Nro. 8 / 2020/2 Työperäistä altistustasoa vastaavien 50 Hz:n sähkömagneettisten kenttien lyhytaikainen vaikutus ihmisen sykevaihteluun

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät työperäistä altistustasoa vastaaville pientaajuisille magneettikentille altistumisen vaikutusta ihmisen sykkeeseen ja sykevaihteluun. Tutkimusaineisto koostui 34 terveestä 18–27-vuotiaasta miehestä. Osallistujat jaettiin satunnaisesti magneettikentälle altistuneiden ryhmään ja valealtistuneiden ryhmään. Molemmissa ryhmissä oli 17 osallistujaa.
Tutkijoiden mukaan lyhytaikainen rinta-alueen altistus 28 μT:n pientaajuisille sähkömagneettisille kentille saattaa aiheuttaa muutoksia sydän- ja verenkiertojärjestelmän autonomisessa säätelyssä.

Aiemmissa tutkimuksissa ei tutkimusryhmän mukaan ole ollut yksimielisyyttä pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen vaikutuksesta ihmisen sydän- ja verenkiertojärjestelmään. Siksi he halusivat tässä tutkimuksessa tarkastella, miten työperäistä altistustasoa vastaaville pientaajuisille magneettikentille altistaminen lyhytaikaisesti mutta yhtäjaksoisesti vaikuttaisi ihmisen sykkeeseen ja sykevaihteluun.

Tutkimusjoukko koostui 34 terveestä 18–27-vuotiaasta miehestä. Osallistujat jaettiin satunnaisesti magneettikenttäryhmään ja lumeryhmään, joissa molemmissa oli 17 osallistujaa. Tutkimuksessa käytettiin toistettuja kaksoissokkomittauksia, jotka koostuivat kolmesta 5 minuutin koejaksosta. Magneettikenttäryhmän jäsenten rinta-aluetta altistettiin altistusjakson aikana 50 Hz:n, 28 μT:n jatkuvalle pientaajuiselle magneettikentälle lineaarisella polarisaatiolla. Sykettä ja sykevaihtelua mitattiin jatkuvasti fotopletysmografia-anturin avulla.

Tutkimuskohteiden omien arvojen tilastolliset vertailut osoittivat, että tutkittavan syke oli merkittävästi alhaisempi altistusvaiheessa molemmilla ryhmillä. Kuitenkin normaalien sykevälien keskihajonta (SDNN), peräkkäisten sykevälien keskimääräistä vaihtelua kuvaava muuttuja (RMSSD), matalataajuuksinen sykevaihtelu (LF) ja korkeataajuuksinen sykevaihtelu (HF) kohosivat vain magneettikenttäryhmässä mutta pysyivät vakaina lumeryhmässä. Myös tutkimuskohteiden sykevälin vaihteluindeksejä magneettikenttäaltistuksessa ja valealtistuksessa verrattiin. Tutkimuskohteiden väliset vertailut osoittivat merkittävästi korkeampia SDNN-, RMSSD-, LF- ja HF-arvoja magneettikenttäryhmässä kuin lumeryhmässä. LF-/HF-komponenttien osuus kokonaisvaihtelusta ei muuttunut merkittävästi magneettikenttä- ja lumeryhmien sisäisissä tai ryhmien välisissä vertailuissa.

Tulokset antavat tutkimusryhmän mukaan alustavia todisteita siitä, että lyhytaikainen rinta-alueen altistus 28 μT:n pientaajuisille sähkömagneettisille kentille saattaisi aiheuttaa muutoksia sydän- ja verenkiertojärjestelmän autonomisessa säätelyssä. Se saattaisi mahdollisesti lisätä parasympaattisen hermoston vallitsevuutta lepotilassa.

Lähde:
Binboğa E, Tok S, Munzuroğlu M. The Short-Term Effect of Occupational Levels of 50 Hz Electromagnetic Field on Human Heart Rate Variability. Bioelectromagnetics 2020.

Sorry, comments are closed for this post.