Nro. 4 / 2012/2 Kehon sisäisen sähkö- ja magneettikenttäaltistuksen määrittäminen anatomisesti oikeilla laskentamalleilla ja julkaistujen altistusrajojen suhde

Päätoimittajan kommentti: Ensin tutkimusryhmä toi artikkelissaan esiin tärkeimmät tulokset aiemmista tutkimuksista, joissa on laskettu anatomisesti oikeilla numeerisilla malleilla ulkoisten sähkö- ja magneettikenttien indusoimia kehon sisäisiä sähkökenttiä. Sen jälkeen he vertasivat tuloksia altistusrajoihin. Ryhmä ei pitänyt tarpeellisena tarkistaa nykyisiä rajoja, mutta he ehdottivat kudosominaisuuksien huomioimista, kun anatomisia malleja käytetään määritettäessä altistusrajoja.

Kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan ICNIRP (International Commission for Non-Ionizing Radiation Protection) ja IEEE:n (Institute of Electrical and Electronics Engineers) julkaisemat sähkö- ja magneettikenttäaltistuksen perusrajoitukset on tarkoitettu suojaksi haitalliselta sähköärsytykseltä.

Ärsytystä voi näiden ohjeiden tai standardien mukaan ilmetä suorassa kytkennässä kudokseen, johon virtaa johdetaan. Sähkökenttien yhteydessä ärsytystä esiintyy myös epäsuorasti, esimerkiksi pintavarausvaikutuksina (kuten hiusten värinä, ihotuntemukset), kipinäpurkauksina ja kosketusvirtana. Molempien organisaatioiden perusrajoitukset määrittävät suorassa kytkennässä kudokseen kohdistuvan sähkökenttätason, jota ei saa ylittää.

Tässä tutkimuksessa tuotiin ensin esiin tärkeimmät tulokset aiemmista tutkimuksista, joissa oli laskettu kehonsisäisiä sähkö- ja magneettikenttiä anatomisesti oikeilla ihmismalleilla. Näiden tietojen perusteella tutkimusryhmä arvioi ulkoisten sähkö- ja magneettikenttien tasoja, joilla kudokseen indusoituva sähkökentänvoimakkuus oli sama kuin altistukselle annetut perusrajoitukset. He vertasivat näiden ulkoisten kentänvoimakkuuksien suhdetta tällä hetkellä voimassa oleviin (ICNIRP:n ja IEEE:n antamiin) rajoihin.

Tutkimusryhmä havaitsi tilanteita, joissa ääreishermoston stimulaatio saattaisi olla määräävä tekijä ulkoiselle sähkökentälle asetetuille rajoille. Kudoksen kytkentäkertoimet ja sähköiset ominaisuudet saattaisivat heidän mukaansa vaikuttaa perusrajoitusten ja altistuksen viitetasojen (ts. suurimpien suositeltujen ulkoisten kentänvoimakkuuksien) suhteeseen.

Vaikka he eivät pitäneet tutkimuksensa perusteella tarpeellisena tarkistaa nykyisiä rajoja, he ehdottivat kudosominaisuuksien nykyistä tarkempaa huomioimista käytettäessä laskennallisia malleja altistuksen määrittämiseen.

Lähde:

Kavet R, Dovan T, Reilly J.P. The relationship between anatomically correct electric and magnetic field dosimetry and published electric and magnetic field exposure limits. Radiation Protection Dosimetry (2012), pp. 1–17