuksesta voi lukea alkuperäisestä artikkelista “Prospective cohort study on potato intake and mortality from cardiovascular diseases: the Japan Collaborative Cohort Study (JACC study)” joka on julkaistu European Journal of Nutrition -lehdessä 2023.

Aiheesta lukiessa huomasin, ettei perunaan liittyvää terveysvaikutustutkimusta ole kovin helppo tehdä, koska perunaa voidaan käyttää erilaisissa muodoissa ja monia tekijöitä pitäisi ottaa huomioon. Perunan käytöstä, ja siitä miten paljon Suomessa perunaa on esim. varastoissa, löytyy tietoa Luke:n www-sivulta. Suomessa syödään varsin paljon perunoita. Itselläni on kyllä sellainen käsitys, että japanilaisten ja suomalaisten ruokavalioiden välillä on aika paljon eroa, mutta en etsinyt aiheesta mitään tutkimuksia.

Kesäkuussa julkaistiin myös uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Myös perunasta on siinä kerrottu. Tarkemmin tietoa löytyy englanninkieliseltä potatoes www-sivulta.

Ruokaviraston www-sivulta löytyy tietoa uudesta ravitsemussuosituksesta. Siinä ymmärtääkseni suositellaan pääasiassa kasvipainotteista ruokavaliota. Myös runsasta kalan ja pähkinöiden käyttöä suositellaan. Ainakin Iltasanomat julkaisi 20.6. aiheesta uutisen ”Uudet pohjoismaiset ravitsemus­suositukset: Näin paljon punaista lihaa tulisi enintään syödä” ja kokosi artikkeliinsa tärkeimpiä suosituksia.

Toivottavasti tänä kesänä säät suosivat perunan kasvattamista, niin saadaan niitä sitten taas talvella syödä.

Mukavaa heinäkuuta kaikille!

Ostin vappuna kahvittelun yhteydessä leivonnaisen. Se muistaakseni aikaisemmin maksoi noin kolme euroa. Nyt hinta oli 4,4 euroa. Vapun kunniaksi päätin hinnan noususta huolimatta leivonnaisen ostaa. Jäin kuitenkin asiaa vähän miettimään. Huhtikuussa kiinnitin myös huomiota siihen, että erilaisten tilaisuuksien tarjoilut ovat muuttunut. Ollaan ilmeisesti tarkempia siinä, ettei mitään jää yli. Kohdennetaan tarkemmin.

Itselleni tuli nyt ensimmäisen kerran sellainen ajatus, että hintojen näinkin suuri nousu, on muuttanut myös meidän toimintatapoja. Kaupoista on muistaakseni jo kerrottu uutisissa, että ihmiset valikoivat edullisempia tuotteita ja hyödyntävät tarjouksia, mutta nyt muutos alkaa näkyä myös erilaisissa tilaisuuksissa. Myös lennoilla tapahtuvan ruokatarjoilun muutoksista kerrottiin huhtikuussa.

Huomattuani, että aika paljon on tapahtunut muutoksia, etsin tietoa siitä miten paljon hinnat ovat oikein nousseet viime aikoina. Yleltä löysin uutisen 14.4. ”Ruoan hintojen nousu jatkuu rajuna – tämänkin vuoden hintaennusteet menevät täysin uusiksi”. Uutisen mukaan uusin tilasto kertoo, että maaliskuussa ruoan hinta nousi 16,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Tämä oli miltei samaa tasoa, kuin kuukautta aiemmin. Silloin hinnat nousivat 16,3 prosentin vauhtia. Uutisen mukaan tämä on yllättänyt tutkijoitakin. Edellisen kerran näin suurta hintojen nousua on nähty viitisenkymmentä vuotta sitten öljykriisin aikoihin.

Ylen uutisesta löysin, että vuodessa sokeri on kallistunut 38,4 %, jauhot 35,4 %, munat 31,9 % ja pizzat 30,5 %. Tarkemmin näitä nousuja voi tutkia kyseisestä uutisesta. STT Infosta löysin 18.4. uutisen ”PTT-ennuste: Ruuan hinnannousu hidastuu – korkea kustannustaso kurittaa yhä maatiloja”. Tämän uutisen mukaan elintarvikkeiden hintoja seuraava ja ennustava Pellervon taloustutkimus (PTT) kertoi PTT:n ennusteessaan, että ruuan hinta nousee tänä vuonna edelleen yleistä inflaatiota nopeammin. Ennusteen mukaan ruuan kuluttajahinnat nousevat noin 7,5 prosenttia. Tämä on viime vuotta vähemmän. Jos aihe kiinnostaa, koko ennuste löytyy myös netistä.

