Nro. 3 2024/1 Altistuminen pienjännitemuuntajien magneettikentille asuinpaikassa ja lapsuusiän leukemian riski

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät lapsuusiän leukemian riskiä suhteessa pienjännitemuuntajien tuottamaan magneettikenttään. Tutkimus tehtiin kahdessa Pohjois-Italian maakunnassa. Tutkijat eivät havainneet yhteyttä pienjännitemuuntajien lähellä asumisen ja lapsuusiän leukemian välillä. Kuitenkin viisivuotiailla tai sitä vanhemmilla lapsilla he huomasivat joitain todisteita kohonneesta lapsuusiän leukemiariskistä. Tutkimuksen tarkkuutta kirjoittajien mukaan heikensi se, että lasten määrä oli vähäinen.

Useissa tutkimuksissa on dokumentoitu kohonneesta leukemiariskistä lapsilla, jotka ovat altistuneet suurjännitteisten voimajohtojen muodostamille magneettikentille. Todisteita on löydetty myös annos-vastesuhteesta. Joidenkin tutkimusten löydöksiä on kuitenkin pidetty epäyhteneväisinä, ja niistä ovat puuttuneet eri altistuslähteiden vaikutukset. Tässä tutkimuksessa arvioitiin lapsuusiän leukemian riskiä suhteessa pienjännitemuuntajien muodostamiin magneettikenttiin.

Tutkimusryhmä suoritti kahdessa Pohjois-Italian maakunnassa populaatiopohjaisen tapaus-verrokkitutkimuksen, jossa olivat mukana kaikki 0–14-vuotiaiden lasten leukemiatapaukset. Sairaaloiden keräämästä rekisteristä tutkimukseen otettiin 182 vuosina 1998–2019 diagnosoitua lapsuusiän leukemiatapausta, ja heille etsittiin 726 väestöverrokkia sukupuolen, syntymävuoden ja asuinmaakunnan perusteella. Tutkimusryhmä arvioi altistumista laskemalla lapsuusiän asuinpaikan ja lähimmän pienjännitemuuntajan välisen etäisyyden paikkatietojärjestelmän avulla. Sairastumisen todennäköisyyden he määrittivät ehdollisen logistisen regressiomallin avulla huomioiden mahdolliset väärät muuttujat. Arvioissaan he käyttivät kahta altistusaluetta, joiden säteet olivat 15 m ja 25 m. Tapaukset he jakoivat kahteen ryhmään: kaikki leukemian alatyypit ja akuutti lymfaattinen leukemia.

Tulosten perusteella asumiseen alle 15 metrin etäisyydellä pienjännitemuuntajasta ei liittynyt merkittävästi minkään leukemian alatyypin tai akuutin lymfaattisen leukemian riskiä verrattuna asumiseen yli 15 metrin etäisyydellä. Samansuuntaisia tuloksia tutkimusryhmä sai myös käyttäessään laajempaa 25 metrin altistusaluetta.

Yleisesti ottaen tutkimusryhmä ei havainnut yhteyttä pienjännitemuuntajien lähellä asumisen ja lapsuusiän leukemian välillä. He kuitenkin löysivät joitain todisteita kohonneesta lapsuusiän leukemiariskistä 5-vuotiailla tai sitä vanhemmilla lapsilla. Tutkimuksen tarkkuutta tutkijoiden mielestä tosin heikensi altistuneiden lasten vähäinen määrä.

Lähde:
Malavolti M, Malagoli C, Wise L A, Poli M, Notari B, Taddei I, Fabbi S, Teggi S, Balboni E, Pancaldi A, Palazzi G, Vinceti M, Filippini T. Residential exposure to magnetic fields from transformer stations and risk of childhood leukemia. Environmental Research 245 (2024) 118043.

Nro. 2 2024/1 Seminaariraportti 0–100 MHz:n sähkö- ja magneettikenttien sekä sähkömagneettisten kenttien biologisista vaikutuksista eläin- ja kasvikuntaan

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat ovat tehneet aikaisemmin järjestetyn seminaarin tuloksista raportin liittyen siihen, mitä biologisia vaikutuksia sähkö- ja magneettikentillä on luonnossa eläviin eläimiin ja kasveihin. Kirjoittajat totesivat, että ihmisen toiminnan aiheuttamiin kenttiin ei seminaarissa liitetty voimakkaita haittavaikutuksia. Tutkimustiedossa on aukkoja, joten kirjoittajat suosittelevat lisätutkimuksia, joissa keskityttäisiin tunnistamaan vuorovaikutusmekanismeja ja ekologisia seurauksia aiheesta.

Saksan Münchenissä 5.–7.11.2019 järjestetyssä kansainvälisessä seminaarissa pohdittiin ihmisen toiminnan aiheuttamien sähkö- ja magneettikenttien sekä sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia eläin- ja kasvikuntaan. Tällaisia 0–100 MHz:n kenttiä muodostavat yleensä voimajohdot, maa- tai merikaapelit ja langattomat latausjärjestelmät, ja niiden vaikutuksista on saatavilla vain rajallisesti tutkittua tietoa. Tässä seminaariraportissa esitettiin näiden kenttien biologisia vaikutuksia tiivistetysti.

