Luonnon kauneutta ympärillämme

|

Yllätyin vähän huomatessani, että uuden Kauppalehti Option kansi oli hyvin synkän miltei mustan värinen. Väri teki selvästi vaikutuksen, aloin miltei heti lukea lehteä. Ideana ilmeisesti oli kuvata miten ura voi muuttua hetkessä ja elämästä tulla vaikeaa. Värien käytöllä näyttää olen varsin vahva vaikutus ihan arjessakin.

Lehdestä löytyy paljon mielenkiintoista luettavaa. Tuota mustaa vaikutusta miettiessäni huomasin, että on myös paljon pieniä mukavia asioita ympärillä. Itselläni oli juuri menossa pari työasiaa, joista tunnistin, miten mukava on tehdä toisten ihmisten kanssa töitä ja keskittyä itseään kiinnostaviin asioihin. Sellaista toivoisi olevan kaikilla. Jos on kiinni omassa aiheessaan ja työn touhussa, ei ehdi tai halua kovin paljon miettiä kaikenlaisia yleisiä asioita ja mahdollisia murheita.

Mielenkiintoista ja innostavaa tekemistä voi löytää monesta paikasta. Twitteriä seuratessani olen huomannut, miten paljon erilaisia kauniita kuvia ihmiset sinne laittavat. Varsinkin luontokuvien kohdalta tulee mieleen, että kuvaaja on ollut hyvin kauniissa paikassa tai tilanteessa. Maailmasta löytyy hyvin paljon kauniista. Itse olen joskus huomannut, että valokuvia ottaessa kauneutta ehkä huomaa paremmin, kun sitä yrittää saada kuvattua. Luontoa on meidän kaikkien ympärillä ja sieltä voimme löytyy paljon myönteistä.

Twitterissä valokuvien jakamiseen liittyy joskus myös vähän kielteisiä puolia. YLE kertoi uutisessa luontokuvasta, joka oli kopioitu eteenpäin ja sen alkuperäinen kuvaaja yritti saada korjattua tilannetta. Tarkemmin aiheesta voi lukea YLE:n uutisesta. Kuviin kannattaa laittaa tekijän tiedot, silloin niitä ei voi kopioida omissa nimissään eteenpäin.

Keväisessä luonnossa tapahtuu paljon kaikkea mielenkiintoista, joten suosittelen seuraamaan.

Hyvää huhtikuuta kaikille!

Ajatuksia Twitterissä liikkuvista seminaarien sisällöistä

|

Olen mielenkiinnolla seurannut Twitterissä (@leenakorpinen, @Yterv), miten nykyään viestitään erilaisista seminaareista. Osan tilaisuuksista voi katsoa suorana internetistä ja tieto tästä mahdollisuudesta tulee usein Twitterin kautta. Itselläni osa tilaisuuksista olisi jäänyt katsomatta ilman Twitterin seuraamista.

Toinen tapa viestiä tilaisuuksista näyttää olevan sellainen, että puhujasta tai hänen esittämästä asiasta otetaan Twitteriin valokuva ja muut voivat seurata tilaisuutta näiden tviittien avulla. Vaikuttaa olevan ihan mielenkiintoinen tapa viestiä. Ainakin jonkin verran tviiteistä saa käsitystä siitä, mistä on puhuttu. Ehkä vielä mielenkiintoisempaa on ollut huomata miten paljon erilaisia seminaaritilaisuuksia tai vastaavia järjestetään.

Näitä erilaisia tviittejä katsellessa olen miettinyt miten vähäiseksi viestittävä tieto on muuttunut. Aikaisemmin osallistujat saivat käyttöönsä esityksen kaikki diat ja sitä pidettiin tärkeänä. Nykyään niitä välitetään vähemmän. Niitäkin on kyllä Twitterissä viime viikkoina välitetty. Myös erilaisia raportteja ja hyviä artikkeleja on tullut Twitterissä vastaan, joten perusteellisiakin tietolähteitä on liikkeellä.

