Kesän jälkeen on järjestetty muutama mielenkiintoinen kansainvälinen workshop, esimerkiksi COST EMF-MED järjesti lokakuussa sellaisen Wienissä. Yhtenä aiheena oli lääketieteellisten, esteettisten ja kosmettisten EMF-laitteiden turvallisuus. Tilaisuudessa esitettiin arvio, että kehon muotoiluun liittyvien sähkömagneettisia kenttiä hyödyntävien laitteiden (body contouring & energy devices) käyttö kasvaa huomattavasti tulevaisuudessa.
Saksan säteilyturvakeskus (Bundesamt für Strahlenschutz) järjesti 12–14 joulukuuta Münchenissä kansainvälisen workshopin neurodegeneratiivisten sairauksien ja magneettikentille altistumisen välisestä suhteesta (The international workshop: relationship between neurodegenerative diseases and magnetic field exposure). Aiheesta on ollut aikaisemmissa tilannekatsauksissa artikkeleja, ja seuraan aihetta myös jatkossa.
Suomessa on käynnissä edelleen säteilylainsäädännön uudistus. Uusi säteilylaki ja ionisoimatonta säteilyä koskeva asetus ovat yhä valmistelussa, ja niiden arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2018 aikana.
Olen löytänyt tähän katsaukseen mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Otin mukaan myös lähinnä CIGRE:n (Council on Large Electric Systems) kannanottoartikkelin, jossa on kerrottu näkemyksiä sähkö- ja magneettikenttätutkimuksista. CIGRE on sähkövoimajärjestelmiin keskittyvä kansainvälinen voittoa tuottamaton järjestö, joka seuraa aktiivisesti kenttien terveysvaikutuksia omalla alallaan. Artikkelin laatijoiden mielestä tutkimuksia on tehty jo niin paljon, ettei ole syytä huoleen.
CIGRE-artikkelin jälkeen kahdessa artikkelissa käsitellään magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian välistä yhteyttä. On havaittu esimerkiksi että magneettikentille altistumisen arvioinnissa asuinpaikan tiheä vaihtuminen voi aiheuttaa tutkimusharhoja (eli virhettä) ja sama näkyy myös tutkittaessa ionisoivaa säteilyä.
Viides tiivistelmä käsittelee, miten tiedonsaanti maanalaisten suurjännitteisten kaapeleiden rakentamisesta vaikuttaa väestön hyväksyntään ja suhtautumiseen niitä kohtaan. Sillä, mitä tietoa on käytettävissä, näyttää olevan merkitystä. Artikkelin havaintoja voi ehkä soveltaa käytäntöönkin.
Tilannekatsauksen loppupuolella käsitellään muiden muassa nuorten altistumista magneettikentille Israelissa ja sähköyliherkkyyden tutkimista siirrettävillä laitteilla kotiolosuhteissa. Viimeiseksi artikkeliksi valitsin keskoskaappeja käsittelevän artikkelin. Aihe on herättänyt jonkin verran tutkijoiden kiinnostusta viime vuosina, joten mielestäni siitäkin on hyvä kertoa.
Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!
Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja
Korpinen työskentelee parhaillaan kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.
Sorry, comments are closed for this post.