Nro. 8 2022/2 Imusolmukesyöpä ja työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille: upotettu tapaus-verrokkitutkimus neljän Pohjoismaan kohortista

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat tukivat non-Hodgkin-lymfooman, kroonisen lymfaattisen leukemian ja multippelin myelooman yhteyttä pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille altistumiseen työssä. Tutkimus sisälsi Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa diagnosoidut tapaukset vuosina 1961–2005. Yhteydestä ei saatu näyttöä.

Altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille on tutkimusryhmän mukaan yleinen ammatillinen riskitekijä monissa työpaikoissa ja sitä aiheuttavat mm. sähkölaitteet ja moottorit, voimalinjat, ompelukoneet ja lääkinnälliset laitteet. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on heidän mukaansa tuotu esiin mahdollinen yhteys tällaisen työperäisen altistumisen ja lymfoomariskin välillä, joskin raportoidut löydökset ovat olleet vähäisiä ja epäjohdonmukaisia. Siksi tutkimusryhmä halusi selvittää tarkemmin työperäisen magneettikentille ja sähköiskuille altistumisen ja lymfoomariskin välistä yhteyttä suuresta pohjoismaisesta väestörekisteritietoihin perustuvasta kohortista.

Tutkimukseen sisällytettiin vuosina 1961–2005 Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa diagnosoidut non-Hodgkin-lymfooman (68 978), kroonisen lymfaattisen leukemian (20 615) ja multippelin myelooman (35 467) tapaukset. Tapauksille etsittiin viisi syntymävuoden, sukupuolen ja maan suhteen kaltaistettua verrokkia. Pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille altistuminen koko työuran aikana määritettiin väestörekisteritietoihin merkityn työnimikkeen perusteella hyödyntäen työaltistematriiseja. Syöpäriski määritettiin kumulatiivisen altistuksen perusteella. Riskisuhteet ja 95 prosentin luottamustaso laskettiin logististen regressiomallien avulla huomioiden lymfoomien kannalta merkittävät työperäiset yhteisaltistukset.

Tapauksista alle 7 % oli voimakkaasti pientaajuisille magneettikentille altistuneita, eikä tutkimusryhmä havainnut heidän joukossaan lainkaan kohonnutta riskiä kolmen edellä mainitun syöpätyypin osalta. Nämä tulokset eivät siis tukeneet työperäisen pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille altistumisen ja lymfoomariskin välistä yhteyttä. Tutkimusryhmä ei pitänyt lisätutkimuksia tästä aiheesta ensisijaisena. Koska tällaisella työperäisellä altistuksella on kuitenkin muita todettuja ja mahdollisesti haitallisia terveysvaikutuksia, heidän mukaansa altistus tulisi pitää mahdollisimman vähäisenä.

Lähde:
Jalilian H, Guxens M, Heikkinen S, Pukkala E, Huss A, Eshagh Hossaini S K, Kjærheim K, Vermeulen R. Malignant lymphoma and occupational exposure to extremely low frequency magnetic fields and electrical shocks: a nested case-control study in a cohort of four Nordic countries. Occup Environ Med 2022, 79, 631–636.

Sorry, comments are closed for this post.