Ideoita työelämän kehittämiseen

|

Selailin heinäkuussa vanhoja Kauppalehti Optio -lehtiä. Helteisenä päivänä lehtien lukeminen tuntui sopivan kevyelle tekemiselle. Kävin läpi aiheesta ”työelämä” kirjoitettuja artikkeleja. Tarkoitus oli valita tähän blogiin yksittäinen aihe, mutta päädyin lopulta kolmeen kiinnostavimpaan artikkeliin.

Toukokuun lehdessä (9/2018, 9.5.2018) oli artikkeli aiheesta ”Päämäärä ja kuinka siihen päästään”. Artikkelin kuvassa aihe on jaoteltu viiteen teemaan:

  1. valikoi päämääräsi,
  2. pohdi arvojasi,
  3. tee tavoitteesta tarkka,
  4. kirjoita tavoitteesta toimintasuunnitelma ja
  5. kerro tavoitteestasi muille.

Artikkelissa on haastateltu psykologi Satu Pihlajaa. Otsikon nähtyäni ajattelin, että ehkä artikkelista saan itselleni jotain hyviä vinkkejä. Päällimmäiseksi jäi mieleeni se, että ainakin asia kannattaa konkretisoida ja lähteä liikkeelle, jos haluaa päämääränsä tavoittaa.

Maaliskuun lehden (5/2018, 15.3.2018) työelämäartikkelissa aiheena oli ”Huono käytös paranee päätöksellä”. Artikkeliin on haastateltu psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvistä. Artikkelissa käsiteltiin aika paljon huonosti käyttäytyvää johtajaa. Aihe jäsennettiin kuvassa seuraaviin teemoihin:

  1. opi ja opeta,
  2. harjoittele,
  3. tee muutos,
  4. tee tiimityötä ja
  5. vedä rajat.

Keltikangas-Järvinen kommentoi artikkelissa myös narsismia. Hänen mukaan johtajan kohdalla narsistin merkki on se, että hän kerää ympärilleen hovia myötämielisistä alaisista ja suosikeista. Hän myös kertoi, että yksi narsistinen alainen voi tuhota parhaankin johtajan.

Kolmas valitsemani työelämää käsittelevä artikkeli on ”Urakiitäjä, vältä ylikuormitus” lehdessä 10/2018 (24.5.2018). Tässä artikkelissa on haastateltu liikuntalääketieteen erikoislääkäri Arja Uusitaloa. Jutussa käsitellään ylikuormitusta, joka tarkoittaa tilannetta, jossa keho ei palaudu liikuntasuorituksesta. Uusitalon mukaan henkilö, joka suorittaa paljon työssä, kotona ja vapaa, ei helposti huomaa väsymisen merkkejä itsessään. Artikkelin kuvassa aihe on jäsennetty seuraaviin teemoihin:

  1. tärkeintä on peruskunto,
  2. mieti päivään sopiva treeni,
  3. unohda suorituspaineet,
  4. syyllisyys on varoitusmerkki ja
  5. muista palautuminen.

Tarkemmin aiheesta voi lukea varsinaisesta artikkelista.

Syksyllä kesälomien jälkeen on hyvä hetki alkaa kehittää ja opiskella uusia asioita. Ajattelin, että näistä artikkeleista voi saada ideoita, miten omaa työelämäänsä tai elämäänsä yleensä voi kehittää. Ehkä omia päämääriään voi ainakin yrittää jatkossa paremmin itselleen tarkentaa.

Mukavaa loppukesää kaikille!

Toukokuun helteiden herättämiä ajatuksia

|

Istuin junassa ja kuuntelin Yle Areenasta Pyöreä pöytä -ohjelman keskustelua. Keskustelussa oli useita varsinaisia aiheita, mutta alussa puhuttiin toukokuun helteistä. Oli mielenkiintoista huomata, miten monenlaisia ajatuksia toukokuun helteisiin liittyi.

