Kesänviettoideoista kirjoitellaan

|

Seurasin TV:stä Viiden jälkeen -ohjelmaa samalla, kun etsin aihetta tähän blogiin. Keskustelussa käsiteltiin yrityksen vastuullisuutta. Vastuullisuudesta on viime aikoina puhuttu varsin paljon, mutta en siitä innostunut niin paljon, että haluaisin blogissa keskittyä erityisesti siihen.

Toinen aihealue, jota on viime päivinä lehdissä aika paljon käsitelty, on lomailu ja matkailu. Iltasanomista löysin Me Naiset -lehden kirjoituksen (31.5) ”Psykologi kertoo, mistä jatkuva reissukuume voi johtua – ja miksi kaikille ei riitä kotimaassa matkailu”. Kirjoitus vaikutti ihan mielenkiintoiselle. Matkustamiseen liittyy monenlaisia näkökulmia. Psykologin mukaan matkustamiseen voi tulla myös riippuvuutta. Itse ajattelen niin, että oma työkin vaikuttaa. Jos työkseen matkustaa, ei ehkä lomalla halua niin paljon matkustaa ja päin vastoin.

Matkailuautoilu on ilmeisesti myös hyvin suosittua näin korona-aikaan. Iltasanomat käsitteli aihetta artikkelissa (31.5): ”Näin paljon matkailuautoilu maksaa – älä anna kokonaissumman yllättää”. Itselläni ei ole aiheesta kokemuksia, mutta ehkä kannattaa ennakkoon arvioida kuluja, niin ei tule yllätyksiä, jos matkailuautoilu kiinnostaa.

Yksi mahdollisuus viettää kesää ovat siirtolapuutarhat. YLE uutisoi aiheesta (29.5) ”Siirtolapuutarhavillitys kiihtyy, palstat eivät tahdo riittää – Mökin ajoissa ostanut Mandi Petrell: ”Tämä on hurmaavan puoleensavetävä paikka”. Wikipedian mukaan siirtolapuutarhojen juuret ovat 1700-luvun lopun Englannissa ja Suomessa toimintaa esiteltiin 1902. Tampereelle perustettiin Hatanpään siirtolapuutarha vuonna 1916. Siirtolapuutarha on puutarhaviljelykseen varattu alue, jossa sijaitsee pieni mökki. Palstat ovat keskimäärin 250–500 neliömetrin suuruisia.

Kesämökeistä on myös kirjoiteltu viime aikoina. Yle uutisoi (28.5) ”Kesän mökkivarauksia tehdään nyt ennätystahtiin – varaussivustoilla vierailee entistä enemmän ensikertalaisia, jotka eivät ole aiemmin mökkeilleet”. Kesällä tehdään myös erilaisia remontteja ja mm. mökeille rakennetaan aurinkopaneeleja. Yle uutisoi myös niistä (29.5) ”Aurinkopaneelien kasvava suosio on kääntänyt katsetta niiden paloturvallisuuteen – Palomestari: ”Itse tehdyt viritykset ovat epävarmimpia”.

Selailin myös uutta Yhteishyvä-lehteä (3/21). Sen kannessa oli aihe ”Seikkailu omassa maassa”. Lehdestä löytyy useita kesään liittyviä kirjoituksia. Itse pysähdyin sivulle 25, jossa oli kirjoitus ”Yövy vastuullisesti”. Kirjoituksessa kerrottiin, miten hotellissa panostetaan vastuullisuuteen. Ihan käytännöllisiä hyviä asioita oli esillä. ilmeisesti vastuullisuus on nyt asia, jota halutaan korostaa, kun siitä puhutaan niin paljon.

Oikeastaan on mukava ajatella, että kesä on alkanut ja voidaan miettiä lomailua. Näköjään paljon kaikenlaista on tarjolla kotimaassa.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!

Työelämästä keskustellaan

|

Huomasin vappuaattona Helsingin Sanomien HS Visiossa Merja Saarisen artikkelin ”Raatajat”. Artikkelissa neljä juristia ja pankkiiria kertovat työskentelystään. Tunteja ei töissä lasketa. Viikossa voi tulla jopa sata tuntia työtä. Artikkelista tuli mieleeni tekniikan kehitys, joka on mahdollistanut sen, että työtä on helppo tehdä missä vaan ja milloin vaan. Esim. työtehtäviä sisältävien sähköpostien lähettäminen on helppoa vaikka myöhään illalla. On mukava, että nykyään on helppo viestiä muille, mutta toisaalta se mahdollistaa rajattoman työnteon.

