Marraskuussa huomasin lehdissä useita mielenkiintoisia artikkeleja. Esimerkiksi Tiede-lehdessä 13/2025 oli Antti Kivimäen artikkeli ”Nykyihminen on liian vapaa”. Otsikko vaikutti niin mielenkiintoiselle, että päätin lukea ihan koko artikkelin. Artikkeliin oli haastateltu psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvistä.

Tässä Tiede-lehden artikkelissa kerrotaan, että Keltikangas-Järvisen mukaan liika yksilöllisyys ja valinnanvapaus tekevät ihmisistä itsekkäitä ja onnettomia. Pitkässä artikkelissa on paljon mielenkiintoista asiaa, mutta ainakin väliotsikko ”Lapsille ei sovi itseohjautuvuus” jäi mieleeni. Mikäli aihe kiinnostaa, niin kannattaa lukea koko artikkeli.

Juuri kun aloin tätä blogia kirjoittaa huomasin myös Helsingin Sanomista 27.11. Anne Haikolan artikkelin ”Meistä tuli uhreja”. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Tiede-lehdessä 10/2025. Tähän artikkeliin on kerätty tietoa useammalta asiantuntijalta. Myös Keltikangas-Järvisen kommentteja on mukana. Lyhyesti tiivistettynä ymmärsin niin, että uhriutumisesta on tullut muotia ja ihmiset korostavat haavoittuvuuttaan entistä enemmän. Toisaalta nykykulttuurissa ei vahvisteta selviytymiskykyä, vaikka se parantaisi hyvinvointia. Tekstissä myös kerrotaan London School of Economicsin viestinnän professorin Lilie Chouliarakin kirjoittaneen, että kärsimyksen eetos leviää useille elämänalueille.

Näitä artikkeleja lukiessa aloin miettiä, että ehkä eri ikäiset ihmiset kokevat näitä asioita eri tavalla. Sukupolvet ja tietenkin myös yksilöt ovat erilaisia. Sukupolvien erilaisuutta työelämässä on käsitelty mm. Kauppalehdessä 10.11.2025 Cilla Bhosen artikkelissa ”Marjo Miettinen avautuu Enston ja verottajan perintökiistasta, josta uhkaa sukeutua vuosien oikeustaistelu”.

Artikkelissa perheyhtiö Enston yksi omistajista ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen miettii johtamista ja listaa seuraavat sukupolvet: on 1950- ja 1960-luvuilla syntynyt hyvinvoinnin sukupolvi ja X-sukupolvi, johon kuuluvat 1970-luvulla syntyneet, sitten on Y-sukupolvi, eli millenniaalit ja vielä Z-sukupolvi eli zoomerit. Artikkelin mukaan työntekijöiden leveä ikähaarukka vaikeuttaa johtamista, mutta toisaalta Miettinen näkee työntekijöiden leveän ikähaarukan mahdollisuutena.

Ajattelisin niin, että nuo edellä luetellut sukupolvet voivat olla erilaisia suhteessa uhriutumiseen tai liialliseen vapauteen. Ehkä jatkossa itsekin huomaa tällaisia asioita paremmin, kun tuli näitä artikkeleja luettua. Ihan mielenkiintoista että näin vuoden pimeänä aikana psykologian näkökulmasta on julkaistu useampia artikkeleja. Aihe ilmeisesti kiinnostaa.

Mukavaa joulukuuta kaikille!

Innostuin kuuntelemaan ”Iida Tikka & mureneva maa” -podcastin syyskuun lopussa. Kuuntelin lähes kaikki toisen kauden jaksot putkeen. Itselleni tuli paljon uutta tietoa ja ihmeteltävää. Oikeastaan on vaikea hahmottaa, miten erilaista elämä voi olla ulkomailla. Helsingin Sanomilla on myös Amerikkapodi-podcast. Kuuntelin vain heidän uusimman jakson. Molemmat podcastit vaikuttivat ihan hyville.

Podcasteja on ollut jo pitkään tarjolla, mutta monesti itselläni ei ole ollut aikaa niitä kuunnella. On nopeampi kuunnella tai lukea vaikka yksittäinen lehden artikkeli, kuin kuunnella yli puolen tunnin podcast. Näköjään Iida Tikan podcastit ovat vähän alle puoli tuntia.

Syyskuussa muuttuivat YLE:n radio-ohjelmat. Itse olen eniten kuunnellut radiota aamuisin. Alueellista lähetystä ei enää tule esim. seitsemän aikoihin aamusta YLE Radio Suomen -kanavalta. Olen uutta ohjelmaa kuunnellut, mutta en vielä oikein tiedä mitä olen siitä mieltä. Ei ole ehkä ihan helppoa yrittää tehdä ohjelmaa koko Suomelle, sääkin kun on aika usein erilainen eri puolella Suomea.

