Pieniä ja suuria uutistapahtumia tammikuussa

|

Katselin tammikuun viimeisenä päivänä TV1:n ohjelmaa ”Historiallinen hetki: Britannia jättää Euroopan unionin”. Iso muutos tapahtui kuukauden vaihtuessa. Aiheesta on ollut pitkään paljon uutisia ja nyt se on sitten totta. Tulevaisuus näyttää, mitä Brexit käytännössä tarkoittaa. Monet asiat ovat ymmärtääkseni vielä avoinna.

Kauppalehdestä (1.2.) löysin artikkelin ”Brexitistä tuli totta, mutta mitä se tarkoittaa turisteille, työntekijöille ja yrityksille? Kokosimme 7 käytännön pulmaa ja niihin vastaukset”. Artikkelista löytyy hyviä vastauksia Brexitiin liittyviin käytännön asioihin (esim. siihen miten matkustaminen jatkossa tapahtuu).

Brexitin lisäksi viime päivinä on uutisissa käsitelty Wuhanin koronavirusta ja siihen liittyviä sairastumisia. Tilanteet muuttuvat jatkuvasti, joten on turha kirjoittaa blogiin aiheesta tarkasti mitään. Kaikki kiinnostuneet voivat käydä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) www-sivulla ”Ajankohtaista Wuhanin koronaviruksesta”. Sivulta löytyy aina uusimman tieto tilanteesta. THL:n sivulta löytyy myös ”Ajantasainen influenssakatsaus”, johon on koottu tietoa influenssatilanteesta Suomessa.

Näiden kahden ison uutisen varjoon jäävät helposti muut asiat. Yritin löytää jotain muutakin mielenkiintoista lehdistä. Esim. Iltalehdestä (1.2.2020) löytyi kirjoitus ”Sadat tuhannet suomalaiset kaatuvat vaarallisesti joka vuosi – osa tapauksista johtaa suoraan kuolemaan, näin riskiä voi minimoida”. Uutisessa on kerro, että yli 65-vuotiaista joka kolmas kaatuu vakavasti ainakin kerran vuodessa. Sivulta löytyy video oikeasta kaatumistekniikasta ja konsteja kaatumisen ehkäisyyn. Kannattaa tutustua kirjoituksen vinkkeihin.

Muitakin vinkkejä tuli lehdissä vastaan. Iltalehden (1.2.2020) ”Lennä lapsen kanssa mukavasti” artikkelissa on vinkkejä liittyen lasten kanssa matkustamiseen. Toinen lapsiin liittyvä mielenkiintoinen artikkeli käsitteli rannekellopuhelinta. Iltalehden kirjoituksessa (28.1) ”Vaihtoehto koukuttavalle älyluurille – Iltalehti testasi lasten rannekellopuhelimen”, käsitellään lasten ensipuhelimeksi suunniteltua kellopuhelinta. Mielenkiintoista nähdä yleistyykö näiden käyttö vähitellen.

Uuteen teknologiaan liittyen tuli vastaan myös toinen kiinnostava artikkeli. Helsingin sanomista (30.1) löysin Antti Tiaisen artikkelin ”Jopa miljoonat kissat ympäri maailmaa katsovat tietynlaisia videoita Youtubessa – Eläinlääkäri kertoo, miten videon katselu vaikuttaa kissaan”. Mielenkiintoista nähdä mihin tällainen teknologia vielä johtaa.

Brexitiin ja koronavirukseen liittyvien uutisten ohessa oli mukava löytää myös Ylen uutinen (31.1) ”Topias saimaannorppa saa kuin saakin oman altaansa Korkeasaareen – Yleisö pääsee jo katsomaan norppaa, mutta ei lähietäisyydeltä”. Norppaa voi katsoa videolta Ylen uutisesta.

Mielenkiintoisia asioita on tapahtunut tammikuussa, nähtäväksi jää miten asiat etenevät.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Ajatuksia vuodesta 2020 – mukavuus nousussa?

|

Selailin vuoden vaihteessa lehtiä ja katselin, mitä on tulossa vuonna 2020. Suurin osa aiheista oli aika perinteisiä ja tuttuja. Itselleni uutta oli Helsingin sanomien Elina Väntösen artikkelissa ”Mukavuus ennen kaikkea”. Artikkelissa kerrotaan, että vuosi 2020 muistetaan asiantuntijoiden mukaan mukavuuden noususta. Artikkeliin on haastateltu erilaisia asiantuntijoita. Jos ymmärsin artikkelia oikein, niin ihmiset toivovat mukavuutta ympärilleen ja heidän ihannejohtajansa ei ole enää kova ja etäinen vaan yhteistyötaidot korostuvat.