Myös Yle:n uutisissa käsiteltiin työelämää liittyvää asiaa samana päivänä jutussa ”Raivoa rokotteesta”. Uutisessa kerrottiin, miten koronarokotusaikoja järjestelevä hoitohenkilökunta on joutunut usein myös epäasiallisen käytöksen kohteeksi. Ei ole tullut mieleenkään, että rokotusaikoihin liittyy tällaisia ongelmia. Uutisen mukaan ajanvarausnumeroon on soitettu myös vain haukkumismielessä. Muistaakseni aikaisemmin on ollut uutisia myös siitä, että kaupan kassoilla on käyttäydytty huonosti. En ainakaan muista, että tällaisia ongelmia olisi ollut aikaisemmin. Joka tapauksessa mukava, että rokoitukset etenevät, huonosta käytöksestä huolimatta. Huono käytös on tietenkin ikävä ilmiö.

Kolmas työelämään liittyvä artikkeli, joka tuli lehtiä lukiessa vastaan, on Jenny Jännärin kirjoittama juttu ”Selätä etäkokous väsynyt” Kauppalehti Optiossa (4/2021 22.4). Artikkeli antaa vinkkejä, miten selättää etäkokouksiin liittyvä väsyminen. Esim. kannattaa jättää videokokousten väliin taukoja, kehittää virittäymistä auttavia rutiineja, rajoittaa kanavia/digihälyä työpäivän aikana ja miettiä, mikä on oman työn kannalta tärkeintä. Mikäli aihe kiinnostaa, niin kannattaa tutustua alkuperäiseen artikkeliin.

Kauppalehdessä pyörii myös ”Tänään töissä” -juttusarja, jossa joka tiistai haastatellaan asiantuntijoita jostakin työelämän aiheesta. Keskustelun aiheena on ollut esim. ikäsyrjintä, johtaminen ja kouluttautuminen.

Löysin vielä www.elo.fi -sivulta kirjoituksen ”Miltä työelämä näyttää vuonna 2021? – Viisi trendiä”. Artikkelin mukaan esimerkiksi etätyö on tullut jäädäkseen, työhyvinvoinnin arvostus nousee ja turvalliset sekä joustavat työtilat nousevat arvoon.

Työelämään liittyviä artikkelejä on julkaistu aika paljon viime päivinä. Koronan myötä monen ihmisen työelämä on muuttunut. Mielenkiintoista nähdä minkälaiseksi tämän vuoden työelämä lopulta muotoutuu.

Mukavaa toukokuuta kaikille!

Tulivuori Fagradalsfjallin purkausta voi seurata netissä

|

Innostuin tutkimaan erilaisia YouTube-sisältöjä, kun koronan tähden ei ole enää niin paljon perinteisiä tilaisuuksia. Muutama päivä sitten huomasin, että Islannissa olevan tulivuori Fagradalsfjallin purkausta voi seurata suorana lähetyksenä. Tulivuoren purkaus alkoi 19. maaliskuuta ja se jatkuu yhä. Aiheesta YLE uutisoi 20.3. otsikolla ”Katso video: Islannissa tulivuorenpurkaus lähellä Reykjavikia – lentoliikenne maan suurimmalle kentälle keskeytettiin hetkeksi”.

Maaliskuun lopussa 30.3. MTV uutiset sivulla julkaistiin uutinen, että ”Lentopalloilua laavaa syöksevän tulivuoren edessä – harva pääsee pelaamaan näin erikoisessa ympäristössä”. Ilmeisesti monenlaista aktiivisuutta on syntynyt tulivuoren lähelle. Suoraa lähetystä katsoessa olin mielissäni, etten asu lähellä tulivuorta.

Tulivuoren lisäksi huomasin, että suoraa lähetystä voi katsella myös monesta muusta paikasta. Esim. Venetsiasta voi ainakin kahdelta sillalta (Rialto Bridge ja Guglie Bridge) seurata lähetystä ja katsella kanavien lähellä olevaa elämää. Suorien lähetysten lisäksi tarjolla on myös paljon muuta sisältöä. Esimerkiksi katsoin matkailuun liittyvän video, jossa käytiin tutustumassa kirkkoon kävelemällä rauhallisesti ympäriinsä ja kuvaamalla paikka katsojalle.

