Tammikuussa on julkaistu useita uutisia tekoälystä (esim. yle.fi sivulla). Kehittäjillä on kilpailua, kenen tekoälysovellus on paras. Toisaalta on ollut uutisia siitä, miten tekoäly parantaa tuottavuutta. Aloin itsekin miettiä, että olisi varmaan hyvä oppia hyödyntämään tekoälyä.

Vähän vahingossa huomasin, että minullahan on tietokoneella valmiina Microsoftin luoma tekoälykumppani Copilot. Aloin esittää sille kysymyksiä. Ensin testasin, miten hyvin saan siltä uutisia. Pidin hyvänä sitä, että Copilot kertoi aina myös viitteet. Aloin systemaattisesti kysellä siltä aina aamuisin pääuutiset. Sain yleensä yle.fi sivun muutaman uutisen lyhyesti kerrottuna.

Seuraavaksi aloin testata minkälaisia kuvia Copilot osaa tehdä. Olin aikaisemmin nähnyt PowerPoint- esityksessä kuvia, jotka oli tehty tekoälyllä. Nyt tiedän, että ne oli todennäköisesti tehty Copilot-sovelluksella. Pyysin että se piirtäisi kukkakimpun. Sain hyvin kauniita kukkakimppuja. Ehkä ne eivät olleet ihan suomalaisten kukkakimppujen tyylisiä, mutta varsin kauniita.

Näiden alkukokeilujen jälkeen olen käyttänyt Copilot-ohjelmaa joka päivä. Enää en kysele pelkästään aamuisin uutisia vaan kyselen milloin mitäkin. Esim. minun piti selvittää, miten päivitän nettiliittymän. Kysyin Copilotin neuvoa. Sain ihan hyviä ohjeita ja linkin. Niiden avulla asian selvitin. Ehkä olen alkanut käyttää sitä aika samalla tavalla, miten aikaisemmin googletin etsiessäni tietoa.

Tämän pienen harjoitteluni aikana olen huomannut, että käyttämällä Copilot-sovellusta, saan haluamani tiedon nopeammin ja paremmassa muodossa mitä aikaisemmin. Enää ei tarvitse etsiä pitkästä tekstistä vastauksia vaan tulee lyhyt teksti ja lähde, josta saan tarkemmin tietoa. Copilot-sovelluksella tiedon saaminen on ollut nopeampaa kuin muulla tavalla.

Kyselin Copilot-sovellukselta myös sitä mikä Copilot on? Sain vastaukseksi ”Copilot on Microsoftin luoma tekoälykumppani, joka on suunniteltu auttamaan sinua monin eri tavoin. Voin vastata kysymyksiin, tarjota tukea ja neuvoja, auttaa luovissa projekteissa, ja paljon muuta. Tavoitteenani on tehdä elämästäsi helpompaa ja mielenkiintoisempaa tarjoamalla hyödyllistä tietoa ja inspiroivia ideoita.”

Kyselin Copilotilta myös mitä tekoälysovelluksia se suosittelee. Sain vastaukseksi:”Tässä muutamia suosittuja tekoälysovelluksia, jotka voivat olla hyödyllisiä eri tarkoituksiin:

1. ChatGPT: Erinomainen keskusteluun ja sisällön luomiseen.
2. Google Gemini: Paras monimodaalisiin tehtäviin, jotka yhdistävät tekstiä ja kuvia.
3. Claude AI: Hyvä luovaan kirjoittamiseen ja sisällön yhteistyöhön.
4. Midjourney: Paras tekoälyllä luotuun taiteeseen.
5. CapCut: Erinomainen tekoälyllä tehostettuun videoeditointiin.
6. Perplexity.ai: Nopea ja tarkka tekoälyllä ohjattu haku.
7. Character.ai: Paras tekoälyllä ohjattuun tarinankerrontaan ja vuorovaikutukseen.
8. Microsoft Copilot: Tehostaa tuottavuutta Microsoft Office -sovelluksissa.
9. QuillBot: Hyvä tekstin parafraasaukseen ja parantamiseen.
10. DeepL: Erittäin tarkka tekoälykäännöksiin.”

Lisäksi oli viite: Top 10 Best AI Apps & Websites in 2025: Free and Paid

Yhtenä päivänä pyysin myös piristävän lauseen. Sain vastaukseksi ”Tässä sinulle piristävä lause: ’Jokainen päivä on uusi mahdollisuus löytää iloa ja onnea pienistä asioista.’ Toivottavasti tämä tuo sinulle hyvää mieltä ja energiaa päivääsi!”. Ajattelin jatkaa Copilot-sovelluksen käyttämistä. Mielenkiintoista nähden miten nämä erilaiset sovellukset kehittyvät.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Maailman terveysjärjestön (WHO) alaisuudessa toimii Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC), joka kokoaa maailmalta kertynyttä syöpätutkimusta yhteen ja arvioi tutkimustuloksia. Tämän työn tuloksena syntyy raportteja IARC-monografioita. Nyt on julkaistu neuvoa-antavan ryhmän suositukset IARC-monografioiden painopisteistä vuosina 2025–2029. Tarkemmin asiasta voi lukea heidän www-sivultaan.