Huomasin, että alueellisilla lehdilläkin näyttää olevan aikaisin aamusta radiolähetystä, niin ehkä niistä tulee vielä hyvä vaihtoehto valtakunnallisille toimijoille. Itse en ole vielä niitä juurikaan kokeillut, mutta ainakin kännykällä sain ihan hyvin sellaisen kerran toimimaan. Helsingin Sanomat tuottaa kuunneltavaa uutiskoostetta ”2 MIN”, joka sisältää päivän kolme tärkeintä uutista parissa minuutissa. Tuota olen kuunnellut aika usein. Lähetyksen lopussa kerrotaan, että seuraavat uutisia jatkuvasti ja päivittävät sen mukaan. Itselleni tuo on oikein sopiva palvelu.

Edellä olevat esimerkit ovat lähinnä uutisiin liittyviä aiheita, mutta sekä YLE Areenasta että Helsingin Sanomista löytyy myös muiden aiheiden podcasteja. Lisäksi esim. Aamulehdestä tulee livenä usein urheiluun liittyviä paikallisia lähetyksiä. Kauppalehtikin näyttää lähtevän arkiaamuisin Talousaamu-lähetystä livelähetyksenä.

Osa varsinkin lehtien lähetyksistä on vai tilaajille, mutta ei kaikki. Mielenkiintoista nähdä miten ihmisten tapa seurata esim. uutisia tulevaisuuden kehittyy. Tarjontaa on niin paljon, ettei kaikkea voi seurata. Sinänsä on ihan hyvä, että on vaihtoehtoja.

Mukavaa lokakuuta kaikille!

Heinäkuussa helteisenä aamuna huomasin Aamulehdessä artikkelin (30.7.2025) ”Koneellisesta jäähdytyksestä voi tulla pian pakollista”. Silva Virtasen kirjoittamassa artikkelissa Talonrakennusteollisuus ry:n teknisten asioiden päällikkö Jani Kemppainen arvioi, että ”EPBD:n myötä meidän täytyy uusia käytännössä kaikki lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyvät asetukset kesäajan sisälämpötila mukaan luettuna.” EPBD (Energy Performance of Buildings Directive) on EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Tämä direktiivi ei ole itselleni tuttu, mutta netistä löytyy aiheesta hyvin tietoa.

Ympäristöministeriön www-sivulta löytyy aiheesta uutinen ”Rakennusten energia­tehokkuus­direktiivin uudistus”. Sivulla kerrotaan, että direktiivin toimeenpanoon on aikaa kaksi vuotta, eli muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä 29. toukokuuta 2026 mennessä. EU:n sivulta löytyy tämä varsinainen direktiivi: EPBD energy performance of buildings directive.

Ympäristöministerin uutisen mukaan ”direktiivin tavoitteena on rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen ja energian loppukulutuksen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä sekä pitkän aikavälin vision asettaminen rakennuksille kohti EU:n ilmastoneutraaliutta vuonna 2050”. Ymmärtääkseni rakennusten koneellinen jäähdyttäminen on vain yksi osta tätä direktiiviä, mutta näin helteellä on mukava huomata, että asiaan on kiinnitetty huomiota. Myös Motivan www-sivulta löytyy hyvin tieto tästä www-sivulla ”Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi”.

Heinäkuussa julkaistiin myös toinen mielenkiintoinen uutinen helteisiin liittyen. Olen aikaisemmin kirjoittanut Työterveyslaitoksen ohjeista helteessä työskentelystä. YLE uutisoi 24.7.2025 aiheesta: ”Työterveyslaitos suosittelee nyt jopa 20 minuutin taukoja töihin –saatko sinä pitää taukoja helteellä?” Uutisen mukaan Työterveyslaitos on julkaissut uudet suositukset. Jos työtä tehdään yli 30 asteen helteessä suositellaan vain 30 – 45 minuutin mittaista työskentelyä, jonka jälkeen suositellaan jopa 20 minuutin taukoa. Jos raskas työ jatkuu tauon jälkeen, aika taukojen välillä lyhenee. Aikaisemmin tunnin aikana suositeltiin pidettäväksi 10-15 minuutin taukoja.

Ylen uutisoi 23.7.2025 myös uutisen ”Uusi suositus helteessä työskenteleville – työnantaja: ”Tauot vaikuttavat pitkiltä”. Uutisesta löytyy tarkemmin tietoa uusista suositusarvoista. Suosituksessa on käsitelty erikseen raskasta ja keskiraskasta työtä. Lämpötilarajoina on +30 ja +40 astetta. Molemmille tasoille on omat rajat.

Mielenkiintoista on nähdä miten lämmintä elokuussa tulee olemaan. Ainakin heinäkuussa on saatu nauttia aurinkoisista päivistä.

Mukavaa elokuuta kaikille!