Seminaarissa käsiteltyjä keskeisiä tutkimuskysymyksiä olivat: 1) mitä vaikutuksia luonnon sähkö- ja magneettikentillä on eläimiin, kasveihin ja ekosysteemiin, 2) häiritsevätkö ihmisen toiminnan aiheuttamat sähkömagneettiset kentät eläinten ja kasvien reaktioita luonnon sähkö- ja magneettikenttiin, 3) onko ihmisen toiminnan aiheuttamilla sähkömagneettisilla kentillä haittavaikutuksia elämiin, kasveihin ja ekosysteemiin, 4) mitkä ovat merkittävimmät aukot tiedoissa ja 5) miten tällaisia tutkimuksen aukkoja saadaan tilkittyä.

Tutkijoiden mukaan eläimet ja kasvit reagoivat eri tavalla ihmisen toiminnasta aiheutuviin kenttiin. Näiden reaktioiden taustalla olevia mekanismeja tutkitaan edelleen aktiivisesti. Tutkimuksissa on ehdotettu hyönteisten, lintujen ja nisäkkäiden magneettiaistin taustalla oleviksi mekanismeiksi radikaalipareja ja magnetiittia. Seminaarissa mainittiin lisäksi, että useilla hyönteisillä ja meressä elävillä lajeilla on erityisiä sähkövarausta aistivia elimiä. Niillä on tutkimuksissa havaittu käytösreaktioita ihmisen toiminnan aiheuttamiin kenttiin. Tutkijoiden mukaan myös kasvien kehittyminen ja kasvu muuttuivat, kun niiden magneettista ympäristöä muutettiin kokeellisesti.

Raportissa tutkijat totesivat, että ihmisen toiminnan aiheuttamiin kenttiin ei seminaarissa liitetty voimakkaita haittavaikutuksia mutta tiedoissa olevia aukkoja tunnistettiin. Siksi tutkijat suosittelivat lisätutkimuksia, joissa keskityttäisiin tunnistamaan vuorovaikutusmekanismeja ja ekologisia seurauksia.

Lähde:
Pophof B, Henschenmacher B, Kattnig D R, Kuhne J, Vian A, Ziegelberger G. Biological effects of electric, magnetic, and electromagnetic fields from 0 to 100 MHz on fauna and flora: Workshop report. Health Physics 2023, 124(1):39–52.

Nro. 1 2024/1 Pääkirjoitus

Osallistuin 16.–21.6. BioEM2024-konferenssiin Kreetalla Kreikassa. Tilaisuudessa käsiteltiin tälläkin kertaa sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia monesta näkökulmasta. Itse kiinnitin huomiota siihen, että Euroopan unioni rahoittaa parhaillaan rinnakkaisia tutkimusprojekteja radiotaajuisten kenttien alueella. Yhdessä ne muodostavat Euroopan sähkömagneettisten kenttien ja terveyden tutkimusklusterin (CLUE-H). Mielenkiintoisia olivat myös sähkö- ja hybridiautoihin liittyvät tutkimukset. Tiedetään tarkkaan, miten isoille kentille niissä altistutaan. Tilaisuudesta löytyy lähemmin tietoa järjestäjien www-sivuilta. BioEM:n www-sivulta löysin tiedon, että BioEM2025 pidetään 22.–27.6.2025, jolloin paikkana on Rennes Ranskassa.

Kuten edellisissä tilannekatsauksissa olen kertonut, Euroopan komissio on pyytänyt riippumattomalta tieteelliseltä komitealta SCHEER (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta kahta tieteellistä kantaa (Opinion I ja II). Tarkempaa tietoa tästä prosessista löytyy SCHEER:n www-sivulta.

Marraskuussa 2023 SCHEER käynnisti julkisen kuulemisen alustavasta lausunnostaan matalille taajuuksille altistumisen mahdollisista terveysvaikutuksista. SCHEER:n julkaiseman lausunnon tarkka nimi on ”Potential health effects of exposure to electromagnetic fields (EMF): Update with regard to frequencies between 1Hz and 100kHz”. Parhaillaan SCHEER:n www-sivulla on tieto, että kommentteja käsitellään.

Löysin tähän uuteen tilannekatsaukseen mielestäni taas mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Tilannekatsauksen ihan alussa käsitellään julkaisua, johon on kerätty tietoa siitä, miten sähkömagneettiset kentät vaikuttavat luonnon eläimiin ja kasveihin. Yleensä olen keskittynyt lähinnä ihmisiin liittyviin tutkimuksiin, mutta tämä artikkeli vaikutti mielenkiintoiselta. Tällä kertaa lapsuusiän leukemiaa tarkastellaan suhteessa muuntajien tai kiinteistömuuntamojen lähellä oleviin magneettikenttiin.

