Kielikuvat, kokoukset ja somepaussi esillä mediassa

|

Kuuntelin viime perjantaina junassa Yle Areenasta Politiikkaradion podcastia. Ohjelma oli julkaistu perjantaina 27.1. Jakson nimi oli ”Puheet päreiksi: Pelin politiikkaa ja politiikan pelejä”.

Ohjelmassa suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen kertoi, miten on tullut tavaksi käyttää peliin liittyviä sanoja puhuttaessa politiikasta. Esimerkiksi puhutaan pelisäännöistä ja valtapelistä. Ohjelmaa kuunnellessa itsekin huomasin, miten paljon tällaisilla kielikuvilla voidaan vaikuttaa mielikuvaan asioista. Ehkä näillä voidaan myös lisätä mielenkiintoa aihetta kohtaan, mutta silti mielikuva on aika erilainen, jos puhutaan neuvottelusta tai pelistä. Ohjelman jälkeen aloin miettiä, että varmaan on paljon muitakin vastaavia aiheita, joilla voidaan ihmisiin vaikuttaa, mutta niitä voi olla vaikea huomata.

Helsingin Sanomista huomasin kiinnostavan Anu Kantolan kolumnin 31.1. ”Piinaavat kokoukset ovat työelämän riesa – kokous täytyy keksiä uudelleen”. Kirjoittajan mukaan suurissa yrityksissä kehiteltiin 1800-luvun lopulla uusi tapa tehdä töitä: moderni kokous. Kokousten avulla yritykset ohjasivat toimintaansa. En tiennytkään, että kokoukset on kehitelty 1800-luvulla. Koronaviruspandemia on vaikuttanut kokouskäytäntöihin ja ehkä nyt on hyvä hetki alkaa niitä kehittää.

Muistaakseni aikaisemminkin on kokouksia yritetty kehittää. Kokouksia on pidetty seisten, jotta ne olisivat kestoltaan lyhyempiä ja tehokkaampia. Myös kävelykokouksia on kehitelty. Näissä kokouksissa tulee samalla liikuttua. Mielenkiintoista nähdä minkälaisiksi kokoukset vielä kehittyvät. Hybriditilaisuudet ainakin ovat varsin paljon viime aikoina lisääntyneet, niin ehkä kokouksetkin ovat jatkossa aikaisempaa enemmän hybridikokouksia.

Kolmas mielenkiintoinen juttu, jonka tuli itselleni tammikuussa vastaan, oli Tamperelaisessa 25.1.2023. Lehteen oli Petteri Mäkinen kirjoittanut artikkelin ”Ajattelin, että tässä ei ole mitään järkeä” – Näin Paulina Ahokas on kamppaillut vuoden eroon riippuvuudestaan älypuhelimeen ja someen. Varsinaisen jutun voi lukea vapaasti Tamperelaisen www-sivulta.

Itse kiinnostuin jutun lopussa olevista Ahokkaan vinkeistä somepaussiin. Esimerkiksi voi poistaa somesovellukset pois älypuhelimesta, puhelimeen voi asentaa käyttörajoituksen ja omaan kalenteriin voi merkitä selkeät merkinnät someajasta. Voi kokeilla lyhyempiä katkoja tai pyytää läheisiltä palautetta somekäytöstä. Tarkemmin vinkeistä voi lukea Tamperelaisesta.

Paljon muutakin mielenkiintoista on ehtinyt jo tänä vuonna tapahtumaan, mutta näitä juttuja itse pysähdyin miettimään, kun ne tulivat vastaan.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Mietteitä vuoden vaihtuessa

|

Vuoden vaihtuessa on tapana miettiä, miten edellinen vuosi sujui ja mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Varsin paljon yllätyksiä liittyi vuoteen 2022. Toiveeni on, että uusi alkanut vuosi olisi perinteisempi ilman suuria haasteita. Viime vuonna ehkä olin aikaisempaa kiitollisempi hyvistä pienistä asioista, kun aikaisempaa paremmin ymmärsin, etteivät hyvät asiat ole itsestäänselvyyksiä.