Kotimaisia nettisisältöjä voi myös seurata varsin helposti. Itse seurasin 31.3., kun professori filosofi Esa Saarinen piti jäähyväisluentonsa ”Ja aurinko nousee” Aalto-yliopistossa. Luento lähetettiin HS.fi:ssä ja sitä voivat kaikki kuunnella. Saarinen on vetänyt vuodesta 2001 lähtien Filosofia ja systeemiajattelu -kurssia. Jäähyväisluennon hän piti Zoomin välityksellä. Kurssin muutkin luennot voi katsoa netistä. Luento oli mielenkiintoinen, mutta en oikein osaa sisältöä tähän blogiin referoida. On parempi, että itse kukin kuuntelee luennon itse, jos aihe kiinnostaa.

Kaikki voivat ymmärtääkseni alkaa tehdä YouTube-sisältöjä. Wikipedian mukaan YouTube on Googlen omistama Internetissä toimiva videopalvelu, jonne käyttäjät voivat lisätä omia videoitaan. Katsojat voivat kommentoida muiden käyttäjien videoita. Wikipedian mukaan YouTuben videoiden formaattina käytetään vapaata VP9-pakkausta, joka tukee Ultra HD -kuvanlaatua 60 kuvan kuvataajuudella. En olen itse tehnyt videoita YouTubeen, joten en osaa arvioida Wikipedian tietojen oikeellisuutta, mutta ilmeisesti videoiden teko on aika helppoa, koska niin monet niitä näyttävät tekevän.

Myös tiedotusvälineet tuottavat varsin paljon suoria lähetyksiä nettiin. Miltei joka päivä on joku koronaan liittyvä tiedotus menossa. Oli mukavaa vaihtelua katsoa välillä tuota tulivuorta. Ensimmäisen kerran, kun lähetyksen huomasin, näin katselijan viestin, ettei hän pysty nukkumaan, kun asuu lähellä tulivuorta. Sillä hetkellä korona tuntui aika pienelle asialle.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!

Lintujen laulua ja kiitoksia

|

Viime viikolla huomasin ensimmäisen kerran tänä vuonna, että linnut lauloivat aamulla. Oli selvästi keväinen aamu verrattuna aikaisempiin kylmiin pakkasaamuihin. Aamut ovat muuttuneet myös valoisemmiksi, joten kevättä kohti olemme menossa. Olen joskus aikaisemmin kirjoittanut blogissa, miten yritän tunnistaa lintuja niiden laulun perusteella. Nyt on sitten taas kerran hyvä ajankohta alkaa tätä tunnistamista tehdä.

Keväästä tuli mieleeni, ettei enää mene kauan, kun todennäköisesti voi alkaa katsoa Norppaliveä. WWF:n luontolive sivulta huomasin, että tällä hetkellä voi seurata talvilintuja. Myös aikaisempien livelähetysten parhaita hetkiä voi käydä WWF:n sivulta katsomassa. Yle Areenassa on voinut seurata myös majavaliveä, mutta se päättyi helmikuun lopussa.

Koronatilanteen pahenemisen keskellä tuntui hyvältä huomata tällaisia pieniä mukavia asioita kuten lintujen laulu ja erilaiset luontolivelähetykset. Viime päivinä koronakeskustelu on ollut tiedotusvälineissä varsin vilkasta ja välillä vaikeasti seurattavaa. Keskusteluja kuunnellessa olen alkanut miettiä, että ehkä olisi pitänyt aikaisemmin opiskella tarkemmin minkälaisia päätöksiä pystytään missäkin organisaatiossa tekemään ja miten nämä prosessit Suomessa etenevät. Ehkä koronaepidemian jälkeen osaamme hahmottaa vastaavia tilanteita paremmin. Todennäköisesti on helppo kommentoida ja heittää ideoita siitä, mitä pitää tehdä, mutta toteuttaminen onkin sitten toinen juttu.

Luin sunnuntain Helsingin sanomista (28.2.) Jussi Pullisen kolumnin ”Kiitos”. Hän totesi, että on pienten kiitosten aika. Kolumnissa hän kiitti esim. hoitajia, lääkäreitä, laitoshuoltajia, pleksien takana pärskeitä väistelleitä kaupan kassatyöntekijöitä, bussikuskeja, opettajia, pappeja, poliitikkoja, tutkijoita, asiantuntijoita, yrityksiä, kulttuurintekijöitä ja vastuullisia kansalaisia. Kolumnin lopuksi hän kiitti vielä kaikkia. Kolumnin ajatuksena oli, että on välikiitosten aika, sillä edessä on uusi raskas poikkeusjakso.

Kolumnia lukiessa aloin miettiä, että ehkä on oikeasti hyvä nyt yrittää osoittaa muille kiitollisuutta. Suomessa on hyvin jaksettu elää koronatilanteen kanssa ja moni on joutunut venymään tai löytämään uusia tapoja selvitä arjesta. Kiitokset tuntuvat aina mukavalle, joten mielelläni yhdyn Pullisen kolumnin kiitoksiin.