Tilannekatsauksen loppupuolella käsitellään muiden muassa etäluettavien sähkömittarien turvallisuutta sekä sitä, miten työntekijän riskiarvio voidaan tehdä, jos hän käyttää puettavia lääkinnällisiä laitteita sähkö- ja magneettikentille altistuessaan.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

1/2024 Sähkömagneettisten kenttien luontovaikutukset myös tutkijoiden kiinnostuksen kohteena

1/2024 Sähkömagneettisten kenttien luontovaikutukset myös tutkijoiden kiinnostuksen kohteena

Osallistuin 16.–21.6. BioEM2024-konferenssiin Kreetalla Kreikassa. Tilaisuudessa käsiteltiin tälläkin kertaa sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia monesta näkökulmasta. Itse kiinnitin huomiota siihen, että Euroopan unioni rahoittaa parhaillaan rinnakkaisia tutkimusprojekteja radiotaajuisten kenttien alueella. Yhdessä ne muodostavat Euroopan sähkömagneettisten kenttien ja terveyden tutkimusklusterin (CLUE-H). Mielenkiintoisia olivat myös sähkö- ja hybridiautoihin liittyvät tutkimukset. Tiedetään tarkkaan, miten isoille kentille niissä altistutaan. Tilaisuudesta löytyy lähemmin tietoa järjestäjien www-sivuilta. BioEM:n www-sivulta löysin tiedon, että BioEM2025 pidetään 22.–27.6.2025, jolloin paikkana on Rennes Ranskassa.


Lataa: [pdf]

Seuraava tilannekatsaus julkaistaan talvella 2024.

Lintujen kuuntelu piristää

Niin kauan kuin muistan, olen ollut kiinnostunut linnuista ja mielelläni kuunnellut niiden laulua. Lintuja on vaan varsin paljon, joten niiden tunnistaminen ei ole ihan helppoa. Useammankin kerran, olen kuunnellut Yle areenasta löytyvän vuonna 2019 julkaistun ohjelman ”Miten opin lintujen ääniä?” Ohjelmassa kerrotaan, miten voi tunnistaa esim. peipon tai pajulinnun. Muistaakseni myös mustarastasta käsitellään. Lintuja kuunnellessa olen välillä miettinyt, että sopiiko kuulemani laulu ohjelmassa kerrottuihin ääniin, mutta varsin haastavalle tunnistaminen on edelleen tuntunut.

Yle Areenasta löytyy myös viikon luontoääniä. Tämän sarjan tarkoituksena on ollut perehdyttää kuuntelijansa suomalaiseen äänimaisemaan. Jos tietää linnun, jonka äänen haluaa kuulla, niin näistä löytää hyvin tietoa siitä, mille kyseisen linnun pitäisi kuulostaa.

Oikeastaan olen ollut aikaisemmin sitä miltä, että aika vaikea on oppia tunnistamaan uusien lintujen laulua, mutta tänä vuonna ihan yllätyin siitä, että ihan arjessa niitä voi hyvinkin oppia. Tänä keväänä kuuntelin yhtenä aamuna radiosta Minna Pyykön ohjelmaa ”Linnunlaulujen aamu Lohjalla”. Siinä kerrottiin muuttolintujen kevätsovelluksesta, jolla voi tunnistaa lintuja. Tästä sovelluksesta on kerrottu jo vuotta aikaisemminkin Ylen uutisessa ”Uusi suomalainen sovellus tunnistaa jopa 150 lintulajia laulun perusteella”, mutta silloin en siitä vielä innostunut.

Minna Pyykön ohjelman jälkeen latasin sovelluksen, mutta en alkanut sitä heti käyttää. En oikein ehtinyt, mutta yhtenä aamuna taas kerran lauloi itselleni tuntematon lintu, niin päätin selvittää mikä lintu se on. Tämä punakylkirastas on laulanut toukokuussa tosi paljon, mutta nyt sen opin tunnistamaan.

Sovelluksen käyttö oli niin helppoa, että innostuin lintujen tunnistamisesta. Oikeastaan olen ihmetellyt, miten paljon laulua keväisin on. Liikenteen melu tietenkin häiritsee kuuntelemista, mutta jos on aikaisin aamulla hereillä niin hyvin voi kuulla lintujen laulua ihan kaupungin keskustassa. Kun tekee viiden minuutin nauhoituksen voi samalla kuunnella itse ja harjoitella tunnistamaan lintuja. Sitten kun sovellus antaa vastauksen mitä lintuja olen nauhoittanut, voin tarkastaa tunnistinko oikein.

Tietenkin on edelleen paljon lintuja, joita en tunne, mutta useita olen viime päivinä oppinut. Todella mukava, että tällainen sovellus on saatu tehtyä. Mainittakoon vielä, että Yle julkaisi 26.5. myös uutisen ”Linnunlaulu tekee meistä onnellisempia – vähentää stressiä ja parantaa mielialaa”. Mielenkiintoinen uutinen sekin.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!