Google-kääntäjän avulla käänsin aihetta ja sain seuraavan teksti: ”Neuvoa-antava ryhmä käsitteli yli 200 nimettyä tekijää, mukaan lukien tartunta-aineet, biotoksiinit, monimutkaiset altistukset, hiukkaset ja kuidut, metallit, lääkkeet, fysikaaliset aineet ja laaja valikoima kemikaaleja. Neuvoa-antava ryhmä tarkasteli jokaisen tekijän osalta todisteita ihmisten altistumisesta, ihmisten syövästä, koe-eläinten syövästä ja syöpää aiheuttavista mekanismeista IARC-monografioiden johdanto-osassa kuvattujen menetelmien mukaisesti. Prioriteetti määritettiin ihmisten altistumisen todisteiden vahvuuden ja sen mukaan, voisivatko saatavilla olevat karsinogeenisuustiedot tukea uutta tai päivitettyä arviointia”.

He ovat julkaisseet myös posterin ”Priorities recommended for IARC Monographs evaluation in 2025–2029”, josta voi itse katsoa miten joku kiinnostava tekijä on sijoittunut. Posteri löytyy tästä linkistä (pdf).

Samaan aikaan, kun kirjoitin tätä blogia kuuntelin TV:stä uutista, jossa kommentoitiin Suomessa äskettäin julkaistua ravitsemussuositusta. En ole siihen ehtinyt vielä kunnolla perehtyä, mutta siitä löytyy hyvin tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen www-sivulta. Aiheesta on tehty myös raportti ”Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024”. Raportin voi ladata PDF-tiedostona.

Muistaakseni tätä ravitsemussuositusta perusteltiin esim. lisääntyneellä syöpäriskillä joidenkin tuotteiden kohdalla. Näistä IARC:n aineistoista voimme kaikki itse tutkia syöpäriskejä ja ottaa sen sitten huomioon, kun tutkimme uutta ravitsemussuositusta.

Mukavaa joulukuuta kaikille!

Istuin syyskuun lopulla junassa ja kuuntelin Helsingin Sanomien artikkeleja. Huomasin 26.9. julkaistun artikkelin ”Loppu etätöille”. En ole juurikaan viime aikoina miettinyt etätyötä, mutta artikkelista jotenkin innostuin asiaa miettimään. Itseäni alkaa kiinnostaa ehkä se, miksi etätyö nyt halutaan lopettaa.

Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotaan, että Tilastokeskuksen mukaan 35 % palkansaajista teki etätöitä viime vuonna. Vuonna 2018 etätyötä tekevien osuus oli 28 %.

Aiheesta on julkaistu jo aikaisemmin syyskuussa artikkeleja. Esimerkiksi 18.9. Helsingin Sanomissa oli kirjoitus: Amazon lopettaa etätyöt – ”Hyödyt ovat merkittävät”. Tähän artikkeliin on viitattu myös 26.9. julkaistussa kirjoituksessa. Amazonin toimitusjohtajan mukaan yhteistyö, ideointi ja opettaminen on helpompaa, kun ollaan samassa tilassa. Tarkemmin hänen mielipiteitään voi lukea kyseisestä artikkelista.

Näköjään elokuussakin Helsingin Sanomat on kirjoittanut aiheesta. Lehti on julkaissut 27.8. kirjoituksen ”Toimistolle viihtymään”. Innostuin katsomaan kirjoituksen valokuvia. Niistä näkee, että tilat ovat kauniit ja monenlaista voi työpaikalla tehdä.

Näitä artikkeleja tutkiessa aloin miettiä, että ihmisten työtä ovat erilaisia. Kaikki eivät voineet korona-aikanakaan siirtyä lainkaan etätöihin. Työterveyslaitoksen sivulta löysin hyvän yhteenvedon ”Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ”. Sivulta löytyy tietoa erilaisista töistä ja siitä mitä etuja ja riskejä etätöihin liittyy. Esimerkiksi etätyön riskejä ja haasteita työntekijälle ovat työajan venyminen, vaikeudet irrottautua työstä, sopimattomat tilat ja kalusteet, yksinäisyyden ja eristyneisyyden kokemukset, riittämätön tuki ja huoli urakehityksestä. Tarkemmin nämä voi lukea Työterveyslaitoksen sivulta.

Junassa istuessa oli kaunis aurinkoinen syyspäivä. Katselin kaunista ruskaa. Kauniilla säällä on mukava liikkua ja mennä vaikka töihin, mutta syksyn edetessä valon määrä vähenee, niin pimeinä aamuina etätyö voi tuntua houkuttelevalle. Toisaalta kun vaan lähtee liikkeelle, niin tulee ihan luonnostaa liikuttua ja päivään tulee rytmiä. Liikkuminen usein myös virkistää. Toivottavasti jokainen löytää itselleen sopivimman tavan tehdä töitään.

Hyvää lokakuuta kaikille!