Uutisissa on kerrottu erilaisista muutoksista, jotka vuoden 2023 vaihtuessa tapahtuvat. Huomasin, että valtioneuvoston www-sivulle on erikseen tehty sivu ”Vuoden 2023 alusta voimaan tulevia muutoksia ministeriöiden hallinnonaloilla”, sieltä löytyy todennäköisesti tärkeimmät muutokset.

Itse huomasin, että junalippuja myydään alv 0%. Myös bussilippujen hintoihin on tullut alennusta. Uudet hyvinvointialueet aloittivat myös 1.1.2023 toimintansa. Aiheesta on paljon uutisoitu vuodenvaihteessa. Esimerkiksi Aamulehden www-sivulla oli 1.1.2023 ensin aamusta klo 5.30 uutinen ”Pirkanmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa sunnuntaina – Tämä sinun pitää nyt tietää” ja sitten klo 17.15 uutinen ”Hyvinvointialue aloitti pienin onnahduksin Pirkanmaalla – Tällaisia ongelmia ensimmäisenä päivänä on ratkottu”. Ilmeisesti on mennyt aika hyvin Pirkanmaalla. Muiden alueiden uutisia en ole vielä huomannut.

Vuoden 2023 alussa järjestetään taas perinteiset CES -teknologiamessut Las Vegasissa. Tilaisuutta voi seurata myös jonkin verran etänä. Tilaisuuden www-sivuilta löytyy tarkemmin aiheesta. Lisäksi netistä löysin myös techradar.com sivulta aiheesta uutisen suomeksi. CES-teknologiamessuja seuraamalla voi nähdä mitä uusia tuotteita on tulossa markkinoille ja mitä kehitetään.

Kansainvälinen BioEM yhdistys, jonka muodostivat pari vuotta sitten Bioelectromagnetics Society (BEMS) ja the European Bioelectromagnetics Association (EBEA), on äskettäin julkaissut uudet kotisivut. Sivuilta löytyy mm. tietoa, että ensi kesänä järjestetään BioEM2023 konferenssi Oxfordissa.

Vuoden 2023 aika tarkoitukseni on edelleen julkaista kotisivullani tilannekatsauksia, jotka sisältävät ajankohtaista tutkimustietoa pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä terveyskysymyksistä. Tilannekatsauksia on julkaistu jo yli kymmenen vuotta. Niiden avulla on helppo seurata mitä uusia tutkimuksia aiheesta valmistuu. Juuri ennen joulua julkaistiin uusin tilannekatsaus 2/2022 ja sen englanninkielinen tiivistelmä löytyy myös jo kotisivultani.

Mukavaa alkanutta vuotta 2023 kaikille!

Nro. 9 2022/2 Motoneuronitautien riski ja altistus magneettikentille

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat ovat tutkineet Englannin ja Walesin sähkötuotantoalan työntekijöiden motoneuronitaudin riskiä kuolleisuustietojen avulla.

Magneettikentille altistumista ja motoneuronitautien riskejä on tutkittu monissa aiemmissa tutkimuksissa, ja meta-analyyseissä on tutkimusryhmän mukaan löydetty positiivisia yhteyksiä niiden väliltä. Niiden kausaalisesta yhteydestä ei ole heidän mukaansa kuitenkaan saatu vakuuttavia todisteita, niinpä he halusivat tutkia motoneuronitautien riskejä ja työperäistä magneettikentille altistusta suuresta isobritannialaisesta kohortista.

Tutkimusryhmä tarkasteli Englannin ja Walesin entisen valtiollisen sähköntuotantoelimen (Central Electricity Generating Board of England and Wales) 37 986 työntekijän kuolleisuutta vuosina 1987–2018. Työntekijät olivat aloittaneet työskentelyn vuosina 1942–82 ja olivat olleet 1.11.1987 vielä työsuhteessa. Magneettikenttäaltistuksia arvioitiin yksityiskohtaisilla laskelmilla. Motoneuronitauteihin kuolleiden työntekijöiden määrää verrattiin Englannin ja Walesin väestön yleiseen motoneuronitautikuolleisuuteen. Poissonin regressiomallin avulla laskettiin suhteelliset riskit koko työuran kestäneen, ajallisesti kaukaisen ja tuoreen magneettikenttäaltistuksen osalta.

