Pientaajuisten magneettikenttien haittavaikutuksia käsittelevän epidemiologisen tutkimuksen todistusvoimaa pidetään riittämättömänä, ja mahdollinen syy siihen on epätarkka altistusarviointi. Tässä tutkimuksessa haluttiin arvioida työntekijöiden nykyistä altistumista pientaajuisille magneettikentille, työpaikka- ja ympäristöaltistuksen vaikutusta koko 24 tunnin altistukseen sekä työaltistusmatriisin (JEM) edustavuutta. Kyseessä oli ensimmäinen Italiassa näin suuresta työntekijäjoukosta julkaistu tutkimus, jossa mitattiin sekä työpaikka- että ympäristöaltistusta näin pitkältä aikaväliltä.
Pientaajuisille magneettikentille altistumista mitattiin henkilökohtaisilla annosmittareilla 543 iältään 17–62-vuotiaalta työntekijältä. Päiväkohtaisten vaihteluiden poissulkemiseksi mittaus suoritettiin kahtena päivänä. Suuri työntekijäjoukko edusti useita eri ammattiryhmiä keramiikkateollisuuden, koneenrakennuksen, tekstiiliteollisuuden, vähittäiskaupan, puuteollisuuden, biolääketieteen alalla sekä graafisella ja elintarvikealalla. Tutkimusryhmä loi työaltistusmatriisin vuonna 1988 laaditun ammattien vakioluokituksen (ISCO 88) perusteella.
Aikapainotetut altistustason keskiarvot (TWA) mitattiin töissä, kotona ja kodin ulkopuolella, ja niitä verrattiin keskenään. Altistuksen mediaani töissä oli 0,14 µT, kotona 0,03 µT ja kodin ulkopuolella 0,05 µT. Työpaikka-altistuksen osuus oli merkittävin, 60 prosenttia koko 24 tunnin altistuksesta. Altistustasojen mediaanit kotona ja kodin ulkopuolella olivat 20–28 % työpaikan altistustasosta, eli niiden vaikutus päivittäiseen kokonaisaltistukseen oli vähäinen. Työpaikka-altistus pientaajuisille magneettikentille osoittautui vähäiseksi, selvästi alle ICNIRP:n ohjearvojen.
Työaltistusmatriisissa noin 50 prosentissa luokitelluista ammateista yksilökohtaiset aikapainotetut keskiarvot olivat merkittävästi eroavia. Saman työtehtävänimikkeen alle lukeutuvilla työntekijöillä esiintyi siis tutkimuksessa usein erilaisia aikapainotettuja keskiarvoja, mikä korostaa luokitusvirheen riskiä työaltistusmatriisiin perustuvassa epidemiologisessa tutkimuksessa pientaajuisista magneettikentistä.
Lähde: Gobba F, Bravo G, Rossi P, Contessa G, Scaringi M. Occupational and environmental exposure to extremely low frequency-magnetic fields: a personal monitoring study in a large group of workers in Italy. Journal of Exposure Science and Environmental Epidemiology, published online 6 April 2011
Sorry, comments are closed for this post.