Lehdistä löytyy myös kirjoituksia siitä, miten tällainen koronatilanne vaikuttaa ihmiseen. Esimerkiksi Aamulehdestä (28.2) huomasin Katri Kallionpään kirjoituksen ”Poikkeusaika vaikuttaa ihmisen identiteettiin”. Ymmärsin niin, että ihmiset voivat kokea varsin eri tavallaan tällaisen koronatilanteen.

Koronasta huolimatta, on mukava, että olemme menossa kohti kevättä ja voimme alkaa seurata, miten kevät vaikuttaa ympäröivään luontoon.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Matkapuhelimien käyttö ja sydämentahdistimet

|

Tammikuun loppupuolella Helsingin Sanomat (28.1.2021) kertoi uudesta tutkimuksesta ”Uusi Iphone voi estää sydämentahdistimen toimintaa”. Samasta aiheesta kertoi myös Mediuutiset 26.1.2021 ja Tekniikka & Talous 26.1.2021. Artikkelit perustuvat Heart Rhythm lehdessä 4.1.2021 julkaistuun artikkeliin ”Life Saving Therapy Inhibition by Phones Containing Magnets”. Helsingin Sanomien uutisen mukaan valmistaja suosittelee, ettei Iphone 12 -sarjan puhelimia ja Magsafe-lisälaitteita sijoiteta 15 cm lähemmäksi sydämentahdistimia ja jos laitteen lataus on käynnissä, etäisyydeksi suositellaan vähintään 30 cm.

Tätä uutista lukiessa muistin joskus aikaisemmin lukeneeni sydämentahdistimien potilasohjeesta, ettei matkapuhelinta ole syytä pitää tahdistimen päällä olevassa povitaskussa. Etsin tietoa uudestaan ja löysin Biotronikin potilasesitteen ”tärkeää tietoa sydämentahdistimestasi” (pdf). Esitteessä todetaan matkapuhelimiin liittyen: ”Voit varauksetta käyttää tavallisia puhelimia. Neuvottele matkapuhelimen (kännykän) käytöstä lääkärisi kanssa. Mahdollisten häiriöiden välttämiseksi tulee matkapuhelinta käyttää ja säilyttää sydämentahdistimen vastakkaisella puolella.”

Biotronikin sydämentahdistimiin liittyvässä potilasesitteessä myös todetaan ”Neuvottele lääkärisi kanssa seuraavien laitteiden/laitteistojen käytöstä tai niiden vaikutusalueelle menemisestä:
→ koneet, jotka aiheuttavat voimakasta tärinää (esim. porakoneet)
→ tuliaseet
→ voimakkaita sähkökenttiä muodostavat sähkölaitteet, suurjännitejohdot, radio-,televisio- ja
tutkalähettimet, sähköiset suojaamattomat sytytysjärjestelmät
→ sähköhitsauslaitteet
→ induktioliedet
→ rasvaprosentin mittaukseen tarkoitetut vaa’at.”

Säteilyturvakeskuksen www-sivuilta löysin myös tietoa aiheesta. Heidän julkaisussa: Matkapuhelimien ja tukiasemien säteilyturvallisuus; STUK-A141, kesäkuu 1997, on jo johdannossa todettu: ” Matkapuhelin voi myös häiritä sydäntahdistinta.” Mahdollisista häriöistä on siis tiedetty jo pitkään.

Verrattuna vuoden 1997 puhelimiin tekniikka on mennyt eteenpäin. Netistä löytämieni tietojen perusteella Iphone 12 -sarjan puhelimissa käytetään langatonta latausta Magsafen kautta. Tietääkseni tällaista tekniikka ei vielä 1997 käytetty.

Uutta tekniikkaa kehitettäessä sähkömagneettisiin kenttiin liittyvät mahdolliset häiriöt on hyvä muistaa ottaa huomioon. Nykyään kehitetään varsin paljon erilaista langatonta tekniikkaa, jossa käytetään hyväksi sähkömagnettisiä kenttiä. Samanaikaisesti ihmisen sisälle laitettavaa terveyteen liittyvää tekniikkaa kehitetään myös varsin paljon. On mielenkiintoista seurata miten nämä tekniikat kehittyvät. Esimerkiksi standardoinnin avulla voidaan edistää sitä, ettei häiriöitä synny. Sähköalan stardardoinnista kiinnostuneet voivat löytää aiheesta lisää tietoa Seskon www-sivuilta.

Mukavaa helmikuuta kaikille!