Ajatuksia EANM’16 kongressimatkalta

|

European Association of Nuclear Medicine järjestö järjesti lokakuussa EANM’16 kongressin Barcelonassa. Osallistujia oli yhteensä 6300, joten varsin isosta tapahtumasta oli kyse. Kongressi järjestetään vuosittain ja nyt oli 29. kerta. Itselleni kyseessä oli ensimmäinen kerta.

Kongressissa oli paljon uutta opittavaa. Välillä oli vähän vaikea valita mihin osallistui, koska ohjelmaa oli rinnakkain useammassa salissa. Kongressin sisältöihin voi tutustua edelleen konferenssin kotisivuilla. Sieltä löytyy myös EANM’16 abstract book, jonka voi vapaasti ladata. Myös Twitteristä löytyy tietoa, jota voi hakea #EANM tunnisteella.

Konferenssi oli mielestäni hyvin järjestetty ja mielenkiintoinen. Yksi mielenkiintoisimmista esityksistä oli kooste, johon oli kerätty kongressin parhaimpia papereita ja niiden tuloksia. Tietenkin yksittäisistä papereista ei paljon jäänyt mieleen, mutta sen huomasin, että ala on hyvin kehittyvä ja paljon mielenkiintoista on menossa.

Tietokoneiden toiminta on vuosien varrella kehittynyt varsin paljon ja nykyään ne voivat käsitellä suuria datamääriä. Tämä auttaa myös kuvien käsittelyssä ja erilaisilla tekniikoilla tehtyjen lääketieteellisten kuvien yhdistämisessä. Yhdistämällä erilaisia kuvausmenetelmiä ja erilaisia kuvakulmia saadaan esim. anatomisia rakenteita hyvin näkyviin.

Voidaan myös käyttää kolmiuloitteista pyörivää rakennetta. Twitteristä löysin mielenkiintoisen Philipsin esimerkkikuvan.

Olen aikaisemmin kirjoittanut blogissani, miten tekniikan kehitys vaikuttaa ihmisten elämään ja tuo mukavia uusia asioita. Barcelonassa huomasin taas kerran, miten tekniikan kehitys on tuonut myös isotooppilääketieteeseen uusia mahdollisuuksia. Ilman Barcelonan matkaa en olisi sitä ehkä niin hyvin huomannutkaan.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

Syksyistä luonnon kauneutta

Syksyistä luonnon kauneutta

|

Kävelin yhtenä syyskuun aamuna töihin ja ihailin kaunista ruskaa. Tuntui kuin puut olisivat olleet kullattuja keltaisessa värissään. Mietin itsekseni miten onnekas olen, kun voin nähdä työmatkalla niin kaunista luontoa.

Toisena päivänä satoi vettä ja välillä paistoi aurinko. Sade ja aurinko vuorottelivat useamman kerran. En siihen erityisesti kiinnittänyt huomiota, mutta jonkin ajan kuluttua näin todella komean sateenkaaren. En muista olleeni niin lähellä sateenkaarta koskaan aikaisemmin.

Nuo jäivät itselleni mieleen syyskuun kaunista hetkistä. Twitteristä kauniita luontokokemuksia löytyy muiden kertomina lisää. Välillä kuviin liitetyistä teksteistä voi hyvin huomata miten erilaiset luontomaisemat tai luonnon ilmiöt ovat ihmisiä koskettaneet. Usein tuoneet iloa ja piristystä heidän päiväänsä.

Luonnon vaikutuksesta ihmisiin löytyy myös tieteellisiä tutkimustuloksia. Ihminen voi kokea tietyn luontopaikan sellaiseksi, jossa hän virkistyy. Ihmiset ovat näiden mielipaikkojen suhteen erilaisia. Joku viihtyy esimerkiksi meren rannassa, toinen puistossa ja kolmas kaupunkiympäristössä.

Tätä blogia kirjoittaessa katselen kaunista auringon laskua, joten kaunista katsottava näyttää olevan näin lokakuun alussakin.

Mukavaa lokakuuta kaikille!

Pokémon Go-peli – lisätty todellisuus innostaa liikkumaan

Pokémon Go-peli – lisätty todellisuus innostaa liikkumaan

|

Muutama vuosi sitten kuuntelin internetistä esitelmää, jossa toivottiin tutkijoiden ehdottavan rahoittajille, jotain sellaista tuotetta tai laitetta, jonka kaikki kuluttajat haluavat hankkia. Toivottiin hyviä uusia avauksia uusiksi tulevaisuuden tuotteiksi. Muistan itsekin miettineeni mikä voisi olla kaikista kiinnostavaa. Tuntui vaikealle keksiä.

Nyt sellainen todella monia kiinnostava tuote on keksitty, se on Pokémon Go -peli. Suomessakin on voinut huomata, miten pelaajat kulkevat kaduilla ja puistoissa puhelintaan tuijottaen. He yrittävät löytää puhelimen kameraan ilmaantuvan hahmon ja napata sen viskaamalla ansaan.

Pelistä on tullut niin suosittu, että aktiivisia käyttäjiä on enemmän kuin Twitterillä. Näin kertoo Senja Larsen Kauppalehden (26.7) kolumnissaan ’Virtuaalisen ja fyysisen törmäyskurssi’. Peliin mahdollisesti kehitetään myös myöhemmin sponsoroituja sisältöjä (esim. ravintoloiden sijaintitietoja ruokalistoineen).

Pokémon Go-pelin kohdalla kyse on lisätystä todellisuudesta, ei varsinaisesti virtuaalisesta todellisuudesta. Esim. virtuaalisiin laseihin liittyviä tekniikoita on kehitetty jo vuosia ja niitä on myös markkinoilla, mutta ne eivät ole saaneet näin suurta suosiota kuin Pokémon Go -peli on saanut.