Saman päivän illalla katsoin TV:n uutisia ja sielläkin puhuttiin toukokuun helteistä. Oli rikottu erilaisia ennätyksiä. Hellepäiviä oli tänä vuonna toukokuussa 14, kun tyypillisesti niitä on 3 (ainakin Iltalehden uutisjutun mukaan). Näitä ohjelmia kuunnellessa aloin miettiä, että toukokuun yksi mielenkiintoisimmista keskustelunaiheista on ollut nämä helteet ja kesän nopea tuleminen.

Aikaisemminkin toukokuussa on ollut helteisiä päiviä, mutta tänä vuonna niitä on ollut niin paljon, että kesä tuli ihan kuin hetkessä. Jotenkin on vähän vaikea hahmottaa, että vielä on perinteiset kesäkuukaudet edessä. Tänä keväänä olen erityisesti kiinnittänyt huomiota lintujen lauluun. Aamuisin on voinut miltei herätä siihen, kun linnut laulavat kauniisti ja aika äänekkäästi. Mielenkiinnolla olen niitä kuunnellut ja yrittänyt muistaa mikä lintulaji on milloinkin kyseessä.

Huomasin, että netissä voi myös kuunnella eri lintujen ääniä ja sen avulla tunnistaa niitä. BirdLife Suomi ry mukaan Suomessa on 31.12.2017 mennessä tavattu hyväksytysti 478 luonnonvaraiseksi luokiteltua lintulajia. BirdLife Suomi ry:n nettisivuilta löytyy myös lista 100 lintulajia, joista ehkä on helpoin alkaa etsimään tavallisimpia lintuja, jotka voivat aamuisin herätessä laulaa.

Toukokuun helteillä on ollut myös kielteisiä puolia. Siili- ja oravaemot ovat kärsineet nestehukasta ja on pyydetty ihmisiä tarjoamaan vettä janoisille eläimille. Ylen uutisen mukaan myös pääskyiltä loppuu pesäsavi helteiden seurauksena. Ihminen voi auttaa myös pääskyjen pesänrakentamisessa (BirdLife Suomen uutisen mukaan).

Helteinen toukokuu on omalla tavallaan ollut ihan piristävä kokemus. Kesä tuli mukavan nopeasti. Valitettavasti helteillä on myös ihmisille haitallisia vaikutuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen www-sivuilta löytyy artikkeli helteen vaikutuksista terveyteen. Artikkelin mukaan voimakkaat helteet voivat olla terveysriski kenelle tahansa, jos kuumuuden vaikutuksilta ei suojauduta riittävästi. Suurin riski helteistä aiheutuu vanhuksille (erityisesti yli 75-vuotiaille), kroonisia sairauksia sairastaville ja pienille lapsille.

Yli 75-vuotiaiden huonoon vointiin voi löytyä selityksiä myös muusta kuin helteistä. Fimean Twitter-viestistä huomasin, että he ovat julkaisseet Lääke75+ -tietokannan. Sen tarkoituksena on tukea 75-vuotta täyttäneiden lääkehoitoa koskevaa kliinistä päätöksentekoa ja parantaa lääkitysturvallisuutta perusterveydenhuollossa. Tietokantaa voi netissä käyttää itse kukin.

Mielenkiintoista nähdä miten kesän säät jatkuvat. Mukavaa kesäkuuta kaikille!

Vappuviikolla Dublinissa – ICOH 2018

|

Dublinissa oli vappuviikolla Työlääketieteen maailmanjärjestön kongressi ICOH 2018 (the 32nd triennial congress of the international commission on occupational health). Osallistujia oli paljon ja useita rinnakkaisia sessioita järjestettiin iltaan asti.

Itse olin mukana järjestämässä tieteellisen komitean Radiation and Work -sessioita. Kaikki esitysten abstraktit on luettavissa Occupational & Environmental Medicine -lehdestä. Hakusanalla ’radiation’ löytyy säteilyyn liittyvät abstraktit.

Ionisoivan säteilyn alueelta oli esityksiä mm. radonista ja Fukusiman onnettomuuteen liittyvistä mittauksista. Radonia näyttää esiintyvät Etelä-Italiassa.