Kun miettii, miten paljon sokeri, jauhot ja munat ovat kallistuneet, niin on helppo ymmärtää, että myös leivonnaiset ovat kallistuneet. Vappuna sen vasta kunnolla huomasin. Ruoan lisäksi tietenkin löytyy myös muita tuotteita, jotka ovat selvästi kallistuneet. Itse olen huomannut, että esim. riisi paperia (500 arkkia) on miltei aina kallistunut, kun sitä ostan. En sitä kyllä kovin usein osta, mutta sen hintaa on ollut helppo seurata. Tilastokeskuksen sivulta löytyy laajasti tietoa hintojen noususta. Hinnat ja kustannukset -sivulla on eri aihealueiden hintoja ja kustannuskehitystä kuvaavia tilastoja. Sivusto ohjaa myös jatkossa heidän uusille sivuille, mistä tietoja voi etsiä.

Vappuun palatakseni, ilmapallot vaikuttivat aika edullisille, mutta niiden hinnoista ei itselläni ole varsinaista kokemusta. Mainittakoon vielä, että blogin kirjoittamisen lomassa katselin Saaristomeren norppalive -lähetystä. Yksi norppa oli paikalla.

Mukavaa toukokuuta kaikille!

Viime aikoina tekoäly on ollut varsin paljon esillä mediassa. Muistaakseni yhden koulutustilaisuuden puhujakin aloitti esityksensä kertomalla mitä tekoäly käsiteltävästä aiheesta kertoo. Ymmärsin niin, että vastaus oli puhujasta varsin hyvä.

Useammassa lehdessä on ollut myös juttua tekoälyn testaamisesta. Esimerkiksi löysin Iltasanomista (19.2.) artikkelin ”Kommentti: Olen jutellut nettihaut mullistavan Microsoftin tekoälyn kanssa suomeksi muutaman päivän, ja kokemus on hämmentävä”. Ymmärsin niin, että toimittajasta vastaukset olivat lupaavia.

Aloin vähän tarkemmin etsiä asiasta tietoa, niin huomasin Kauppalehti Optiosta 1/2023 25.1.2023 juttusarjan ”kolme näkökulmaa tekoälyyn”. Näistä ensimmäinen käsitteli luovuutta. Artikkeliin oli haastateltu tietojenkäsittelytieteen professoria (Hannu Toivonen), joka oli myös testannut tekoälyä. Jutun lopussa oli kerrottu, että tekoälyä kehitetään kolmella mantereella kolmesta eri näkökulmasta:

1. järjestelmiä tehdään taloudellinen voiton tavoittelu edellä,
2. ajurina näyttää olevan valvonnan lähtökohta ja
3. Eurooppa voi olla edellä kävijä siinä, miten tehdään turvallista, eettistä, yksilönsuojaa korostavaa tekoälyä.

Tarkka sitaatti löytyy lehden sivulta 38. Juttusarjan toinen näkökulma oli sijoittaminen ja kolmas näkökulma oppiminen. Näistä oli kirjoitettu myös pitkät artikkelit.

Innostuin itsekin aiheesta niin paljon, että ajattelin kokeilla mitä vastauksia itse saan tekoälyltä, mutta sitten huomasin, että näistä palveluista voi tulla myös kustannuksia, niin jätin väliin. Löysin myös oppilaitosten sivuilta aiheesta tietoa. Esim. Metropolialla on kaksi tekoälyyn liittyvää www-sivua: ”ChatGPT” ja ”Bard”. Www-sivuilla kerrotaan, että ChatGPT on keskusteleva tekoälysovellus, jonka OpenAI on julkaissut ja Bard on Google-yhtiön kehittämä tekoäly. Sivuilta löytyy lisätietoja linkkien kautta.

Tätä blogia kirjoittaessa huomasin vielä yhden aiheen mihin tekoälyä on käytetty. Iltalehdessä 27.2. oli juttu ”Näin tekoäly auttaa työnhakijaa”. Kirjoituksessa viitataan Huffpost-lehden juttuun siitä, miten työnhakija otti tekoälyn avuksi työnhakuun.

Kaikenlaisia ideoita ja kokeiluja näyttää olevan siitä mihin tekoälyä voisi käyttää, mutta sitä on vielä vaikea hahmottaa mihin oikeasti sitä kannattaa käyttää. Itsekseni mietin, että tekoälyllä tuotetun tiedon oikeellisuuden tarkastaminen voi olla työlästä. Pidän myös tärkeänä, että ihminen tietää miten johonkin vastaukseen on päädytty. Mielenkiintoista nähdä miten nämä sovellukset jatkossa kehittyvät.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!