Oikeastaan on hienoa, että edelleen syntyy uusia teknisiä innovaatioita, jotka kiinnostavat ihmisiä näin paljon. On hyvin mahdollista, että Pokémon Go -pelin myötä opimme käyttämään lisättyä todellisuutta myös muissa sovelluksissa. Erilaisia palveluja on jo saatavilla, mutta käyttäjien pitää myös innostua niistä ja oppia käyttämään.

Pokémon Go -peli myös innostaa ihmisiä liikkumaan, kun he kulkevat etsimässä pelin hahmoja. Joissakin paikoissa etsiminen on ollut niin innokasta, että on pitänyt lisätä varoituskylttejä. Joka tapauksessa on myönteistä, että liikkuminen on lisääntynyt pelin myötä.

Mukavaa elokuuta kaikille!

Työntekijöiden sähkömagneettisille kentille altistumisesta uusi asetus

|

Olen monesti aloittanut tilannekatsauksen kertomalla, että työntekijädirektiivistä ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/35/EU terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille”, valmistellaan kotimaista säädöstä.

Nyt tämä säädös ”Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta” näyttää olevan valmis ja tietoa aiheesta löytyy valtioneuvoston sivulta. Aiheesta on julkaistu myös opas: ”Käytännön opas sähkömagneettisten kenttien aiheuttaminen vaarojen hallintaan työpaikoilla”.

Asetuksessa on määritelty erilaisia arvoja, esimerkiksi: (1) altistumisraja-arvo, (2) terveysvaikutusraja-arvo, (3) aistimusraja-arvo ja (4) toimenpidetasot. Sähkö- ja magneettikentille on esitetty matalat ja korkeat toimenpidetasot. Ymmärtääkseni käytännössä altistuksia verrataan yleensä toimenpidetasoihin. Sähköjärjestelmän osalta (50 Hz) sähkökentän matala toimenpidetaso on 10 kV/m ja korkea toimenpidetaso 20 kV/mMagneettikentille (50 Hz) arvot ovat 1000 μT ja 6000 μT.

Oppaan mukaan työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydesta työssä. Lisäksi työnantajan kuuluu selvittää ja tunnistaa työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Mikäli haitta- ja vaaratekijöitä ei voi poistaa, on työnantajan arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle eli tehtävä vaarojen arviointi.

Itse ymmärrän niin, että asiaan voi suhtautua samalla tavalla kuin on aikaisemmin suhtauduttu muihin työpaikkojen fysikaalisiin tekijöihin esim. lämpöolosuhteisiin, meluun, paineeseen ja tärinään. Oppaan mukaan vaarojen arviointi voi yksinkertaisimmillaan olla selvitys siitä, että yksityiskohtaista arviointia ei tarvita. Arviointi ja johtopäätökset on tärkeä myös dokumentoida.

Suosittelen tutustumaan aiheeseen tarkemmin lukemalla oppaan, varsinkin silloin jos tehdään sähköalan töitä. Aikaisemmin alalla ei ole ollut velvoittavia säädöksiä sähkö- ja magneettikenttiin liittyen, niin asetus tuo jonkin verran alalle uutta.

Mukavaa kesäkuuta kaikille.

Yli 1000 seuraajaa @leenakorpinen Twitterissä

|

Aloitin englanniksi tviittaamisen @leenakorpinen-tilillä vuoden vaihteessa eli muutama kuukausi sitten. Ajattelin, että on hyvä keskittää englanninkieliset viestit ja suomenkieliset viestit eri tileihin. @Yterv-tilin kautta tutkimusryhmän tuloksia on suomeksi tviitattu jo useamman vuoden ajan.

Vappuna huomasin, että @leenakorpinen-tililläni seuraajien määrä on noussut yli tuhanteen, mistä olen tietenkin kaikille seuraajilleni hyvin kiitollinen. Oikeastaan on vähän vaikea hahmottaa, miten laajasti oma viesti leviää, kun sen laittaa Twitteriin.

En ole systemaattisesti analysoinut seuraajiani, mutta käsittääkseni heitä on ympäri maapalloa. Esimerkiksi on mukava huomata, miten aamu kiertää ympäri maapallon. Myös avaruudesta lähetetään hyvää huomenta ja hyvää yötä viestejä kauniiden kuvien kera. Avaruudesta jaettiin myös todella kaunis revontulivideo.

Paljon hyvää tietoa ja muiden muassa uusia teknisiä innovaatioita voi löytää Twitteristä. Esimerkiksi eilen katselin videon, jossa peilistä oli tehty kosketusnäyttö. Roboteista on myös aika paljon videoita liikkeelle. Videon voi tehdä aiheesta kuin aiheesta. Esimerkiksi katselin videon miten vanhoja kirjoja kunnostetaan yliopistossa.

Tietenkin videoita voi katsoa myös YouTubesta. Monesti Twitterin videot onkin linkitetty sinne. Toisaalta Twitterissä videot ovat usein hyvin lyhyitä ja ne voi katsoa nopeasti osana viestiä.

Twitterin käyttö vie tietenkin myös aikaa, mutta käyttö nopeutuu, kun siihen tulee rutiinia. Lisäksi jokainen voi kehittää oman tapansa käyttää tiliään. Itse käytän uutisista erillistä listaa, josta voin nopeasti katsoa mitä on tapahtunut, silloin ei tarvitse seurata uutislehtien internet-sivuja. Tavallaan Twitter voi myös nopeuttaa joitakin asioita.

Mukavaa toukokuuta ja kevättä kaikille!