Nro. 6 / 2014/2 Päivittäisen verkkotaajuisille magneettikentille altistumisen yhteys määrittelemättömiin fyysisiin oireisiin

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä mittasi Amsterdamissa pientaajuisille magneettikentille altistumista henkilökohtaisilla altistusmittareilla ja kartoitti tutkimukseen osallistuneiden määrittelemättömät fyysiset oireet kyselylomakkeella. Ryhmä keskittyi analyyseissään naisiin, koska vain yksi mies raportoi ”kohtalaisen paljon” oireita. Kyseessä oli tutkimusryhmän mukaan alustava melko pieni näytejoukko (48 naista) ja siksi tulosten perusteella ei voida tehdä kausaalisuudesta mitään johtopäätöksiä.

Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena tutkia pientaajuisille tai verkkotaajuisille magneettikentille altistumisen ja määrittelemättömien fyysisten oireiden välistä yhteyttä. Tässä poikittaistutkimuksessa mitattiin Amsterdamista ja sen ympäristöstä valitun 99 aikuisen henkilökohtainen altistuminen pientaajuisille magneettikentille vuosina 2009–2010.

Altistus pientaajuisille magneettikentille mitattiin henkilökohtaisella altistusmittarilla, ja määrittelemättömät fyysiset oireet kartoitettiin kyselylomakkeella. Lomakkeella kysyttiin edellisen viikon aikana koetuista eri elimiin liittyvistä määrittelemättömistä oireista, joilla ei ole lääketieteellistä sairausluokitusta. Tutkimuskohteet pisteytettiin 16 määrittelemättömän fyysisen oireen osalta ja jaoteltiin kokonaispistemäärän, ts. oireiden määrän mukaan vakavuusluokkiin ”vähän”, ”kohtalaisen paljon” ja ”erittäin paljon”.

Yksilöiden altistusta pientaajuisille magneettikentille mitattiin 24 tunnin ajan lantiolle vyöhön kiinnitetyllä altistusmittarilla. Yksilön 24 tunnin aikapainotetun keskimääräisen altistuksen katkaisupisteeksi valittiin 80 prosentin osuus (0,09 µT).

Somatisaatioasteikolla tuloksen ”kohtalaisen paljon” oireita saavutti miehistä vain yksi ja naisista yhdeksän, joten tutkimusryhmä päätti jatkaa analyysejä vain 48 naisen osalta. Tutkimuksessa saatiin naisilla määrittelemättömien fyysisten oirein todennäköisyyden kerroinsuhteeksi noin 8,50, mikä kertoo vahvasta yhteydestä ympäristön pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja määrittelemättömien fyysisten oireiden määrän välillä. Huomattavaa on myös se, että altistustaso 0,09 µT esiintyy normaalissa päivittäisessä elämässä, ei esimerkiksi työperäisenä altistuksena.

Koska kyseessä oli alustava poikittaistutkimus melko pienestä näytejoukosta (48 naista), tulosten kausaalisuudesta ei voida tehdä mitään johtopäätöksiä. Tutkimusryhmä suosittelee tutkimuksen toisintamista pidemmällä aikavälillä ja suuremmalla tutkimusjoukolla, johon sisältyisi sekä naisia että miehiä.

Lähde:
Bolte J F B, Baliatsas C, Eikelboom T, van Kamp I. Everyday exposure to power frequency magnetic fields and associations with non-specific physical symptoms. Environmental Pollution 196 (2015) 224–229.