En ole aihetta varsinaisesti tutkinut, mutta itselleni on tullut sellainen vaikutelma, että perusteelliseen aineistojen tutkimiseen ei oikein ihmisillä riitä aikaa, mutta en tiedä miksi. Tietoa on ollut jo pitkään paljon tarjolla, mutta sitä ovat ehkä yksilöt rajanneet aikaisemmin paremmin. Minunkaan ei kai tarvitse tietää ihan kaikkien seminaarien esitysten sisältöjä, vaikka niitä Twitterissä pyöriikin.

Ehkä pinnallisen tiedon arvostus tai mahdollinen käytön lisääminen on ajan ilmiö. ’Tutkimuskammiossa’ olevasta tutkijasta on kai haluttu päästä eroon ja toivottu sosiaalisempaa ja verkostoituneempaa tutkijaa. Ehkä vähemmän sosiaalisille tutkijoille on myös tarvetta. Hyvä osaaminen rakentuu aina olemassa olevan tiedon päälle. Vasta niin syntyy oikeaa asiantuntijan osaamista, jota me kaikki muut voimme sitten vaikka Twitterissä levittää. Perusteellinen tietolähteiden tutkiminen vie aikaa ja siihen tarvitaan rauhallinen tila. Syvälliselle tiedolle on usein myös oikeaa tarvetta.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Poimintoja tammikuulta – uusia teknisiä innovaatioita ja terveyden haasteita

|

Tammikuussa oli mielenkiintoisia tilaisuuksia ja uutisia. Vuoden alussa pidettiin Las Vegasissa maailman suurimmat kuluttajaelektroniikkamessut (CES 2016), joita pystyi seuraamaan myös internetissä. Messuista voi huomata, että muiden muassa robotit, älylaitteet keittiöön, itseohjautuvat autot ja erilaiset terveysteknologian tuotteet ovat tulossa vähitellen kaikkien käytettäviksi. Suomessa pidettiin myös Lääkäripäivien (2016) yhteydessä Nordic Health Technology & eHealth Forum 13-15.1.2016 (@NHTEF), jossa oli esillä kotimaisia terveysteknologian innovaatioita.

Lääkäripäivillä oli runsaasti mielenkiintoista ohjelmaa. Yksi mediassakin esillä ollut aihepiiri oli unettomuus. Unettomuuden hoidosta valmistui viime vuoden puolella uusi käypähoitosuositus, jota esiteltiin. Unettomuuden hoitoa käsiteltiin mm. ajoterveyden näkökulmasta. On tärkeää huomata, että unettomuuden hoidossa käytettävät lääkkeet voivat vielä aamulla heikentää ajokykyä.

Maailman laajuisesti tammikuussa on noussut keskeiseksi terveyshaasteeksi Zikavirus, joka leviää nopeasti erityisesti Etelä- ja Väli-Amerikassa. Zikaviruksen aiheuttamaan infektioon raskauden aikana on syytä suhtautua vakavasti. Jos äiti on raskauden aikana altistunut infektiolle, niin viruksen epäillään aiheuttavan synnynnäisiä kehityshäiriöitä sikiölle. Zikavirusinfektioon liittyviä oireita ovat kuume, silmätulehdus, ihottuma sekä nivel- ja lihaskivut. Tauti on usein lievä tai mahdollisesti jopa täysin oireeton.

Aiheesta tulee uutta tietoa miltei joka tunti, joten uusinta tietoa on paras seurata esim. Twitterissä (@WHO). Itse olen välittänyt aiheesta myös uusimpia Twitter uutisia (@leenakorpinen) eteenpäin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on avannut myös aiheesta www-sivut ja WHO on tehnyt YouTube uutisia. Varmuuden vuoksi haluan vielä todeta STM:n tviittauksen mukaan ”Zikavirus ei leviä ihmisestä toiseen – virusta ei esiinny Suomessa” (29.1.2016).