Sähkömagneettisista kentistä oli oma sessionsa, jossa käsiteltiin työntekijöiden sähkömagneettisille kentille altistumista koskevaa direktiiviä (2013/35/EU). Esimerkiksi professori Fabriziomaria Gobba esitteli ajatuksiaan direktiiviin liittyvistä terveystarkastuksista. Myös UV- säteilyä ja MRI- kuvaukseen liittyvää altistusta käsiteltiin omissa sessioissa.

Kongressissa oli myös paljon muuta mielenkiintoista. Valitettavasti kaikkea ei pystynyt seuraamaan. Esimerkiksi Hans-Horst Konkolewsky piti mielenkiintoisen plenary esityksen ”Vision zero’ – for a world of work without fatal and serious accidents”. Hän esitteli aiheeseen liittyvää www-sivustoa. Suomessa aiheen kanssa ollaan myös pitkällä.

Huomasin kongressissa myös mielenkiintoisen Cochrane Libraryn, jonka managing editor on Jani Ruotsalainen Työterveyslaitokselta Kuopiosta. Ymmärsin Janin esityksistä niin, että Cochrane libraryn kautta löytyy hyviä työlääketieteen katsausartikkeleja kaikkien käyttöön. Vaikuttaa hyvälle tietolähteelle.

Mikäli kiinnostaa suomenkieliset katsaukset ja raportit. Niitä löytyy muiden muassa Työturvallisuuskeskuksen www-sivuilta. Tämänkin tiedon opin Dublinin matkalla.

Kongressin tunnelmia voi katsella myös tilaisuuden twitteristä @ICOHDublin2018

Mukavaa toukokuuta kaikille!

Sosiaalisen median käyttö ehkä laskussa

|

Katselin pääsiäisenä Ylen TV-uutisia ja huomasin kiinnostavan uutisen ” Ylen kysely: Moni vähentänyt vuoden aikana somen käyttöä, osa ei onnistu vaikka haluaa”.  Olen mielenkiinnolla seurannut vuosien varrella, miten sosiaalisesta mediasta (eli somesta) on tullut vähitellen tärkeä osa monien ihmisten elämää. Nyt ensimmäisen kerran huomasin, että somen käyttö on laskemassa.

Tarkemmin uutista netistä lukiessa huomasin, että sosiaalisen median käytössä näkyy vain pientä laskua. Kysymykseen ”somen käytön muutos vuoden aikana” vastattiin seuraavasti:

  1. käytän yhtä paljon kuin aikaisemmin 61%,
  2. käytän vähemmän kuin aikaisemmin 22% ja
  3. käytän enemmän kuin aikaisemmin 16%.

Tutkimusta varten haastateltiin maaliskuun lopussa runsasta tuhatta 15-79 vuotiasta suomalaista. Muun muassa Facebookin, Instagramin, Snapchatin, Twitterin ja WhatsAppin käyttöä kyseltiin.

Kyselyn mukaan somen käytön syitä olivat muiden muassa:

  1. pidän yhteyttä ystäviini ja sukulaisiini 85%,
  2. seuraan uutisia 57% ja
  3. lataan sivustolle omia valokuvia 47%.

Toisaalta kyselyyn vastanneista nuorista joka seitsemäs oli yrittänyt vähentää sosiaalisen median käyttöä, mutta ei ollut onnistunut siinä. Naisilla tämä oli miehiä yleisempää. Internettiin ja someen voi muodostua myös riippuvuutta, joka tekee vähentämisestä vaikeaa. Päihdelinkki.fi sivustolta löytyy tietoa näistäkin riippuvuuksista.

Suvi Uskin kirjoittaman artikkelin mukaan yksi nettiriippuvuuden muoto on someriippuvuus, jolla voidaan tarkoittaa sitä, että ihminen viettää aikaa somessa (esim. Facebookissa tai Instagramissa) niin paljon, että toiminta muuttuu ympäristölle ja yksilölle haitalliseksi. Esimerkiksi yksilö tekee päivityksiä jatkuvasti eikä pysty olemaan päivittämättä tai hän selailee somea kykenemättä lopettamaan. Uskin mukaan somen käytön muuttuminen ongelmaksi tapahtuu vaivihkaa ja ongelmaa voi olla vaikea havaita.

