Keskittymisen vaikeus puhuttaa

|

Viime viikolla huomasin Ylen uutisen (26.9.) ”Lastenpsykiatri ehdottaa kännykkäkieltoa kouluihin – Ranskassa näin on tehty, mutta Suomessa laki ei sitä salli”. Uutisessa kerrottiin, että älypuhelinten yleistyminen kouluissa saattaa lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan näkyä jo nyt keskittymishäiriöiden määrän lisääntymisenä.

Lisäksi uusimmasta Kauppalehti Optiosta (27.9.2018) huomasin työelämään liittyvän artikkelin: ”Miksi keskittyminen on niin tärkeää?” Artikkeli käsittelee keskittymisen vaikeutta työelämässä. Muiden muassa liian pitkään kiireellä eletty elämä ja somemaailma sopivat artikkelin mukaan huonosti yhteen. Ne vaikuttavat työntekijän kykyyn keskittyä.

Mielenkiintoista, että molemmissa liitetään keskittymisen vaikeus älypuhelimeen tai somen käyttöön. Keskittymiskykyyn vaikuttavat myös monet muut asiat. Esimerkiksi työpaikalla voi rajoittaa keskeytyksien määrää. Riittävä unen laatu on myös tärkeä ja omasta liikkumisesta on hyvä pitää huolta. Nämä vinkit löytyvät edellä mainitusta Kauppalehti Option artikkelin kuvasta.

Myös Kauppalehti Faktasta (14.9.2018) löytyi aihepiiriin sopiva artikkeli: ”Miten käyttäytyä PAINEtilanteessa? Paineen alla huomiokyky kapenee, rohkeus katoaa ja looginen ajattelu loppuu”. Artikkeliin on haastateltu Päivi Äijälää konsulttiyhtiöstä. Artikkelin mukaan painetilanne johtaa ajattelun vinoumiin, joita ovat esimerkiksi:

  1. luottaminen ensiksi saatuun tietoon,
  2. yhteen asiaan huomion kiinnittäminen,
  3. vain entistä tukevan tiedon vastaanottaminen sekä
  4. oman ryhmän suosiminen.

Faktan artikkelista löytyy myös vinkkejä painekäyttäytymisen tunnistamiseen (ärtyy, turhautuu, pelkää, suuttuu, ja ahdistuu) ja miten painetta voi vähentää (palaa tietoiseen toimintaan aktivoimalla aisteja). Esimerkiksi voi nostaa katseen ja katsella ympärilleen, hengittää syvään, vaihtaa istumapaikkaa tai työpistettä ja piirtää/visualisoida asiaa.

Ehkä syksyn alettua on ryhdytty miettimään, miten työtään pystyy tekemään tehokkaasti ja siksi näitä erilaisia keskittymiseen liittyviä uutisia tai artikkeleja on julkaistu useampi. Työelämässä erilaisten viestien seuraaminen liittyy kyseisen työyhteisön pelisääntöihin, joita voi myös kehittää.

Vapaa-ajalla tilanne on yksilön omissa käsissä, esim. miten paljon somea käyttää. Kesällä huomasin myös Ylen uutisen (17.8.2018) ”Hengenpelastajat ihmeissään eri puolilla Eurooppaa: vanhemmat vahtivat enemmän kännykkäänsä kuin uimassa olevaa lastaan – hukkumiset lisääntyneet”. Uutisen mukaan hengenpelastajat ovat antaneet jatkuvasti huomautuksia välinpitämättömille vanhemmille.

Keskittymisen vaikeuteen liittyy ymmärtääkseni monenlaisia näkökulmia. Vaikea löytää yksittäisiä jokaiselle sopivia ohjeita, mutta jokainen voi ottaa itselleen ne vinkit, jotka tuntuvat hyville ja kokeilla niitä.

Hyvää lokakuuta kaikille!

Suursiivousta somessa ja tubetusta

|

Syksyn alkaessa tulee usein vastaan uutisia tai mainoksia, mitä kaikkea voi alkaa harrastaa. Monet harrastukset ovat olleet tauolla kesän ajan ja toiminta käynnistyy uudestaan. Paljon kiinnostavaa on tarjoilla, mutta aika ei oikein riitä kaikkeen kiinnostavaa. Sosiaalinen media on yksi elämän alue, joka nykyään vie varsin paljon aikaa. Syksyllä voi siihenkin menevää aikaa yrittää arvioida.