Tammikuussa oli myös mukavia uutisia. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa levisi New Yorkin eläintarhan pandasta video, jossa panda oli innoissaan lumen tulosta. Kyseinen video löytyy edelleen YouTubesta.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Poimintoja menneeltä vuodelta ja odotuksia uudelta vuodelta 2016

Poimintoja menneeltä vuodelta ja odotuksia uudelta vuodelta 2016

|

Näin vuoden vaihtuessa on mukava vähän miettiä, mitä mielenkiintoista tapahtui edellisenä vuonna ja mitä on odotettavissa uudelta alkaneelta vuodelta. Vuosi 2015 oli varsin tapahtumarikas ja siksi päätin keskittyä tässä blogissa vain ammatillista toimintaani lähellä oleviin aiheisiin.

Vuonna 2015 mielenkiinnolla seurasin keskustelua istumisen vaarallisuudesta vähän ihmetellen. Kun tarkemmin tutustuin tutkimuksiin, niin kyse ymmärtääkseni on vähentää istumista ja muuta paikallaan oloa, ei vain puuttua istumiseen. Aiheesta löytyy hyvä STM:n julkaisu ”Istu vähemmän – voi paremmin!” Vuoden loppupuolella tuli myöstutkimusuutinen, jonka mukaan aikuisiällä aloitettu liikunta ei pidennä elinikää, vaikka niin on ilmeisesti oletettu. Muutakin mielenkiintoista julkaistiin, mutta nuo aiheet jäivät itselleni mieleen.

Euroopan komissio julkaisi vuoden lopulla kiertotalouspaketin, jolla autetaan eurooppalaisia yrityksiä ja kuluttajia siirtymään vahvempaan ja toimivampaan kiertotalouteen. Aiheesta on hyvin tietoa Euroopan komission internet-sivuilla. En ole vielä ehtinyt kovin hyvin aineistoa lukea, mutta esim. yhtenä teemana on pyrkiä vähentämään elintarvikkeiden hävikkiä. Kiertotalouteen on myös tulossa EU:n tutkimusrahoitusta. Todennäköisesti kiertotalous on vuonna 2016 yksi kiinnostuksen kohteita.

Vuosi 2016 tuo uutta sähkö- ja magneettikentille altistumiseen liittyen. Kuten jo monesti olen aikaisemmin tilannekatsauksien pääkirjoituksissa kertonut työntekijädirektiiviin ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/35/EU terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille” liittyvä kansallinen lainsäädäntö on valmistumassa. Direktiivin mukaan ”Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2016”, joten siihen mennessä kotimaisten säädösten tulee valmistua. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa on velvoittavat säädökset työntekijöiden pientaajuisille kentille altistumisesta.

STM:n sivulta löysin myös tietoa siitä, mitä muutoksia vuoden vaihteessa tapahtuu heidän hallinnonalalla. Itseäni kiinnosti kaksi kohtaa: (1) Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki voimaan 2016 ja (2) Uusi yhtiö alkaa hoitaa Säteilyturvakeskuksen kansainvälisiä asiantuntijapalveluja. Lisäksi STM:n sivulta löytyy tietoa Ionisoimaton säteily –lainsäädäntöhankkeesta, joka myös on käynnissä vuonna 2016.

Omassa toiminnassani sähkö- ja magneettikentät ovat edelleen vahvasti mukana vuonna 2016. Esimerkiksi tilannekatsauksia kenttien terveysvaikutuksista julkaistaan edelleen. Lisäksi jatkan Kansainvälisen työterveyskomission – International Commission on Occupational Health (ICOH) Radiation and Work- tieteellisen komitean sihteerinä. Erilaisia artikkeleja on myös tekeillä. Niiden valmistumisesta tulee yleensä nopeimmin tietoa ResearchGate -sivulleni ja twitteriin.

Sähköalan SF6 koulutuksen sisältöön liittyvä Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2066, julkaistiin 17.11.2015. Sen mukaan koulutukset tulevat jonkin verran jatkossa muuttumaan. Odotan, että vuoden 2016 aikana julkaistaan myös kotimainen säädös aiheesta. Sen jälkeen on mahdollista päivittää myös sähköalan SF6 koulutusaineistot ja järjestää uusien säännösten mukaista koulutusta.

