Paljon mielenkiintoista kuunneltavaa tarjolla

Huomasin digitaalisesta Kauppalehdestä (30.6) mainoksen, jonka mukaan Kauppalehden sovellus on uudistunut. Otsikossa todettiin lataa, kuuntele ja seuraa. Kiinnitin itse huomiota siihen, että kuunneltavissa on kaikki Kauppalehden uutiset sekä podcasteja. En ole kovin innokas lataamaan erilaisia sovelluksia, mutta tällä kertaa en malttanut olla testaamatta uutisten kuuntelemista. Ihan helposti sain sovelluksen asennettua ja lehteä pystyi oikeasti kuuntelemaan. En kokeillut kuin muutamaan uutista, mutta ainakin ne mitkä avasin toimivat ihan hyvin.

Tätä blogia kirjoittaessa tarkastin myös Helsingin Sanomien sovelluksen. Senkin kautta pystyy kuuntelemaan päivän lehden. En ollut sitä aikaisemmin huomannutkaan. Muita kuunneltavia lehtien sisältöjä olen aikaisemmin nähnyt. Esimerkiksi Aamulehti julkaisee aina kuukauden äänikirjan, jota voi sitten tietyn kuukauden kuunnella. Helsingin Sanomille on erikseen HS kirjasto, mistä voi lukea useita kirjoja.

Oikeastaan on mielenkiintoista huomata, miten lehdet ovat muuttuneet perinteisestä paperilehdestä ensin digitaaliseksi ja nyt vielä kuunneltavaksi. Koska huomasin itse nämä kuunneltavat päivän lehdet kunnolla vasta nyt, niin en tiedä, miten niiden käyttö itselläni muotoutuu, mutta joissakin tilanteissa voi olla ihan mukava kuunnella päivän lehden uutisia radion tai TV:n uutisten asemesta.

Kesällä on myös paljon muuta kuunneltavaa kuin ihmisten tuottamat sisällöt. Itse olen herännyt useana aamuna siihen, miten linnut laulavat niin äänekkäästi, ettei niitä voi olla huomaamatta. Lintujen tunnistaminen laulun perusteella on välillä itselleni haastavaa, niin aloin Yle Areenasta etsimään ohjelmaa lintujen laulun tunnistamiseen. Muistin sellaisen ohjelman kerran kuunnelleen.

Tällä kertaa löysin Yle Areenasta viikon luontoääniä useilta vuosilta. Niistä pystyin valitsemaan eri lintuja, joita ajattelin aamuisin kuunnelleeni. Tietenkin, jos ei ole ennakkoon aavistusta mahdollisesta linnusta, niin lintua voi olla vaikea löytää pitkästä listasta viikon luontoääniä. Viikon luontoäänissä oli myös mukana selitys siitä, missä kyseistä lintua voi tavata ja miten yleinen se on. Olen kuunnellut useita lintuja aamuisin, mutta esim. pajulintu on hyvin yleinen ja sitä olen uskoakseni kuunnellut.

Tätä blogia varten etsin vielä Yle Areenasta sen aikaisemmin kuunnelleeni ohjelman. Sunnuntaina 5.5.2019 on julkaistu Juha Laaksosen luontoretki, Miten opin lintujen ääniä? Ohjelma on kuunneltavissa toistaiseksi.

Näin kesällä sitä on ehkä paremmin aikaa pysähtyä kuuntelemaan erilaisia ääniä ja tuotettuja sisältöjä. Paljon kaikenlaista näyttää olevan tarjolla.

Mukavaa heinäkuuta kaikille!

Onnellisuuden salaisuus kiinnostaa

Helsingin sanomista (31.5) huomasin jutun ”Päivän timantti: Huippuyliopisto Yalen suosituimmalla kurssilla kerrotaan, mikä on onnellisuuden salaisuus – HS kävi kurssin puolestasi”. Artikkelissa kerrotaan huippuyliopisto Yalen suosituimmasta kurssista, jossa kerrotaan onnellisuuden salaisuus. Kirjoituksen mukaan tänä keväänä kymmenen viikon kurssi avautui verkossa kaikille. Artikkelin kirjoittanut toimittaja Venla Rossi suoritti kurssin miljoonien opiskelijoiden joukossa. Mikäli kurssia haluaa alkaa suorittaa, se löytyy netistä. Hesarin sivulta löytyy kurssin alkuun liittyvä PERMA -testi, jolla voi mitata omaa hyvinvointia.