Merkki someriippuvuudesta on esimerkiksi se, ettei pysty irtautumaan somesta, vaikka pitäisi olla tekemässä jotain muuta tai ettei pysty laittamaan somea pois näkyvistä, vaikka joku läheinen sitä pyytää. Omaa somen käyttöä voi itse arvioi esimerkiksi Facebook-riippuvuustestillä tai Nettiriippuvuustestillä. Tietoa nettiriippuvuuden hoidosta löytyy myös paihdelinkki.fi sivustolta.

Mielenkiintoista seurata miten somen käyttö tulevaisuudessa kehittyy.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!

Mielenkiintoisia sääilmiöitä

|

Pyörittelin taas kerran mielessäni erilaisia blogin aiheita. Oikeastaan mielenkiintoisia ajankohtaisia aiheita oli useita, mutta sitten näin MTV3:n Tulosruutussa uutisen Formula kisoista Barcelonasta. F1-testien alkua oli pitänyt siirtää lumisateen tähden. Tulosruudussa huomasin, miten formulaväki oli tehnyt lumiukon kisaa odotellessaan. Tarkemmin lumiukosta löytyi tietoa Ilta-Sanomista. Erityisesti Mercedeksen väki oli innostunut tekemään lumiukkoa. Aiheesta on myös heidän Twitter-tilillään.

Muutama päivä aikaisemmin esimerkiksi Pekka Pouta kertoi säätiedotuksessa, että Siperiasta on saapuva kylmää ilmamassaa, joka tuo Suomeen jäätävän viiman. Tämä saa paukkupakkasen tuntumaan entistäkin kylmemmältä. Uutisen mukaan Itämeren ylittäessään tämä kylmä ilmamassa aiheuttaa sankkaa lumipyryä Ruotsiin sekä muualle Pohjois-Eurooppaan ja voi aiheuttaa melkoisen kaaoksen alueilla, joilla ei ole totuttu arktisiin olosuhteisiin.

Olin kyllä itse varautunut siihen, että Suomessa on kylmää ja pitää pukeutua lämpimästi, mutta sitä en tullut ajatelleeksi, että Barcelonassa tehdään lumiukkoja ja Britanniassa maan mediat uutisoivat ”Idän pedon” aiheuttamista liikenneonnettomuuksista ja häiriöistä liikenteessä.

Päivää aikaisemmin myös kerrottiin, että Roomassa satoi lunta ensimmäisen kerran kuuteen vuoteen ja suihkulähteet jäätyivät. Esimerkiksi Ilta-Sanomien uutisesta löytyy kauniita kuvia lumisesta Roomasta ja jäätyneistä suihkulähteistä. Liikenne oli sielläkin sekaisin ja kouluja suljettiin.

En osannut tällaisia uutisia odottaa, vaikka tiesinkin, että kylmää ilmamassaa on tulossa Siperiasta Suomeen ja Eurooppaan. Yleensä Etelä-Euroopassa on selvästi keväisempää tähän aikaan vuodesta. Jotenkin ihan uskomattomia ovat nämä sääuutiset olleet tällä viikolla. Jotain perinteistäkin on uutisissa viime päivinä ollut. Influenssaa on liikkeellä eri puolilla Suomea, kuten monesti aikaisempinakin vuosina. Pirkanmaalla ja Oulussa on ollut influenssatapauksia aikaisempaa enemmän. Aiheesta löytyy MTV3:sta tuore uutinen. Jos haluaa asiaa tarkemmin seurata, niin THL:n kotisivuilta löytyy myös viikoittain päivittyvä kartta influenssatilanteesta eri alueilla.

Mielenkiinnolla odotan minkälaista säätä maaliskuu tuo mukana.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!