Lopuksi haluan vielä kertoa, että myös Tampere3-hanke etenee. Se tarkoittaa prosessia, jossa Tampereella toimivat yliopistot ja Tampereen ammattikorkeakoulu valmistelevat uudenlaisen yliopiston perustamista Tampereelle. Hankejohtajan mielenkiintoinen haastattelu löytyy Rajapinta 4/2015 lehdestä.

Paljon mielenkiintoista on odotettavissa uudelta alkaneelta vuodelta.

Hyvää alkanutta vuotta 2016 kaikille!

SESKO-tunnustuspalkinto & kiitokset

|

SESKO palkitsi kaksi sähköteknisessä standardoinnissa ansioitunutta SESKOn 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi perustetulla
SESKO-tunnustuspalkinnolla 1.12.2015. Toinen palkinnoista osui onnellisesti omalle kohdalleni. Tarkemmin aiheesta voi lukea SESKOn kotisivuilta. Sieltä tai tämän blogin lopusta löytyvät myös perustelut omaan palkintooni.

Tunnustuspalkinnon jakotilaisuudessa pidin oheisen kiitospuheen:

”Suuret kiitokset huomionosoituksesta standardoinnin parissa tekemääni toimintaa kohtaan.

Pidän standardointia tärkeänä meille kaikille. Sen hyviä tuloksia voimme huomata ihan arkisessa elämässä, esim. matkapuhelimien lataamisessa. Johdot sopivat paremmin yhteen ja elämä helpottuu.

Tekniikan tieteellisessä tutkimuksessa standardit tarjoavat hyvän perustan esim. mittauksien suorittamiseen ja nostavat tutkimuksen
laatua. Ne soveltuvat myös hyvin opetukseen luotettavina tietolähteinä.

On mukava osallistua standardointityöhön ja hyödyntää standardeja myös tutkimuksessa ja opetuksessa.

On suuri kunnia saada tällainen palkinto.

Kiitokset”

Perustelut SESKOn verkkosivulta:

”Leena Korpinen sai SESKO-tunnustuspalkinnon toiminnastaan sähköteknisen standardoinnin hyväksi ja monipuolisesta, pitkään jatkuneesta yhteistyöstään SESKOn kanssa. Leena Korpinen on edistänyt sähköalan standardien tunnettuutta erityisesti tutkijoiden ja opiskelijoiden keskuudessa. Suomen johtava sähkömagneettisten kenttien tutkija, Leena Korpinen on osallistunut jo 1990-luvun alusta eurooppalaiseen CENELECin sähkömagneettisten kenttien potentiaalisia riskejä koskevaan standardointiin sekä vastaaviin SESKOn ja IEC:n komiteoihin. Vuonna 2012 älykkäiden sähköverkkojen standardointia SESKOssa aloitettaessa oli Leena Korpinen mukana ensimmäisten joukossa.

Professori Korpinen on tehnyt mittavaa työtä SESKOn ja oppilaitosten yhteistyön edistäjänä Hän oli järjestämässä ensimmäisiä oppilaitosten ”Standardeilla tuloksia” -seminaareja Vaasassa ja Tampereella 2006. SESKOn kevätseminaarissa 2007 hän esitteli miten standardointi ja tutkimus voivat käydä vuoropuhelua keskenään.

Vuonna 2009 Leena Korpinen organisoi Suomen ensimmäisen fluorattuja kasvihuonekaasuja (SF6) suurjännitekytkinlaitteista talteen ottaville henkilöille tarkoitetun pätevyyskoulutuksen. Tässä hän käytti hyväkseen SF6-kaasun ominaisuuksia käsitteleviä standardeja.

Leena Korpisen järjestämässä Tampereen teknillisen yliopiston juhlaseminaarissa ”Sähkö- ja magneettikentät työ- ja elinympäristössä” vuonna 2013 painotettiin alan kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä. Siellä tuotiin esille mm, miten globaali tutkimus ja maailmanlaajuisesti yhtenevät standardit voivat yhdessä luoda lisäarvoa standardien käyttäjille erityisesti sähkömagneettisten kenttien mittausmenetelmissä.”