Päätoimittajan kommentti: Tutkimuksen tavoite oli tutkia 60 Hz:n, 1800 μT:n magneettikenttäaltistuksen vaikutuksia ihmisen neurofysiologisiin ja neuromotorisiin tekijöihin (esim. seisomatasapaino, tahdonalainen motorinen toiminta ja fysiologinen vapina). Tutkijoiden mukaan tulokset osoittivat seisomatasapainon heikkenevän magneettikenttäaltistuksessa sekä fysiologisen vapinan lisääntyvän taajuusalueella, johon on aikaisemmin liitetty keskushermostovaikutuksia. Muissa parametreissa ei esiintynyt altistukseen liittyviä vaikutuksia. Artikkelia lukiessa on hyvä ottaa huomioon, että käytetty altistus on varsin suuri verrattuna elinympäristössä esiintyviin altistuksiin.
Ajallisesti muuttuvien magneettikenttien vaikutuksia ihmisiin on tutkittu aktiivisesti viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Kysymyksen selvittämisessä on käytetty erilaisia strategioita ja erilaisia fysiologisia, neurofysiologisia ja behavioraalisia (käyttäytymisvaikutuksia mittaavia) mittareita.
Esimerkiksi aivosähkötutkimusta (EEG) hyödyntävät tutkijat ovat raportoineet, että pientaajuiset (< 300 Hz) magneettikentät voivat lisätä takaraivon alfarytmiä lepotilassa (8–12 Hz). Muissa tutkimuksissa on osoitettu, että pientaajuiset magneettikentät voivat muuttaa ihmisen motorista käyttäytymistä: esimerkiksi seisomatasapainon heikentyminen etutakasuunnassa tai fysiologisen vapinan voimakkuuden väheneminen ovat altistuksen raportoituja seurauksia.
Kuitenkin tämän tutkimusalueen päärajoite on ollut toistettujen tulosten puute, mikä mahdollisesti johtuu käytettyjen kokeellisten menettelytapojen suuresta määrästä. Tämän tutkimuksen tavoite oli siksi tutkia 60 Hz:n, 1800 μT:n magneettikenttäaltistuksen vaikutuksia ihmisen neurofysiologiseen (EEG) ja neuromotoriseen (seisomatasapaino, tahdonalainen motorinen toiminta ja fysiologinen vapina) puoleen käyttämällä yhtä ainoaa kokeellista menetelmää.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat ihmisen seisomatasapainon olevan huonompi magneettikenttäaltistuksessa kuin yleensä sekä fysiologisen vapinan lisääntyvän taajuusalueella, johon on liitetty keskushermostovaikutuksia. Muissa tutkituissa parametreissa (esim. EEG tai tahdonalainen kehon motorinen hallinta) ei esiintynyt altistuksen vaikutuksia.
Nämä tulokset viittaavat siihen, että tunnin 60 Hz:n, 1800 μT:n magneettikenttäaltistus saattaa muuttaa ihmisen autonomista (ei-tahdonalaista) kehon motorista hallintaa ilman, että sitä havaitaan kortikaalisessa aivosähkötoiminnassa.
Lähde:
Legros A, Corbacio M, Beuter A, Modolo J, Goulet D, Prato F.S, Thomas A.W.
Neurophysiological and behavioral effects of a 60 Hz, 1,800 μT magnetic field in humans.
Eur J Appl Physiol (published online 2011).
Sorry, comments are closed for this post.