Samaan aikaan, kun tutkin tätä Helsingin sanomien onnellisuus kirjoitusta TV1:ssä alkoi Flinkkilä & Tastula -ohjelma uusintana. Ohjelman esittelytekstin mukaan kyseessä oli ”Parasta laatua humanisti: itkee, nauraa ja kompuroi” -jakso. Vierailijana oli kirjailija, opettaja Tommi Kinnunen. Kuin vastauksena edelliseen artikkeliin haastateltava totesi, että miksi pitäisi olla koko ajan onnellinen. Ymmärsin niin, ettei hänestä ihminen voi olla koko ajan onnellinen, mutta elämään voi olla tyytyväinen. Tarkemmin hänen haastatteluun voi tutustua Yle Areenassa.

Itselleni tuli mieleen, että näköjään onnellisuus herättää nyt aika paljon keskustelua. Tutkimatta aihetta tarkemmin, tuli mieleeni, että voi olla niin, että onnellisuus käsitetään vähän eri tavalla tuossa englanninkielisessä nettikurssissa ja suomen kielessä. Joka tapauksessa on mukava huomata, että olemme päässeet koronan osalta niin paljon eteenpäin, että meillä on aikaa miettiä onnellisuutta.

Hyvinvointiin liittyviä kirjoituksia tuli vastaan myös muissa lehdissä. Kauppalehti Optiossa 20.5.2020 oli Paula Nikulan kirjoittama artikkeli ”Suorittaminen syö työssä ja vapaalla.” Artikkeliin on haastateltu henkilöstöjohtaja Leena Nyströmiä. Kirjoituksessa käsitellään mm. työssä jaksamista ja sitä miten työuupumustapauksien sattuessa voidaan palata työhön. Onnistunut paluu takaisin työhön jakautua artikkelin mukaan seuraaviin vaiheisiin: 1) valmistele, 2) seuraa, 3) muokkaa, 4) viesti ja 5) muista kokonaisuus. Mikäli aihe kiinnostaa, kannattaa tutustua artikkeliin.

Aamulehti (31.5) käsittelee myös samaa aihepiiriä artikkelissa ”Tamperelainen Tarmo Rouhiainen, 32, kuuli huolestuttavan tiedon hyvinvoinnistaan ja tajusi vakavan ongelman työskentelytavassaan – Asiantuntijat kertovat, miten pysyt mukana työn muutoksessa”. Artikkelissa haastateltu Tarmo kertoo omia selviytymisvinkkejään. Hän on vaikuttanut työhönsä pitämällä erilaisia taukoja, rajaamalla ilmoituksia, asettamalla rajauksia työnteolle ja työajalle. Artikkeliin on haastateltu myös useita muita henkilöitä.

Hyvinvointi näyttää olevan paljon esillä lehdissä. Kesän alkaessa on mukava miettiä, miten paljon kaikkia onnellisia asioita meillä on.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!

Netistä piristystä päivään

Vapunpäivänä kuulin radiouutisista, että WWF:n norppalive on alkanut. Koronaan liittyvän uutisoinnin keskellä norppauutinen ilahdutti. On mukava alkaa taas seurata jo perinteeksi tullutta norppaliveä. Norppaa en ole vielä nähnyt, mutta eiköhän se taas jonakin päivänä kivelle tule. Norppaliveä voi seurata WWF:n sivulta. Myös kalasääskeä seuraava Sääksilive on käynnissä. Linnun juuri näin.

Keväällä on myös mukava kuunnella lintujen laulua. Huomasin, että Yle Areenassa on kuunneltavissa linnunlaulukonsertti ”Rentoudu linnunlaulukonsertissa – tunti keväistä linnunlaulua Irlannin maaseudulta”. Sen on tuottanut Irlannin yleisradioyhtiö RTÉ. Linnunlaulukonsertti on äänitetty 3.5.2019 Cuskinnyn luonnosuojelualueella Corkin kreivikunnassa Irlannissa. Konsertin esittelyssä kerrotaan, että linnunlaulun kuuntelu lisää hyvinvointia ja vähentää stressiä. Kokeeksi kuuntelin konsertin ja huomasin, että konsertin linnut kuulostivat vähän erilaiselle kuin oman lähialueeni linnut. Mukavia kuunneltavia ovat molemmat.

Luontoon liittyvien asioiden lisäksi myös muita Internetin kautta tarjottavia elämyksiä on viime päivinä tullut vastaan aikaisempaa enemmän. Huomasin, että virtuaalimuseoita on tarjolla. Esimerkiksi museot.fi sivustolta löytyy artikkeli ”Vieraile virtuaalimuseoissa – näihin museoihin voit astua sisään kotisohvaltasikin”. Aamulehden live palvelusta huomasin jutut:

Vastaavia linkkejä todennäköisesti löytyy muualtakin, mutta nämä itselleni tulivat vastaan.

