Viimeaikaisissa tutkimuksissa on osoitettu, että pientaajuiset (alle 300 Hz) magneettikentät saattavat vaikuttaa ihmisen liikkeisiin, aivosähkötoimintaan ja aivoprosesseihin. EEG-tutkimuksissa on raportoitu pientaajuisten magneettikenttien voivan lisätä takaraivon alfarytmiä lepotilassa (8–12 Hz). Muissa tutkimuksissa on osoitettu, että pientaajuinen magneettikenttäaltistus voi muuttaa ihmisen motorista käyttäytymistä ja esimerkiksi heikentää seisomatasapainoa tai vähentää fysiologista vapinaa.
Tulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia, ja varsinaisia mekanismeja ei tunneta kunnolla. Aiemmin tekemässään pilottitutkimuksessa tutkimusryhmä käytti funktionaalista magneettikuvausta tutkiessaan pientaajuisten magneettikenttien vaikutusta ihmisen aivotoimintaan. He havaitsivat, että 1800 μT:n, 60 Hz:n magneettikentille altistuminen saattoi lisätä aivojen aktivoitumistasoa taputettaessa rytmisesti etusormea ja peukaloa vastakkain.
Tässä seurantatutkimuksessa tutkittiin magneettikuvauksella 60 Hz:n, 3000 μT:n magneettikenttien vaikutuksia ihmisen kognitiiviseen suorituskykyyn ja aivojen aktivoitumiseen. Ensin tutkimusryhmä arvioi erilaisten psykometristen testisarjojen avulla mahdollista vaikutusta ihmisen kognitiiviseen suorituskykyyn, mutta sitä ei havaittu. Sitten tarkasteltiin funktionaalisen magneettikuvauksen avulla vaikutuksia aivotoiminnan aktivoitumiseen kognitiivisissa ja motorisissa tehtävissä, ja havaittiin muutoksia aivojen aktivoitumisessa tunnin altistuksen jälkeen. Avaruudellisen hahmottamisen tehtävässä (kohde pyörittää geometrisia muotoja mielensisäisesti) tietyt visuaaliseen hahmottamiseen osallistuvat aivojen alueet vaikuttivat deaktivoituvan valikoivasti altistuksen jälkeen, mutta suorituskyky ei muuttunut. Tämä saattoi viitata ärsytyskynnyksen laskemiseen visuaalisen hahmottamisen prosesseissa altistuksen jälkeen. Sormien taputustehtävässä aivojen aktivoituminen lisääntyi vain sensomotoriseen havainnointiin osallistuvilla alueilla, mikä saattoi viitata aistipalautteen ärsytyskynnyksen laskuun altistuksen jälkeen.
Tutkimusryhmä aikoo seuraavaksi tutkia hypoteesia ”synaptisesta siirrosta” keskittyen 60 Hz:n magneettikenttäaltistuksen aiheuttamiin magnetofosfeeneihin, jotka ovat hermojen ja sähkövirtojen yhteisvaikutuksesta syntyviä valoilmiöitä verkkokalvolla. Tavoitteena olisi määrittää kynnysarvo ilmiölle sekä tunnistaa siihen liittyvät neurofysiologiset muutokset hyödyntäen funktionaalista magneettikuvausta, aivosähkötutkimusta, tapahtumasidonnaisia herätepotentiaaleja ja elektromyografiaa.
Lähde: Legros A, Miller J, Modolo J, Corbacio M, Robertson J, Goulet D, Lambrozo J, Plante M, Souques M, Prato F.S, Thomas A.W. Multi-modalities investigation of 60 Hz magnetic field effects on the human central nervous system. EMF-ELF-2011: C-O-01
Sorry, comments are closed for this post.