Itse aloin artikkelia lukiessa miettiä, että myös työyhteisöt ovat muuttuneet viime aikoina. Nykyään on paljon yksinyrittäjiä ja heidän osuus näyttää olevan kasvussa. Työ ehkä muuttuu jatkossa entistä enemmän yritysten väliseksi ja se vaikuttaa myös ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Asiakassuhde on erilainen kuin esimiehen ja alaisen välinen suhde.

Löysin netistä Yksinyrittäjäkysely 2019 -julkaisun (pdf). Julkaisussa on tarkemmin tietoa, miten yksinyrittäjyys on kehittynyt. Johdannon sivulta 3 löytyi lause ”Vuosituhannen alussa yksinyrittäjien määrä oli Tilastokeskuksen mukaan 123 000 ja vuonna 2018 jo 182 000”.

Helsingin sanomat oli kerännyt myös tiedeartikkelin (1.1.2020) ”Lihavuuteen on löytymässä lääke ja tietotekniikka valvoo kansaa – Laaja tiedeartikkeli kertoo, mihin suuntaan maailma kehittyy vuonna 2020”. Lihavuuden lisäksi artikkelissa käsiteltiin muiden muassa ekobetonia ja valevideoita. Mikäli aihe kiinnostaa suosittelen lukemaan tarkemmin artikkelista.

Itseäni kiinnostaa myös se, minkälaista uutta tekniikkaa on tulossa. Vuoden alussa on taas perinteinen CES – The Global Stage for Innovation – CES 2020 -tapahtuma Las Vegasissa 7-10.1.2020. Tilaisuudessa on esillä paljon uutta kuluttajateknologiaa. Aikaisempina vuosina on ollut esim. terveysteknologiaa ja robotiikkaa. Tilaisuutta on yleensä voinut seurata internetin välityksellä. Myös Twitterissä on liikkunut sieltä tehtyjä videoita,joita on ollut mielenkiintoista seurata.

Aamulehdessä (1.1.2020) oli myös vuoden alkuun sopiva mielenkiintoinen artikkeli ”Nämä 11 puhelimen ilmaista sovellusta saattavat parantaa terveyttäsi – Testasimme, miten ne onnistuvat neuvomaan laihdutuksessa, treenaamisessa ja nukkumisessa”. En ole näihin sovelluksiin itse perehtynyt, enkä siten osaa niitä suositella. Sen kuitenkin huomasin, että monenlaista sovellusta meille on nykyään tarjolla.

Vuoden vaihtuessa tehdään usein erilaisia suunnitelma tulevaan liittyen. Oman talouden hallinta on myös yksi kesken aihealue, mistä usein keskustellaan. Helsingin sanomista (31.12.2019) löytyy myös siitä kiinnostuneille vinkkejä artikkelissa ”Haluatko vaurastua vuonna 2020? Asiantuntijat neuvovat, millä uudenvuoden lupauksilla se onnistuu”.

Omien suunnitelmieni osaltani voin kertoa, että vuonna 2020 julkaisen edelleen tilannekatsauksia pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä terveyskysymyksistä.

Mukavaa alkanutta vuotta 2020 kaikille!

Tiedebarometri 2019 julkaistu – varsinkin lääketieteellistä tutkimusta seurataan

|

Perinteisesti olen selaillut erilaisia lehtiä ennen blogin kirjoittamista, mutta tällä kertaa paperisia lehtiä on tullut tavallista vähemmän postissa. Paperinen Tiede 13/2019 lehti tuli kuitenkin perille, niin aloin sitä lukea tavallista tarkemmin. Lehdessä on Jukka Ruukin pitkä kirjoitus ”Suomalaiset tahtovat lisää tiedettä”.

Kirjoituksessa kerrotaan marraskuussa julkaistusta Tiedebarometrista 2019. Suomen Akatemia tiedotti aiheesta 14.11.2019 ”Tiedebarometri 2019: suomalaiset luottavat tieteeseen”. Kyseessä on jo seitsemäs tiedebarometri. Uusin ja aikaisemmat tiedebarometrit löytyvät tieteentiedotus.fi sivuston kautta.

Myös Yle uutisoi 13.11 uudesta tiedebarometrista otsikolla ”Tiedebarometri: Suomalaiset luottavat tutkimukseen – kansanparantajien taitoihin uskoo silti joka kolmas”. Lääketiede näyttää olevan kiinnostavin tieteen alue, mutta myös esim. ympäristön tilaa koskeva tutkimus koetaan kiinnostavaksi.

Tiede 13/2019 – lehdessä on myös muuta kiinnostavaa. Geofysiikan alueelta on artikkeli ”Magneettinapa kiiruhtaa oudosti”. En ole vielä lukenut artikkelia kunnolla, joten en osaa sitä muille selittää, mutta yritän siihen tutustua tarkemmin myöhemmin. Artikkeli on mielestäni siksikin kiinnostaa, koska kävin marraskuussa seminaarissa “International Workshop: Environmental effects of electric, magnetic and electromagnetic fields: Flora and fauna”, jossa kerrottiin esim. lintujen käyttävät maan magneettikenttää suunnistamiseen.