Konsertteja voi myös seurata netistä aikaisempaa enemmän. Esim. Tampere-talon koronainfosta huomasin, että Tampere Filharmonia on käynnistänyt TF Chamber -kamarikonserttisarjan. Konserttisarja lähetetään viikoittain ja on kaikkien vapaasti katsottavissa. Myös oopperaa ja – balettia tarjotaan netistä. Esimerkiksi Helsingin sanomien tilaajat voivat katsoa Kansallisoopperan ja -baletin esityksiä HS:n livessä.

Koronan tähden ihmiset ovat aikaisempaan enemmän kotona. Liikunta on tärkeää. Liikkumisen tueksi, on Yle alkanut lähettää jumppahetkiä. Niitä voi katsoa Yle Areenasta. Myös ulkona liikkumisen tueksi on kerätty tietoa. Esim. Aamulehden artikkelissa ”Pirkanmaa on patikoijan paratiisi” 1.5.2020 on listattu sopivia patikointipaikkoja.

Paljon on kaikenlaista mielenkiintoista netissä tarjolla. Toisaalta Tilastokeskuksen sivuilta, löysin Kaisa Saarenmaan artikkelin ”Päivittäisestä mediakattauksesta löytyy jokaiselle jotain digi­kuilun molemmin puolin” 14.2.2020. Artikkelissa kerrotaan, että vuoden 2018 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan eläkeikäisille netin käyttö ei ole itsestäänselvyys, sillä 65–74-vuotiaista netti oli käytössä 78 prosentilla ja 75–89-vuotiaista 40 prosentilla. Tilanne on voinut muuttua vuoden 2018 jälkeen, mutta todennäköisesti edelleen on aika monia yli 75 -vuotiaita, jotka eivät ole kokeneita netin käyttäjiä. Toivottavasti myös ikäihmiset saadaan entistä paremmin netin palvelujen piiriin, silloin hekin voivat nauttia edellä kuvatuista palveluista kotona nykyistä enemmän.

Mukavaa toukokuuta kaikille!

Yllätyksien maaliskuu

Istuin miltei tyhjässä junassa ja mietin maaliskuun tapahtumia. Junan internetyhteys toimi niin hyvin, että pystyin katselemaan Yle Areenasta TV-uutisia.  Aikaisemmin yhteys ei ole toiminut kunnolla. Tavallaan kaikki oli kuten ennenkin, mutta matkustajia oli paljon vähemmän kuin aikaisemmin. Oikeastaan on vieläkin vähän vaikea ymmärtää, miten asiat ovat muuttuneet muutaman viikon aikana. Kirjoitin 3.2. blogissani koronavirukseen liittyen ”Tilanteet muuttuvat jatkuvasti, joten on turha kirjoittaa blogiin aiheesta tarkasti mitään.”. Niin on todellakin tapahtunut, muutoksia on tullut.

Tapahtumien palauttamiseksi mieleeni keräsin muutaman vanhan uutisen.

Edellä kuvattujen tapahtumien rinnalla monet työntekijät ovat siirtyneet etätyöhön, kokoukset pidetään etänä ja useat koululaiset ovat etäopetuksessa kotona. Lisäksi yli 70-vuotiaiden on pyydetty pysymään kotona. Näin isoja yhteiskunnallisia muutoksia en muista tapahtuneen oman elämäni aikana yhdessä kuukaudessa.

Sattumalta kuuntelin sunnuntaina 29.3. Radio Suomen lähetystä ”Tunteet ja poikkeava arki”. Kuuntelijoita pyydettiin kertomaan vinkkejä esim. aiheista: Millaiset asiat ovat tuottaneet iloa näinä poikkeuksellisina aikoina ja miten pidät itsesi virkeänä ja hyvällä tuulella. Itselleni jäi ohjelmasta mieleen, että hyvin arkiset asiat ovat tuoneet iloa, esim. luonnossa liikkuminen, käsitöiden tekeminen, koirien kanssa vietetty aika, palapelin tekeminen, siivoaminen jne. Näitä kuunnellessa tuli mieleeni, miten onnekkaita olemme, kun voimme olla turvallisesti kotona. Kaikissa maailmanhistorian kriiseissä se ei ole aina ollut mahdollista.

Mielenkiintoisia uusia ideioitakin on syntynyt. Esim. Yle uutisoi 27.3. aiheesta ”Näitkö jo nallen ikkunassa? Nappaa kuva meillekin – Somehaaste piristää nyt ulkoilijoita”. Uutisen mukaan Suomeen on rantautunut maailmalta suureksi villitykseksi noussut nallehaaste. Ihmiset ovat laittaneet nalleja ikkunanlaudoille istuskelemaan ja ohikulkijat voivat ihailla suloisia pehmoleluja. Esim. lapset mielellään niitä katselevat.