Motoneuronitauteihin kuolleisuuden havaittiin kohortissa vastaavan väestön yleistä tasoa. Tulokset eivät osoittaneet tilastollisesti merkittäviä riskin kehityssuuntia koko työuran kestäneessä, ajallisesti kaukaisessa tai tuoreessa magneettikenttäaltistuksessa, vaikkakin positiivia yhteyksiä havaittiin joissain tuoreen altistuksen luokissa. Tämä vaatisikin tutkimusryhmän mukaan lisätutkimuksia.

Nämä uudet löydökset eivät tutkimusryhmän mukaan antaneet vakuuttavia todisteita siitä, että aiemmat työskentelymenetelmät ja nykyiset työperäisen altistuksen rajat olisivat lisänneet motoneuronitautien riskiä. Heidän mukaansa yhteisanalyysi kaikkien saatavilla olevien tutkimusten alkuperäisistä löydöksistä voisi olla hyödyllinen, jos altistuksen määrittämistavat, mittarit ja luokitukset sekä analysointitekniikat yhtenäistettäisiin.

Lähde:
Sorahan T, Nichols L. Motor neuron disease risk and magnetic field exposures. Occupational Medicine 2022, 72, 184–190.

Nro. 8 2022/2 Imusolmukesyöpä ja työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille: upotettu tapaus-verrokkitutkimus neljän Pohjoismaan kohortista

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat tukivat non-Hodgkin-lymfooman, kroonisen lymfaattisen leukemian ja multippelin myelooman yhteyttä pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille altistumiseen työssä. Tutkimus sisälsi Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa diagnosoidut tapaukset vuosina 1961–2005. Yhteydestä ei saatu näyttöä.

Altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille on tutkimusryhmän mukaan yleinen ammatillinen riskitekijä monissa työpaikoissa ja sitä aiheuttavat mm. sähkölaitteet ja moottorit, voimalinjat, ompelukoneet ja lääkinnälliset laitteet. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on heidän mukaansa tuotu esiin mahdollinen yhteys tällaisen työperäisen altistumisen ja lymfoomariskin välillä, joskin raportoidut löydökset ovat olleet vähäisiä ja epäjohdonmukaisia. Siksi tutkimusryhmä halusi selvittää tarkemmin työperäisen magneettikentille ja sähköiskuille altistumisen ja lymfoomariskin välistä yhteyttä suuresta pohjoismaisesta väestörekisteritietoihin perustuvasta kohortista.

Tutkimukseen sisällytettiin vuosina 1961–2005 Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa diagnosoidut non-Hodgkin-lymfooman (68 978), kroonisen lymfaattisen leukemian (20 615) ja multippelin myelooman (35 467) tapaukset. Tapauksille etsittiin viisi syntymävuoden, sukupuolen ja maan suhteen kaltaistettua verrokkia. Pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille altistuminen koko työuran aikana määritettiin väestörekisteritietoihin merkityn työnimikkeen perusteella hyödyntäen työaltistematriiseja. Syöpäriski määritettiin kumulatiivisen altistuksen perusteella. Riskisuhteet ja 95 prosentin luottamustaso laskettiin logististen regressiomallien avulla huomioiden lymfoomien kannalta merkittävät työperäiset yhteisaltistukset.

Tapauksista alle 7 % oli voimakkaasti pientaajuisille magneettikentille altistuneita, eikä tutkimusryhmä havainnut heidän joukossaan lainkaan kohonnutta riskiä kolmen edellä mainitun syöpätyypin osalta. Nämä tulokset eivät siis tukeneet työperäisen pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille altistumisen ja lymfoomariskin välistä yhteyttä. Tutkimusryhmä ei pitänyt lisätutkimuksia tästä aiheesta ensisijaisena. Koska tällaisella työperäisellä altistuksella on kuitenkin muita todettuja ja mahdollisesti haitallisia terveysvaikutuksia, heidän mukaansa altistus tulisi pitää mahdollisimman vähäisenä.