Lääketieteen alueelta Tiede 13/2019 – lehdestä löytyy Mari Heikkilän monisivuinen artikkeli ”Voiko dementiat ehkäistä?” Neurotekniikan alueelta on uutisjuttu ”Sähkömyssy auttaa Alzheimerin tautiin”, joka ymmärtääkseni perustuu Journal of Atzheimer’s Disease lehden artikkeliin ”Alzheimer’s Memory Loss Reversed by New Head Device Using Electromagnetic Waves”. Tämän artikkelin kautta löytyy myös muita aiheeseen liittyviä artikkeleita. Toivottavasti tekevät laajempia tutkimuksia, sillä tässä tutkimuksessa on ollut vain kahdeksan potilasta mukana.

Tiedelehden lisäksi selailin myös Yhteishyvä 6/19 -lehteä. Itse pysähdyin lukemaan tarkemmin Kirsi Hemanuksen kirjoitusta ”Tule, väljempi joulu! ”. Jutussa on kerrottu mitkä joulunviettotavat ovat nousussa, ennallaan tai hiipumassa. Jutun mukaan esim. turha stressaaminen on hiipumassa ja monta tapaa viettää joulua on nousussa. Kuulostaa mukavalle tuo stressaamisen hiipuminen. En tiedä miten tieteellisestä tutkimustuloksesta tuossa on kyse, mutta toivottavasti joulusta stressaaminen on vähenemässä.

Mukavaa joulukuuta kaikille!

Kevyt liikuskelukin on hyvästä – aikuisille uusi liikkumisen suositus

|

Lokakuussa ei oikein voinut olla huomaamatta aikuisten liikkumiseen liittyviä uutisia. UKK-instituutti nimittäin julkaisi uuden aikuisten liikkumisen suosituksen 21.10.2019. Suositus koskee 18–64-vuotiaita. Yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositus uudistuu myöhemmin. Yle areenassa näyttää olevan vieläkin katsottavissa aiheesta uutinen ”Uusi liikuntasuositus painottaa kevyen liikunnan merkitystä”.

Suositus sisältää seuraavat osa-alueet:

  1. lihaskuntoa ja liikehallintaa,
  2. rasittavaa liikkumista tai reipasta liikkumista,
  3. kevyttä liikuskelua,
  4. taukoja paikallaanoloon ja
  5. palauttavaa unta.

Enää ei vaadita vähintään 10 minuutin kestoisia liikkumishetkiä, vaan nyt riittävät myös muutaman minuutin kestävät liikuntahetket. Tarkemmin liikuntasuositukseen voi tutustua UKK-instituutin www-sivulla.

Mukava, että suositus kannustaa myös pieniin liikuntahetkiin. Niitä on kaikkien helppo sisällyttää omaan arkeensa. Unen liittyvistä asioista on käyty usein mediassa keskustelua. Esimerkiksi 1.11. julkaistiin Yle:n uutinen ”Melatoniinista tuli suomalaisten ykköslääke uniongelmiin – markettimyynti räjäytti kysynnän, eikä huippua ole vielä saavutettu”. Uutisen mukaan jopa 30 prosenttia aikuisista kärsii unettomuudesta vähintään kolmena yönä viikossa. On hyvä, että palauttava uni on mukana uudessa liikuntasuosituksessa.

Liikunnan ja unen lisäksi riippuvuudet ovat olleet myös aika paljon mediassa esillä. Eniten on ehkä puhuttu peliriippuvuudesta. Aihe on puhuttanut varsin paljon ihmisiä, mutta itselläni ei ole oikein ollut uutta tietoa, mitä tilastot kertovat suomalaisten peliriippuvuudesta. Huomasin, että Anne Salonen & Susanna Raisamo ovat julkaisseet raportin: Suomalaisten rahapelaaminen 2015 – Rahapelaaminen, rahapeliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet 15–74-vuotiailla. Raportti on julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raporttisarjassa.

Raportin kuviossa 4 on esitetty eri rahapelityyppien pelaaminen 12 viime kuukauden aikana, prosenttiosuudet 15–74-vuotiaista vastaajista sukupuolen mukaan (vuonna 2015). Kuvion mukaan 65% naisista ja 73% miehistä pelasi lottopeliä. Rahapeliautomaatteja pelasi naisista 18% ja miehistä 41%. Arpoja pelasi 41% miehistä ja 45% naisista. Varsin monet rahapelejä näyttävät pelaavan. Pienelle osalle näyttää kehittyvän peliongelmia. Näistä löytyy raportista tarkemmin tietoa. Raportti on vapaasti netistä luettavissa.

