Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät, onko henkilöillä, jotka kokevat itsensä sähköherkiksi, enemmän unihäiriöitä kuin muilla. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, onko CACNA1C-geenin variantilla yhteyttä asiaan. Yhteensä tutkimukseen osallistui 2 040 sveitsiläistä. Tutkimuksessa käsiteltiin matkaviestinnässä käytettäviä altistumisia. Tutkijoiden mukaan itsensä sähköyliherkiksi arvioineet ja attribuoivat mielsivät subjektiivisen unenlaatunsa ylipäätään heikommaksi kuin ei-sähköyliherkät. Merkitystä tässä ei ollut sillä, olivatko he raportoineet altistumisesta suurtaajuisille sähkömagneettikentille.
Aiempien tutkimusten mukaan unihäiriöt ovat yleisimpiä terveyshaittoja matkaviestinnässä käytettäville suurtaajuisille sähkömagneettikentille altistuneilla, erityisesti itsensä sähköyliherkiksi kokevilla henkilöillä. Tutkimusryhmän tavoitteena oli tutkia, onko sähköyliherkkyystilalla itsessään yhteyttä unihaittoihin. L-tyypin jänniteherkkää kalsiumkanavaa Cav1.2:a koodaavan CACNA1C-geenin variantit on aiemmin liitetty unihaittoihin, jotka muistuttavat sähköyliherkkien raportoimia unihaittoja. Siksi tutkimusryhmä kartoitti myös, onko itse arvioidulla sähköyliherkkyydellä ja unenlaadulla yhteys näihin geenivariantteihin.
Tutkijat valitsivat poikittaistutkimukseen yhteensä 2 040 Sveitsissä asuvaa 18–30-vuotiasta osallistujaa vastaamaan verkkokyselyihin. Osallistujilta kerättiin lisäksi sylkinäyte CACNA1C-geenin kolmen toiminnallisen variantin genotyypin määritystä varten. Tutkijat luokittelivat kyselyvastausten perusteella 105 henkilöä sähköyliherkiksi, 254 henkilöä attribuoiviksi eli oireitaan yleisellä sähkömagneettisella saasteella selittäviksi ja 1 406 henkilöä ei-sähköyliherkiksi.
Tutkimusryhmä analysoi lineaarisen ja logistisen regressiomallin avulla, onko sähköyliherkkyydellä yhteyttä subjektiivisiin unimuuttujiin ja CACNA1C-geenivariantteihin. Taustamuuttujina tutkijat käyttivät ikää, sukupuolta, koulutustasoa, unihäiriöiden esiintymistä ja matkapuhelimen käyttötapaa.
Tulosten mukaan sähköyliherkät ja attribuoivat osallistujat raportoivat jatkuvasti pitkittyneestä univiiveestä, heikentyneestä unenlaadusta sekä lisääntyneestä väsymyksestä ja yöllisestä mielen aktiivisuudesta ei-sähköyliherkkiin verrattuna. CACNA1C-geenin variantin rs2302729 T-alleelilla havaittiin olevan yhteys sekä itse raportoituun yliherkkyyteen sähkömagneettisille kentille että heikentyneeseen subjektiiviseen unenlaatuun. Tutkijat eivät kuitenkaan löytäneet todisteita tukemaan hypoteesia, että sähköyliherkkyys heikentäisi unenlaatua tämän variantin välityksellä. Tutkimuksessa havaittiin, että itsensä sähköyliherkiksi arvioineet ja attribuoivat pitivät subjektiivista unenlaatuaan ylipäätään heikompana kuin ei-sähköyliherkät riippumatta siitä, olivatko he raportoineet altistumisesta suurtaajuisille sähkömagneettikentille.
Lähde:
Eicher C, Marty B, Achermann P, Huber R, Landolt H-P. Reduced subjective sleep quality in people rating themselves as electro-hypersensitive: An observational study. Sleep Medicine 113 (2024) 165–171.
Sorry, comments are closed for this post.