Lähde:
Jalilian H, Guxens M, Heikkinen S, Pukkala E, Huss A, Eshagh Hossaini S K, Kjærheim K, Vermeulen R. Malignant lymphoma and occupational exposure to extremely low frequency magnetic fields and electrical shocks: a nested case-control study in a cohort of four Nordic countries. Occup Environ Med 2022, 79, 631–636.

Nro. 7 2022/2 Kvalitatiivinen lähestymistapa kohderyhmiltä hankittuun kokemusperäiseen tietoon provokaatiotestin yhteissuunnittelua varten sähköyliherkkyyden tutkimiseksi

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat kertovat projektista, jossa he ottivat sähköyliherkkyydestä kokemusperäistä tietoa omaavat mukaan tutkimusprotokollan kehittämiseen ja saivat siten lisättyä luottamusta tutkimusprotokollaa kohtaan.

Tämänhetkisessä biolääketieteellisessä tutkimuksessa arvostetaan tutkimusryhmän mukaan yhä enenevässä määrin potilaiden kokemusperäistä tietoa, joka ei perustu abstraktiin opiskeluun, vaan suoraan henkilökohtaiseen sairauden kokemukseen. Heidän mukaansa esimerkiksi potilasjärjestöjen osallistuminen tutkimukseen voi tuoda esiin sairaudesta tutkimattomia näkökulmia, ja potilaat voivat päästä jopa mukaan määrittelemään tutkimusprioriteetteja uudestaan omien prioriteettiensa mukaisiksi.

Tutkimusryhmän mukaan aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että potilaiden kokemusperäinen tieto voi vaikuttaa biolääketieteelliseen tutkimukseen laajentamalla sitä sairauksien kaikista orgaanisimpiin näkökulmiin. Muutamat esimerkit lääketieteen ja potilasyhdistysten välisestä yhteistyöstä esimerkiksi AIDSin ja rintasyövän osalta ovat olleet heidän mukaansa lupaavia, vaikkakaan ne eivät tarjoa sovellettavaksi vain yhtä yksinkertaista menetelmää.

Tässä artikkelissa kerrottiin projektista, jossa sähköyliherkkyydestä kokemusperäistä tietoa omaavat henkilöt osallistuivat tutkimusprotokollan kehittämiseen sairautensa tutkimiseksi. Tässä lähestymistavassa kohderyhmät osallistettiin siten, että sähköyliherkiltä henkilöiltä kerättiin tietoa sairaudesta ja heiltä kysyttiin, mitä he pitivät tarpeellisena sisällyttää ihanteelliseen provokaatiotestiin. Kohderyhmät pääsivät myös mukaan suunnittelemaan provokaatiotestiin yksilöitäviä testiolosuhteita.

Näin tutkimusryhmä voitti osallistujien luottamuksen ja nämä ottivat tutkimuksen varsinaisen toteutusvaiheen paremmin vastaan kokiessaan, että heidän biolääketieteen näkökulmasta kiistanalainen sairautensa otettiin tosissaan. Artikkelissa tuotiin tutkimusryhmän mukaan esiin myös se, kuinka monitahoinen sähköyliherkkyys on oireyhtymänä ja miten vaikeaa on siirtää kokemusperäistä tietoa kokemusperäisiksi provokaatiotutkimusrakenteiksi pitäen kuitenkin kiinni biolääketieteellisen tutkimuksen tavoitteista.

Lähde:
Bordarie J, Dieudonné M, Ledent M, Prignot N, A qualitative approach to experiential knowledge identified in focus groups aimed at co-designing a provocation test in the study of electrohypersensitivity. Annals of Medicine 2022, 54:1, 2363–2375.