Huomasin myös toisenlaisen riippuvuuteen liittyvä uutisen lokakuussa. Iltalehden Digiuutiset uutisoi (23.10.2019) ”Puhelinriippuvuus yleistyy – korealaislapsille tarjotaan jo ilmaisia vieroitusleirejä”. Ilmeisesti tämä ei ole täysin uusi aihe, sillä A-klinikkasäätiö on jo aikaisemmin julkaissut artikkelin ”Nettiriippuvuus otetaan Koreassa vakavasti”. Mielenkiintoista luettavaa olivat nämäkin.

Mukava marraskuuta kaikille uuden liikkumisen suosituksen parissa!

Lintuja katsellessa

|

Seisoin linja-autopysäkillä ja katselin pientä lintua edessäni. Työpäivän jälkeen oli vähän väsynyt olo. Oli mukava katsella pikkulintua, joka käveli jalkakäytävällä lähellä tietä. Sain otettua jonkinlaisen valokuvan linnusta, sillä en tiennyt, mistä linnusta oli kyse. Näin samalla kertaa myös toisen linnun, talitiaisen, joka oli viereisessä puussa.

Piristyin lintuja katsellessa. Tuntui makavalla, ettei tarvinnut lähteä erikseen lintuja etsimään, vaan niitä oli siinä linja-autopysäkillä. Koitin äsken vähän selvittää, minkä linnun näin. Löysin netistä sivuston, jossa esitellään 100 lintulajia. Siellä voi opiskella eri lintulajeja. Muutama lintu muistutti näkemääni, mutta täysin varma en vielä ole.

Muutakin mielenkiintoista on tullut syyskuussa vastaan. Selailin uusinta kauppalehti Optiota 15/2019 (26. syyskuuta). Lehdessä oli jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosen haastattelu artikkelissa ”Miten Ruotsia vastaan voi pelata vielä paremmin?” Arikkelissa on käsitelty mm. johtamista, palautteen antamista ja sitä, miten syntyy timanttinen tiimihenki. Teksti oli ihan mielenkiintoista luettavaa. Artikkelin ajatuksia voi todennäköisesti soveltaa myös muuhun kuin jääkiekkoon. Otsikossa olevaan kysymykseen vastaus on: pelaa vaan. Tästä on tullut heille lentävä lause.

Saman lehden aikaisemmassa numerossa 14/2019 (12. syyskuuta) on myös käsitelty tiimejä. Lehdestä löytyy artikkeli ”Kuinka tiimin älystä saa kaiken irti?”, kirjoittajana Ville Perttula. Aihepiiristä on julkaistu myös kirja Tiimiäly – Opas muuttuvaan työelämään (Tuuma 2019). Tarkemmin aiheesta voi lukea artikkelista ja tuosta kirjasta.

Selailin myös Kauppalehden Fakta –lehteä 10/19 (20. syyskuuta). Fakta on johtamisen ja työelämän erikoislehti. Erityisesti huomioni kiinnittyi kolumniin ”Huijarisyndrooman hyvät puolet”. Kolumnin mukaan huijarisyndroomasta kärsivä epäilee omaa osaamistaan ja pelkää jatkuvasti paljastuvansa huijariksi. Hän vähettelee saavutuksia ja työkaverit tuntuvat fiksummalle. Kolumnissa kerrotaan tutkimuksesta, jossa tästä kärsivät lääketieteen opiskelijat olivat empaattisempia ja vähemmän koppavia kuin muut. Tutkimuksessa tehtiin simulaatioita. Diagnoosien teossa he olivat yhtä hyviä kuin muutkin. Tutkimuksesta kerrottiin kolumnissa vain vähän, joten en tiedä tarkasti, miten tutkimus on tehty.

Itse en ole huijarisyndrooma tutkinut, mutta aiheesta näyttää löytyvät aika paljon juttuja netistä. Esim. YLE on 12.2.2017 julkaissut uutisen: Huijarisyndrooma piinaa korkeasti koulutettuja –”On suunnaton häpeä, jos muut tajuavat, miten tyhmä olen”. Uutisessa kerrotaan miten tällainen tilanne voi syntyä ja miten se vaikuttaa ihmiseen. Uutisen viimeinen lause on varsin lohdullinen: ”Ongelma helpottuu usein myös iän ja elämänkokemusten karttuessa”.

Tällaisten erilaisten artikkelien lukemisen välissä on mukava palata ajatukseen lintujen katselemisessa. Sitä osaa kaikki tehdä, eikä siihen yleensä liity paineita. Jos ei jotain lintua tunnista, niin ei se haittaa. Kauniita ovat jokatapauksessa.

Mukavaa lokakuuta kaikille!