Mielenkiintoista on nähdä, miten tämän ajanjakso vaikuttaa ihmisten tapaan toimia tulevaisuudessa. Ehkä etäopiskelu ja etäkokoukset lisääntyneet. Ehkä myös ihmisten asenteet ja arvot muuttuvat. Moni asia, jota on pitänyt itsestäänselvyytenä, ei enää olekaan sitä. Onneksi ajan kuluessa asioilla on tapa korjaantua tai ainakin muuttua, eiköhän tämäkin ajanjakso jonain päivänä ole ohi.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!

Chattailyä ihmisten ja bottien kanssa

Katselin viime viikolla TV:tä samanaikaisesti, kun kirjoittelin tietokoneella. Pysähdyin hetkeksi, kun ohjelmassa kerrottiin miten auto-onnettomuudessa kuollut Roman oli luotu uudelleen keskustelusovellukseen. Hänen kaikki testiviestinsä ja ilmeisesti muitakin viestejä oli viety neuraaliverkkoon. Näin hänestä oli luotu luotettava keskustelukumppani, jonka kanssa ihmiset voivat chattailla.

Selvitin myöhemmin, että asiasta kerrottiin YLE:n TV-ohjelmassa: Ei sosiaaliselle medialle. Ohjelma on esitetty ensimmäisen kerran jo 5.1.2020, joten itse katsoin uusintaa. Ohjelman esittelyssä kerrotaan, että ruotsalaisnäyttelijä Adam Lundgren on aina suhtautunut someen skeptisesti. Hän lähti Kalifornian Silicon Valleyyn selvittämään aihetta. Kyseessä on ruotsalainen dokumentti vuodelta 2019. Ohjelman voi katsoa Yle areenasta edelleen.

Ohjelmassa käytettiin luodusta keskustelukumppanista sanaa botti. Wikipedian mukaan ”Botti on tietokoneohjelma, joka suorittaa tiettyjä tehtäviä määriteltyjen ohjeiden mukaan ainakin osittain itsenäisesti eli ilman ihmisen myötävaikutusta”. Botti sana on alun perin ollut robotti sanan lyhenne, mutta nykyään sitä käytetään yksinomaan tietokoneohjelmista. Botteja ovat esim. hakukoneiden hakurobotit. Lisäksi niitä käytetään muiden muassa pikaviestiohjelmissa ja tietokonepeleissä.

Googletin vähän lisää aiheesta ja huomasin, että chatbotteja voi ostaa useammalta yritykseltä. Niitä mainostetaan mahdollisuudella parantaa asiakaspalvelua. Chatbottien avulla voi saada asiakaspalvelua reaaliaikaisemmin jne. Nuortenmielenterveystalo.fi sivustolta löytyi neuvo-botti, joka on nimeltään Milli-virtuaaliapuri. Milli kertoo ensimmäisessä chat-viestissään olevansa tekoälystä rakennettu tyyppi. Milli toivottaa tervetulleeksi juttelemaan mielenterveydestä. Toinen chat-viesti kertoo, että kyse on koekäytöstä.

Milli-virtuaaliapurista tulee vähän mieleeni YLE:n TV-ohjelmassa kerrottu Romanista tehty botti. Molemmat ovat tavallaan suunnattuja ihmisen mielenterveyden tukemiseen.

Tietokoneohjelmaa on käytetty ihmisen keskustelukumppanina jo ennen internetiä. Muistan tekniikkaan liittyvistä eettisistä kysymyksistä sellaisen vanhan esimerkin, jossa tietokoneohjelmaa käytettiin psykoterapeuttina. Esimerkin mukaan tutkijat pelästyivät siitä, kun he huomasivat, miten ihmiset alkoivat suhtautua tietokoneohjelmaan kuin ihmiseen. Valitettavasti en löydä tätä esimerkkiä enää, mutta se oli aikoinaan Tekniikan akateemisten TEK:n tekniikan etiikka -sivustolla. Sivusto on uusittu, mutta tekniikan etiikkaan liittyvää aineistoa löytyy edelleen TEK:n sivuilta.

Jos muistan oikein, Adam Lundgren totesi ohjelmassa, että hänellä oli kaksijakoinen tunne Romanista tehdystä botista. Itse olen ehkä eniten yllättynyt siitä, että tällaistakin maailmassa tehdään. Ehkä osaan jatkossa myös suhteutua erilaisiin chatbot-palveluihin paremmin. Ainakin osaan arvostaa entistä enemmän ihmisten kanssa chattailyä.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!