Esimerkiksi Facebookin käyttäjämäärät ovat alkaneet Suomessa ilmeisesti laskea. Helsingin sanomista löysin uutisen ”Someasiantuntija väittää: Lähes 300 000 suomalaista on lopettanut Facebookin käytön – Facebookin mukaan laskutapa ei ole pätevä”.

Artikkelissa sosiaalisen median kouluttaja Harto Pönkä kertoo ottaneensa tilastot Facebookin mainoskoneesta ja todenneen käytön vähentyneen. Lopettamista on tapahtunut kaikissa ikäryhmissä, mutta eniten 30-39 vuotiaiden keskuudessa. Toisaalta artikkelissa todetaan, että Facebookin mukaan mainoskoneen perusteella ei voi tehdä laskelmia palvelun käyttäjämäärän laskusta, koska sitä ei ole tarkoitettu käyttäjämäärien arviointiin. Yhtiön mukaansa palvelua käyttää 2,8 miljoonaa käyttäjää kuukausittain Suomessa.

Myös Iltalehti (1.9.2018) käsittelee somekäyttöä jutussaan ”5x Pitäisikö sinunkin tehdä suursiivous somessa? ”. Artikkelissa kerrotaan viidestä henkilöstä, jotka ovat muuttaneet somessa toimimistaan tai siivonneet somessa. Mielenkiintoinen ajatus tarkastella someyhteyksiään aika ajoin ja miettiä minkälaisia yhteyksiä haluaa itselleen somen kautta pitää. Onko tarpeen siivota?

Elokuussa järjestettiin myös viidennen kerran Tubecon, jossa oli Ylen uutisen mukaan 17 000 osallistujaa. Tubecon on tilaisuus, jossa on mahdollista tavata suosikkitubettajia.

Wikipedian mukaan tubettajalla tarkoitetaan henkilöä, joka tuottaa sisältöä, yksin tai ryhmässä muiden tubettajien kanssa, ensisijaisesti YouTube-videopalveluun. Tubettamisen ympärille on syntynyt erilaisia tapahtumia kuten esimerkiksi Tubecon Suomessa ja VidCon maailmalla. Wikipediasta löytyy myös pitkä lista suomalaisia tubettajia.

En tiedä tutkitun tubettamisen tai sen seuraamisen vaikutuksia omaan ajankäyttöön, mutta ehkä siihenkin käytettyä aikaa ja YouTubessa toimimista yleensä voi olla hyvä ajoittain arvioida. Katseltavia aineistoja on varsin paljon ja niillä voi helposti täyttää elämäänsä.

Sosiaaliseen mediaan liittyy tietenkin myös muita palveluja ja toimintatapoja, mutta nämä edellä mainitut ovat olleet viime aikoina mediassa esillä. Some antaa paljon mukavia mahdollisuuksia, mutta siihen voi tulla myös riippuvaiseksi. Päihdeklinikka.fi kertoo erilaisista riippuvuuksista ja niiden tunnistamisesta. Myös someriippuvuudesta löytyy sieltä tietoa. Kannattaa tutustua tarkemmin, jos aihe kiinnostaa.

Toivottavasti mielenkiintoisia harrastuksia löytyy kaikille ja aikaa niiden toteuttamiseen.

Mukavaa syyskuuta kaikille!

Ideoita työelämän kehittämiseen

|

Selailin heinäkuussa vanhoja Kauppalehti Optio -lehtiä. Helteisenä päivänä lehtien lukeminen tuntui sopivan kevyelle tekemiselle. Kävin läpi aiheesta ”työelämä” kirjoitettuja artikkeleja. Tarkoitus oli valita tähän blogiin yksittäinen aihe, mutta päädyin lopulta kolmeen kiinnostavimpaan artikkeliin.

Toukokuun lehdessä (9/2018, 9.5.2018) oli artikkeli aiheesta ”Päämäärä ja kuinka siihen päästään”. Artikkelin kuvassa aihe on jaoteltu viiteen teemaan:

  1. valikoi päämääräsi,
  2. pohdi arvojasi,
  3. tee tavoitteesta tarkka,
  4. kirjoita tavoitteesta toimintasuunnitelma ja
  5. kerro tavoitteestasi muille.

