Kielikuvat, kokoukset ja somepaussi esillä mediassa

Kuuntelin viime perjantaina junassa Yle Areenasta Politiikkaradion podcastia. Ohjelma oli julkaistu perjantaina 27.1. Jakson nimi oli ”Puheet päreiksi: Pelin politiikkaa ja politiikan pelejä”.

Ohjelmassa suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen kertoi, miten on tullut tavaksi käyttää peliin liittyviä sanoja puhuttaessa politiikasta. Esimerkiksi puhutaan pelisäännöistä ja valtapelistä. Ohjelmaa kuunnellessa itsekin huomasin, miten paljon tällaisilla kielikuvilla voidaan vaikuttaa mielikuvaan asioista. Ehkä näillä voidaan myös lisätä mielenkiintoa aihetta kohtaan, mutta silti mielikuva on aika erilainen, jos puhutaan neuvottelusta tai pelistä. Ohjelman jälkeen aloin miettiä, että varmaan on paljon muitakin vastaavia aiheita, joilla voidaan ihmisiin vaikuttaa, mutta niitä voi olla vaikea huomata.

Helsingin Sanomista huomasin kiinnostavan Anu Kantolan kolumnin 31.1. ”Piinaavat kokoukset ovat työelämän riesa – kokous täytyy keksiä uudelleen”. Kirjoittajan mukaan suurissa yrityksissä kehiteltiin 1800-luvun lopulla uusi tapa tehdä töitä: moderni kokous. Kokousten avulla yritykset ohjasivat toimintaansa. En tiennytkään, että kokoukset on kehitelty 1800-luvulla. Koronaviruspandemia on vaikuttanut kokouskäytäntöihin ja ehkä nyt on hyvä hetki alkaa niitä kehittää.

Muistaakseni aikaisemminkin on kokouksia yritetty kehittää. Kokouksia on pidetty seisten, jotta ne olisivat kestoltaan lyhyempiä ja tehokkaampia. Myös kävelykokouksia on kehitelty. Näissä kokouksissa tulee samalla liikuttua. Mielenkiintoista nähdä minkälaisiksi kokoukset vielä kehittyvät. Hybriditilaisuudet ainakin ovat varsin paljon viime aikoina lisääntyneet, niin ehkä kokouksetkin ovat jatkossa aikaisempaa enemmän hybridikokouksia.

Kolmas mielenkiintoinen juttu, jonka tuli itselleni tammikuussa vastaan, oli Tamperelaisessa 25.1.2023. Lehteen oli Petteri Mäkinen kirjoittanut artikkelin ”Ajattelin, että tässä ei ole mitään järkeä” – Näin Paulina Ahokas on kamppaillut vuoden eroon riippuvuudestaan älypuhelimeen ja someen. Varsinaisen jutun voi lukea vapaasti Tamperelaisen www-sivulta.

Itse kiinnostuin jutun lopussa olevista Ahokkaan vinkeistä somepaussiin. Esimerkiksi voi poistaa somesovellukset pois älypuhelimesta, puhelimeen voi asentaa käyttörajoituksen ja omaan kalenteriin voi merkitä selkeät merkinnät someajasta. Voi kokeilla lyhyempiä katkoja tai pyytää läheisiltä palautetta somekäytöstä. Tarkemmin vinkeistä voi lukea Tamperelaisesta.

Paljon muutakin mielenkiintoista on ehtinyt jo tänä vuonna tapahtumaan, mutta näitä juttuja itse pysähdyin miettimään, kun ne tulivat vastaan.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Sorry, comments are closed for this post.