Artikkelissa on haastateltu psykologi Satu Pihlajaa. Otsikon nähtyäni ajattelin, että ehkä artikkelista saan itselleni jotain hyviä vinkkejä. Päällimmäiseksi jäi mieleeni se, että ainakin asia kannattaa konkretisoida ja lähteä liikkeelle, jos haluaa päämääränsä tavoittaa.

Maaliskuun lehden (5/2018, 15.3.2018) työelämäartikkelissa aiheena oli ”Huono käytös paranee päätöksellä”. Artikkeliin on haastateltu psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvistä. Artikkelissa käsiteltiin aika paljon huonosti käyttäytyvää johtajaa. Aihe jäsennettiin kuvassa seuraaviin teemoihin:

  1. opi ja opeta,
  2. harjoittele,
  3. tee muutos,
  4. tee tiimityötä ja
  5. vedä rajat.

Keltikangas-Järvinen kommentoi artikkelissa myös narsismia. Hänen mukaan johtajan kohdalla narsistin merkki on se, että hän kerää ympärilleen hovia myötämielisistä alaisista ja suosikeista. Hän myös kertoi, että yksi narsistinen alainen voi tuhota parhaankin johtajan.

Kolmas valitsemani työelämää käsittelevä artikkeli on ”Urakiitäjä, vältä ylikuormitus” lehdessä 10/2018 (24.5.2018). Tässä artikkelissa on haastateltu liikuntalääketieteen erikoislääkäri Arja Uusitaloa. Jutussa käsitellään ylikuormitusta, joka tarkoittaa tilannetta, jossa keho ei palaudu liikuntasuorituksesta. Uusitalon mukaan henkilö, joka suorittaa paljon työssä, kotona ja vapaa, ei helposti huomaa väsymisen merkkejä itsessään. Artikkelin kuvassa aihe on jäsennetty seuraaviin teemoihin:

  1. tärkeintä on peruskunto,
  2. mieti päivään sopiva treeni,
  3. unohda suorituspaineet,
  4. syyllisyys on varoitusmerkki ja
  5. muista palautuminen.

Tarkemmin aiheesta voi lukea varsinaisesta artikkelista.

Syksyllä kesälomien jälkeen on hyvä hetki alkaa kehittää ja opiskella uusia asioita. Ajattelin, että näistä artikkeleista voi saada ideoita, miten omaa työelämäänsä tai elämäänsä yleensä voi kehittää. Ehkä omia päämääriään voi ainakin yrittää jatkossa paremmin itselleen tarkentaa.

Mukavaa loppukesää kaikille!

Toukokuun helteiden herättämiä ajatuksia

|

Istuin junassa ja kuuntelin Yle Areenasta Pyöreä pöytä -ohjelman keskustelua. Keskustelussa oli useita varsinaisia aiheita, mutta alussa puhuttiin toukokuun helteistä. Oli mielenkiintoista huomata, miten monenlaisia ajatuksia toukokuun helteisiin liittyi.

Saman päivän illalla katsoin TV:n uutisia ja sielläkin puhuttiin toukokuun helteistä. Oli rikottu erilaisia ennätyksiä. Hellepäiviä oli tänä vuonna toukokuussa 14, kun tyypillisesti niitä on 3 (ainakin Iltalehden uutisjutun mukaan). Näitä ohjelmia kuunnellessa aloin miettiä, että toukokuun yksi mielenkiintoisimmista keskustelunaiheista on ollut nämä helteet ja kesän nopea tuleminen.

Aikaisemminkin toukokuussa on ollut helteisiä päiviä, mutta tänä vuonna niitä on ollut niin paljon, että kesä tuli ihan kuin hetkessä. Jotenkin on vähän vaikea hahmottaa, että vielä on perinteiset kesäkuukaudet edessä. Tänä keväänä olen erityisesti kiinnittänyt huomiota lintujen lauluun. Aamuisin on voinut miltei herätä siihen, kun linnut laulavat kauniisti ja aika äänekkäästi. Mielenkiinnolla olen niitä kuunnellut ja yrittänyt muistaa mikä lintulaji on milloinkin kyseessä.

Huomasin, että netissä voi myös kuunnella eri lintujen ääniä ja sen avulla tunnistaa niitä. BirdLife Suomi ry mukaan Suomessa on 31.12.2017 mennessä tavattu hyväksytysti 478 luonnonvaraiseksi luokiteltua lintulajia. BirdLife Suomi ry:n nettisivuilta löytyy myös lista 100 lintulajia, joista ehkä on helpoin alkaa etsimään tavallisimpia lintuja, jotka voivat aamuisin herätessä laulaa.

Toukokuun helteillä on ollut myös kielteisiä puolia. Siili- ja oravaemot ovat kärsineet nestehukasta ja on pyydetty ihmisiä tarjoamaan vettä janoisille eläimille. Ylen uutisen mukaan myös pääskyiltä loppuu pesäsavi helteiden seurauksena. Ihminen voi auttaa myös pääskyjen pesänrakentamisessa (BirdLife Suomen uutisen mukaan).

Helteinen toukokuu on omalla tavallaan ollut ihan piristävä kokemus. Kesä tuli mukavan nopeasti. Valitettavasti helteillä on myös ihmisille haitallisia vaikutuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen www-sivuilta löytyy artikkeli helteen vaikutuksista terveyteen. Artikkelin mukaan voimakkaat helteet voivat olla terveysriski kenelle tahansa, jos kuumuuden vaikutuksilta ei suojauduta riittävästi. Suurin riski helteistä aiheutuu vanhuksille (erityisesti yli 75-vuotiaille), kroonisia sairauksia sairastaville ja pienille lapsille.

Yli 75-vuotiaiden huonoon vointiin voi löytyä selityksiä myös muusta kuin helteistä. Fimean Twitter-viestistä huomasin, että he ovat julkaisseet Lääke75+ -tietokannan. Sen tarkoituksena on tukea 75-vuotta täyttäneiden lääkehoitoa koskevaa kliinistä päätöksentekoa ja parantaa lääkitysturvallisuutta perusterveydenhuollossa. Tietokantaa voi netissä käyttää itse kukin.

Mielenkiintoista nähdä miten kesän säät jatkuvat. Mukavaa kesäkuuta kaikille!

Vappuviikolla Dublinissa – ICOH 2018

|

Dublinissa oli vappuviikolla Työlääketieteen maailmanjärjestön kongressi ICOH 2018 (the 32nd triennial congress of the international commission on occupational health). Osallistujia oli paljon ja useita rinnakkaisia sessioita järjestettiin iltaan asti.

Itse olin mukana järjestämässä tieteellisen komitean Radiation and Work -sessioita. Kaikki esitysten abstraktit on luettavissa Occupational & Environmental Medicine -lehdestä. Hakusanalla ’radiation’ löytyy säteilyyn liittyvät abstraktit.

Ionisoivan säteilyn alueelta oli esityksiä mm. radonista ja Fukusiman onnettomuuteen liittyvistä mittauksista. Radonia näyttää esiintyvät Etelä-Italiassa.

Sähkömagneettisista kentistä oli oma sessionsa, jossa käsiteltiin työntekijöiden sähkömagneettisille kentille altistumista koskevaa direktiiviä (2013/35/EU). Esimerkiksi professori Fabriziomaria Gobba esitteli ajatuksiaan direktiiviin liittyvistä terveystarkastuksista. Myös UV- säteilyä ja MRI- kuvaukseen liittyvää altistusta käsiteltiin omissa sessioissa.

Kongressissa oli myös paljon muuta mielenkiintoista. Valitettavasti kaikkea ei pystynyt seuraamaan. Esimerkiksi Hans-Horst Konkolewsky piti mielenkiintoisen plenary esityksen ”Vision zero’ – for a world of work without fatal and serious accidents”. Hän esitteli aiheeseen liittyvää www-sivustoa. Suomessa aiheen kanssa ollaan myös pitkällä.

Huomasin kongressissa myös mielenkiintoisen Cochrane Libraryn, jonka managing editor on Jani Ruotsalainen Työterveyslaitokselta Kuopiosta. Ymmärsin Janin esityksistä niin, että Cochrane libraryn kautta löytyy hyviä työlääketieteen katsausartikkeleja kaikkien käyttöön. Vaikuttaa hyvälle tietolähteelle.

Mikäli kiinnostaa suomenkieliset katsaukset ja raportit. Niitä löytyy muiden muassa Työturvallisuuskeskuksen www-sivuilta. Tämänkin tiedon opin Dublinin matkalla.

Kongressin tunnelmia voi katsella myös tilaisuuden twitteristä @ICOHDublin2018

Mukavaa toukokuuta kaikille!